KORONATILANNE
HEINÄKUU 31.7.2020
267.
31.7.2020
Kehitys alusta alkaen:
Heinäkuun puolivälissä tartunnat alkoivat kasvaa, mutta
loppukuusta kehitys oli maltillisempaa.
Tässä tekemäni koronatilasto kuvana:
Ravintoloissa on ilmennyt tartuntoja ja niitä on laitettu kiinni.
Nyt vapautetaan 500 hengen tilaisuudet - konsertteja ym. on tulossa. Miten on suunniteltu koronajäljitys?
Katso alla olevaa kuvaa - jäljitys on melko mahdoton tehtävä.
KORONATILANNE
HEINÄKUU
266.
26.7.2020
Meno kaupungilla on muuttunut - kasvomaskeja ei käytetä, kaupoissa ei ole turvavälejä - suomalaiset kokoontuvat urheilu- ym. tilaisuuksiin ja osa on matkustanut ulkomaille.
Ruotsalaiset pyörivät esimerkiksi Turussa ja Lapissa - mistä he tulevat ei mukamas tiedetä.
Oman koronaseurantani mukaan heinäkuussa on jo tapahtunut muutos. Vaikka luvut ovat vielä pieniä niin todetut tapaukset ovat tuplaantuneet.
Valehtelevatko luvut - sen aika näyttää. Kuvassa on 10 ensimmäistä päivää ja 10 viimeistä keskiarvoineen.
KLIKKAA:
SUOMEN JA EUROOPAN
UNIONIN GDP
ELI BRUTTOKANSANTUOTE
265.
25.7.2020
Sisämarkkinoilla EU:n 27 jäsenmaata muodostavat yhteisen markkina-alueen. Sisämarkkinoidensa ansiosta EU on merkittävä maailmanlaajuinen talousmahti.
EU:n talouspolitiikan tavoitteena on työpaikkojen luominen ja kasvun edistäminen hyödyntämällä rahoituslähteitä entistä paremmin, poistamalla sijoitusten esteitä ja antamalla sijoitushankkeille näkyvyyttä ja teknistä tukea.
EU:n talouden koko
Tavaroiden ja palvelujen kokonaistuotannolla eli bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna EU:n talous on suurempi kuin Yhdysvaltain talous. Vuonna 2017 EU:n BKT oli noin
SUOMEN GDP OLI :
Bruttokansantuote markkinahintaan/TILASTOKESKUS
|
|
Käyvin hinnoin |
Volyymisarja, viitevuosi 2019 |
Volyymin |
||
|
|
Mrd. € |
€/asukas |
Mrd. € |
€/asukas |
vuosimuutos, % |
|
2010 |
188,1 |
35 079 |
219,9 |
41 006 |
3,2 |
|
2011 |
198,0 |
36 746 |
225,5 |
41 856 |
2,5 |
|
2012 |
201,0 |
37 133 |
222,4 |
41 075 |
−1,4 |
|
2013 |
204,3 |
37 566 |
220,4 |
40 518 |
−0,9 |
|
2014 |
206,9 |
37 876 |
219,6 |
40 203 |
−0,4 |
|
2015 |
211,4 |
38 570 |
220,8 |
40 289 |
0,5 |
|
2016 |
217,5 |
39 583 |
226,9 |
41 282 |
2,8 |
|
2017* |
225,9 |
41 018 |
234,3 |
42 532 |
3,3 |
|
2018* |
233,7 |
42 359 |
237,8 |
43 120 |
1,5 |
|
2019* |
240,6 |
43 567 |
240,6 |
43 567 |
1,1 |
SUOMEN GDP/BRUTTOKANSANTUOTE
ON NOIN 1,6 - 1,7 % EU:N GDP:STÄ
KATSO KUVA:
EU:N VIISI
HUIPPUVIRKAA
264.
24.7.2020
Alla kuva:
1. Euroopan komission puheenjohtaja: Ursula von der Leyen Saksasta
Jäsenmaat ehdottavat komission puheenjohtajaa määräenemmistöllä. Heidän on otettava Euroopan parlamentin vaalien tulos huomioon. Ehdokkaan on saatava parlamentin hyväksyntä sen jäsenten enemmistöllä (vähintään 376 jäsentä). Jos ehdokas ei mene läpi äänestyksessä, jäsenmaiden on asetettava uusi ehdokas.
