JYVÄSKYLÄN TALOUSARVIO 2020 RISKEJÄ TÄYNNÄ

JYVÄSKYLÄN TALOUSARVIO

2020 RISKEJÄ TÄYNNÄ

Jyväskylän talousarvioesitys vuodelle 2020 

on julkistettu. Samassa yhteydessä kerrottiin, että

vuoden 2019 ennustettu tappio on 34 miljoonaa euroa 

(talousarvio 0,3 Me voittoa), velkaa otetaan 

lisää 66 miljoonaa ja edellisten vuosien 

ylijäämät on jo melkein syöty. Tästä siis

ponnistetaan eteenpäin.

Talousarvioesityksessä on äärimmäisen tarkasti 

ennustettu 0,1 miljoonan  voittoa.  Samalla 

julkisuuteen on annettu tietoja (Suur-Jyväskylän lehti 23.10.), 

että verokorttiuudistuksen siirtyvien verojen

määrä 15-20 miljoonaa euroa jakautuu 

osin ao. vuodelle. Ennustepoikkeama on siis viisi 

miljoonaa euroa yhteensä?

Lisäksi kaupunki on julkistanut seuraavat 

riskit: yleinen makrotalouden  kehitys, 

työllisyyskehitys, työmarkkinatilanne, 

verokertymät, valtion toimenpiteet, kuntien uudet 

tehtävät, sairaala Nova, K-S Sairaanhoitopiirin talous, 

soteuudistus, hankeriskit jne.  

Voiko kukaan tehdä luotettavaa ennustetta kun 

jo valtion aiheuttama veroepäselvyys on miljoonia 

euroja? Valtuutettujen on syytä pyytää  

mahdollisesti realisoituvista suurimmista 

riskeistä laskelmia, jotta vuoden 2019 -

osin valtion aiheuttama - tappioyllätys ei toistu.

NOVA - TIETOJÄRJESTELMÄT

NOVA - TIETOJÄRJESTELMÄT

KSML MIELIPIDEKIRJOITUS 

UUDEN SAIRAALAN SUPERNOVA KSML 11.10.2019

Nimimerkin kirjoitus ei ole yllätys.  

Olen kirjoittanut omalla nimelläni asiasta jo 

22.5.2018 kommenttina Keskisuomalaisen pääkirjoitukseen.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus/Uuden-sairaalan-kustannusarvio-ja-aikataulu-pitävät/1201694#comments

Lisäksi tietojärjestelmistä olen kommentoinut KSML 

nettikeskustelussa jo viime vuonna:

Kirjoitus alla hieman muokattuna:

**********

Ydinkysymys on se, että  uudessa  sairaalassa 

toimintaprosessit on määritelty ja kunnossa sekä 

tietojärjestelmät  toimivat.  

Ovatko uudet testatut tietojärjestelmät valmiit 

rakennuksen valmistuttua? Nyt pitäisi testien olla 

jo menossa. Onko näin?

Suomessa terveysalan ict-projekteissa toteutuu vain 

kolme asiaa: budjetti ylittyy, aikataulu pettää ja 

järjestelmät eivät toimi. Käykö näin Novassa - 

toivottavasti ei.

On riski, että nykyiset toiminnot siirretään sellaisenaan 

uuteen rakennukseen. Vanhoja järjestelmiä

tekohengitetään uudessa ympäristössä.

Nyt on päättäjien varmistettava, että

toiminnalliset asiat ovat kunnossa.  

Uusi rakennus on  on vain rakennus ilman

sitä.  Pahin uhkakuva on, että Novan

katto vuotaa ja tietojärjestelmät kaatuilee.

******

Näin siis kirjoitin jo yli vuosi sitten ja

nimimerkin kirjoitus vahvistaa, että huoleni oli

aiheellinen - valitettavasti.

AHKERIEN KUNTALAISTEN VEROT NOUSEVAT

AHKERIEN KUNTALAISTEN 

VEROT NOUSEVAT

Parhaillaan eduskunnassa keskustellaan valtion

budjetista ja jopa kiistellään verojen ja veroluonteisten 

maksujen määrästä.  Milloin siellä käsitellään

kuntaveroa ja sen korotuksen vaikutusta ostovoimaan, 

suomalaisten eriarvoisuutta em. veron

suhteen sekä kuntarakennetta - vai jättääkö valtio

kunnat oman onnensa nojaan?

Tänä vuonna puolen miljoonan kuntalaisen 

verot nousevat kun 46 kuntaa teki 

korotuksen. Nyt on ilmoitettu ennakkotietona, 

että noin sata kuntaa korottaa veroa ensi vuonna ja

korotusvaikutus kuntalaisten määrään on sen 

mukainen. Kriisikuntakriteeristön raja-arvo

lähestyy suurella osalla kuntia.

Perustuslaki turvaa kunnan 

olemassaolon, mutta  hinnan maksaa kuntalainen. 

Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskituloinen

 pariskunta maksaa korkeimman verokannan

 kunnassa veroja lähes 5.000 euroa vuodessa 

enemmän. Lisäksi korkea verotaso ei takaa 

julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta.

Nyt syksyllä siis kaavaillaan sataan kuntaan 

veronkorotusta ja pari sataa kuntaa, n. 70 %

tekee tappiota. Joko nyt ahkerat suomalaiset 

kuntalaiset heräävät kysymään raskaan 

kuntarakenteen perään kun sen ylläpito osuu 

omaan lompakkoon entistä enemmän eli vähentää 

ostovoimaa.