TALOUSLUKUTAITOA EDUSKUNTAAN

TALOUSLUKUTAITOA
EDUSKUNTAAN

Jätin alla olevasta kirjoituksesta pois sen että ylivelkaantuminen,

korkojen nousu ja asuntojen hintojen voimakas lasku 

yhdistelmänä voinee siis johtaa kansantalouden kriisiin.

Kulutusluottojen pakkoperintä voi olla myös edessä.

Tällainen kiinteistö-, asuntoriskin realisoituminen 

on meille tuttu 1990 alussa ja kymmenen vuotta sitten 

Yhdysvalloissa ja Irlannissa.

Jos vielä globaali talous sakkaa 2020 loppupuolella 

niin soppa on valmis.

Aika näyttää mikä vaikutus bruttokansantuotteen

kehitykseen on kun kotitalouksien velkavetoapu 

aikanaan loppuu.

HUOMAA MYÖS HESARIN ARTIKKELI, JOSSA
SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJA OLLI REHN
TUO ESILLE KAKSI SUOMEN TALOUSONGELMAA:
PIKAVIPIT JA ASUNTOJEN VELKAVIPURAHOITUS.
KS. VALOKUVA ALIMPANA

Alla kirjoitus:

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta 

ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). 

Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi 

sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi 

samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään 

sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on 

kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. 

Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia 

euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa 

rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta 

ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden 

asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen 

luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. 

Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan 

talouskatastrofin ainekset.

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUURRIKOLLINEN KOHTASIVAT

PATOLOGINEN VALEHTELIJA JA SUUR-RIKOLLINEN

KOHTASIVAT

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa sanaili 

muistaakseni näin räväkästi Ylen ohjelmassa Suomessa 

tapahtunutta  Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien 

kohtaamista 16.7.2018.

Etu Suomen kannalta tapaamisen suhteen on se, että

nyt tiedämme, että em. maihin ei voi luottaa.

Molemman päämiehet valehtelivat sujuvasti

yhteen ääneen koko maailman edessä.

Mainilan laukaukset on syytä pitää mielessä

entistä paremmin.  Mikään ei ole muuttunut

niistä ajoista.

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ- SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN?

SUOMEN VELKAPOMMI TIKITTÄÄ - 

SOTESTA VAIN RIIDELLÄÄN

Suomessa maksuhäiriöt ovat kasaantuneet

samoille henkilöille ja heitä 

on lähes 400.000. Suomen Pankin mukaan

kansalle tarvitaan lisää valistusta ja talouslukutaitoa.

Mielestäni  talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama 

vuosi sitten eduskunnassa, jotta olisi

osattu varautua kotitalouksien velkaantumiseen

tarpeellisen lainsäädännön muodossa.

Suomeen tarvitaan viipymättä luottorekisteri,

johon kaikki velallisten luotot yhdistetään.

Pankkisektorin ulkoisten toimioiden antamien 

kulutusluottojen määrä ja rakennusliikkeiden 

asuntojen vakuudeton  velkavipukauppa on jo 

paisunut huolestuttavalle tasolle. Em. luottojen

tarkkaa kokonaismäärää ei taida tietää kukaan.

Kaikki rekisteröitävät luotot kotitalouksille on 

nyt jo yli 100 miljardia euroa eli tuplaten 

Suomen vuosibudjetti. 

Nyt siis  valtionvarainministeriössä ja  

oikeusministeriössä pohditaan lakisääteisiä 

mahdollisuuksia luottorekisterin suhteen ja 

Suomen Pankissa ja  Finanssivalvonnassa 

tehdään talousohjeita. 

Se, ollaanko jo myöhässä, selviää muutamassa

vuodessa. Paisunut velkamäärä sisältää

seuraavan talouskatastrofin ainekset.

Sitä ei aiheuta globaali talous, vaan se kehiteltiin

aivan itse - eduskunnan riidellessä sote-asioista.  

KELAN JÄLJET PELOTTAVAT

KELAN JÄLJET
PELOTTAVAT

Kelan toiminta soten tietojärjestelmä ja verkkopalvelujen

on herättänyt paljon keskustelua.

Mielestäni Kelan osaamista on liioiteltu runsaasti.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltosella tuntuu olevan

ylioptimistinen käsitys osaamisen tasosta tai

hän ei ymmärrä miten laaja ja integroitu

järjestelmäkokonaisuus on kyseessä.

On jopa esitetty ajatuksia, että Kela olisi soten keskeinen

toimija.  Mm. professori Neittaanmäki on julkisuudessa

ylistänyt osaamista.

Se, että Kela ylläpitää ja kehittää esimerkiksi Kanta-järjestelmää

ei riitä.

Varsinaista operatiivisten järjestelmien osaamista

ei laitoksella ilmeisesti ole.

Kirjoitin asiasta Keskisuomalaisen mielipidepalstalla

ja kirjoitus on alla.

Mielipidekirjoitus 10.07.2018  

Miten kävikään, kun toimeentulotukitehtävät siirrettiin 

kunnilta Kelaan.  Palvelut olivat kuukausia sekaisin. Nyt 

Kela on kilpailuttanut taksikyytien järjestelyt ja huonolla 

menestyksellä.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että 

”Kela voi auttaa sote-uudistuksessa”. Apu koskisi

 ilmeisesti verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. 

Jäljet pelottavat. ”Avunanto” toimeentulotuki- ja 

taksiasioissa ei ole hyvä referenssi.

Toivottavasti tämä ”apu” kohdistuu siihen, että 

Kela avaa tarpeelliset liittymät omiin järjestelmiinsä 

soten operatiivisten järjestelmien rakentajille ja 

osaajille – ja pysyy siinä roolissa.

Maa ei kaipaa lehtiin otsikoita ”Kela sotki Suomen 

sote-palvelut”. Käytännön prosessien tuntemus on 

pettänyt kahdessa esimerkkitapauksessa, ja ne ovat 

pieniä projekteja. Ei kahta ilman kolmatta ja 

suutari pysyköön lestissään, sanovat vanhat sanonnat.

Kari Halttunen

Jyväskylä