2. Euroopan parlamentin puhemies: David-Maria Sassoli Italiasta
Parlamentti äänestää puheenjohtajasta suljetussa lippuäänestyksessä. Ehdottoman enemmistön äänistä saanut ehdokas valitaan tehtävään. Ehdokkaita voivat nimetä sekä poliittiset ryhmät että vähintään 40 europarlamentaarikon ryhmä. Kausi on yleensä kestoltaan 2,5 vuotta.
3. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli EU:n presidentti: Charles Michel Belgiasta
Jäsenmaat valitsevat itse Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan. Asiasta päätetään määrä- enemmistöllä. Puheenjohtaja hoitaa tehtävää 2,5 vuotta kestävän kauden, joka voidaan uusia kerran.
4. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ”EU:n ulkoministeri”: Josep Borrell Espanjasta
Eurooppa-neuvosto tekee valinnan määräenemmistöllä komission puheenjohtajan suostumuksella. Korkea edustaja toimii puheenjohtajana jäsenmaiden ulkoministerien kokouksissa, johtaa EU:n ulkosuhdehallintoa (EEAS) ja toimii komission varapuheen- johtajana.
5. Euroopan keskuspankin pääjohtaja: Christine Lagarde Ranskasta
Eurooppa-neuvosto nimittää Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan puheenjohtajan (EKP:n pääjohtaja) ja varapuheenjohtajan sekä neljä muuta jäsentä.
SUOMEN MAKSUT
EU:LLE
263.
24.7.2020
Alustavan laskelman perusteella Suomen tulot rahoituskehyksestä ovat seitsemän vuoden aikana 11,1 miljardia euroa ja maksut 16,7 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa EU:lle 5,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä se siltä saa.
Nykyisessä rahoituskehyksessä Suomen tulot ovat 10,9 miljardia euroa ja maksut 16,0 miljardia euroa. Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan.
VALTIONEUVOSTON alustavien laskelmien mukaan Suomen suhteelliset nettomaksut Euroopan unionille kasvavat, jos huippukokouksessa saavutettu poliittinen sopu EU:n budjetista ja uudesta elpymisvälineestä toteutuu.
Suomen nettomaksuosuus seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä on laskelman mukaan 0,24 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon, kun se edellisellä kaudella oli 0,27 prosenttia. Elpymisvälineessä Suomen maksuosuus on 0,18 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.
Yhteensä Suomen nettomaksuosuus kasvaa siis 0,27 prosentista 0,42 prosenttiin.
|
Jäsenvaltio |
Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl) |
Muutos (%-yks.) |
|
Jäsenvaltio |
Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl) |
Muutos (%-yks.) |
|
Bulgaria |
5,24 |
1,23 |
|
Kroatia |
4,44 |
1,38 |
|
Liettua |
3,67 |
−0,26 |
|
Latvia |
3,63 |
0,13 |
|
Kreikka |
3,40 |
1 |
|
Romania |
3,22 |
0,66 |
|
Unkari |
2,86 |
−0,45 |
|
Viro |
2,64 |
−0,53 |
|
Puola |
2,42 |
−0,28 |
|
Slovakia |
2,21 |
−0,28 |
|
Portugali |
1,91 |
0,28 |
|
Kypros |
1,33 |
0,60 |
|
Tsekki |
1,25 |
−0,34 |
|
Slovenia |
1,01 |
−0,10 |
|
Malta |
0,70 |
−0,35 |
|
Espanja |
0,62 |
0,45 |
|
Italia |
0,10 |
0,29 |
|
SUOMI |
−0,42 |
−0,15 |
|
Ranska |
−0,49 |
−0,18 |
|
Irlanti |
−0,51 |
−0,47 |
|
Luxemburg |
−0,56 |
−0,30 |
|
Belgia |
−0,56 |
−0,12 |
|
Ruotsi |
−0,58 |
−0,19 |
|
Itävalta |
−0,59 |
−0,24 |
|
Hollanti |
−0,60 |
−0,18 |
|
Tanska |
−0,65 |
−0,29 |
|
Saksa |
−0,75 |
−0,29 |
Lähde: Valtioneuvoston laskelmat
AVUSTUSPAKETTI MILJARDEJA
VAIHE 1.
BRUTTO 750
LAINA 250 33%
AVUSTUS 500 67%
SOPIMUS
BRUTTO 750
LAINA 360 48%
AVUSTUS 390 52%
Suomen osuus 6,6 miljardia, josta Suomi saa 3,2.
KEHYS 2021-2027
YHTEENSÄ 1.072 miljardia, josta Suomi saa 11,1 ja maksaa 16,7 eli Suomi maksaa 5,6 miljardia.
Lisäksi Suomi sai kirjekuoressa 500 miljoonaa euroa, josta maataloudelle 400 miljoonaa ja maaseudun kehitykseen 100 miljoonaa.
EUROOPAN
BRUTTOKANSANTUOTE
262.
23.7.2020
Hätäpaketti ja 7-vuoden raami on julkistettu.
Aloitan tietojen kokoamisen.
Ensimmäisenä on kuva EU-bruttokansantuotteesta.
Kokoluokka selviää grafiikasta ja %osuudet numeroista.
KS KUVA JA SUURENNA SITÄ.
JYVÄSKYLÄN VANKILA
KÄYNNISTYI
14.7.2020
261.
Jyväskylässä on avautunut paljon puhuttu 60-paikkainen vankila. Kun me kaupunkilaiset kuljemme komeiden ja uusien rakennusten ohi, niin tulee mieleen, paljonko Suomessa vankiloidenylläpito maksaa vuodessa.
Kun tutkitaan vankeinhoidon isoa kuvaa,niin valtion budjettikirjasta selviää, ettävankeinhoitoon käytetään noin 220 miljoonaa euroa vuodessa vankimäärän ollessa noin 3.000.
Keskimäärin vanki maksaa yhteiskunnalle yli 70.000 euroa vuodessa, 200 euroa päivässä. Vankiloihin sijoitettu pääoma; esimerkiksi kiinteistöjen ja kaluston arvo ei ole selviä budjettikirjasta.
Nykyisin julkinen sektori hakee säästöjä mm. siten että koululaiset - Suomen tulevaisuuden toivot - sullotaan yhä suurempiin yksiköihin tai pieniä kouluja suljetaan. Näin haetaan kustannustehokkuutta. Rikosseuraamusviraston mukaan vankiloita on 26 kappaletta. Voi kysyä -tarvitaanko näin monta? Vankiloita on sijoitettu ympäri Suomea sinne tänne - Helsingistä Ylitornioon.
Jos siis koululaisia voidaan sulloa mielin määrin suuriin koulukolosseihin, niin miten on vankien laita? Onko tätä mietitty - nythän täytyy säästää kaikista yhteiskunnan menoista.
Lopuksi todettakoon, että vankeinhoidon kulut ovat joka vuosi kasvaneet.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
|
|
2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
|
|
|
|
|
Bruttomenot |
224 325 |
229 450 |
230 483 |
|
Bruttotulot |
12 551 |
12 951 |
12 951 |
|
Nettomenot |
211 774 |
216 499 |
217 532 |
|
|
|||
Toiminnan laajuus
|
|
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
|
|
|
|
|
Vankeja keskimäärin |
2 910 |
2 985 |
3 000 |
|
Vapaudesta vankilaan tulleet |
5 546 |
5 670 |
5 690 |
|
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin |
2 959 |
2 970 |
3 115 |
|
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset |
3 712 |
3 720 |
4 000 |
|
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot |
6 718 |
6 750 |
6 750 |
Tietoja henkilöstöstä
|
|
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
|
|
|
|
|
Henkilöstömäärä, htv |
2 494 |
2 573 |
2 600 |
|
VMBaro johtajuusindeksi |
3,12 |
3,10 |
3,20 |
|
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv |
14,1 |
14,2 |
13,2 |
