KORKOTASO: ENNUSTE

KORKOTASO:

ENNUSTE

LÄHDE:HS 29.9.2022

552.

Yleisesti rahamarkkinat odottavat korkojohdannaisten perusteella, että 12 kuukauden euribor nousee yli kolmen prosentin ensi vuoden puolella. Korko kävisi 3,5 prosentin huipussa ensi vuoden heinä–syyskuussa.

ASUNTOLAINOJEN viitekorkoina yleisesti käytetyt euribor-korot ovat nousseet syksyn alussa poikkeuksellisen nopeasti. Kotitalouksien on syytä varautua yli kolmen prosentin tasoon asuntolainoissa suositussa 12 kuukauden euriborissa, sanoo ekonomisti.

Kahdentoista kuukauden euribor-korko noteerattiin keskiviikkona 2,6 prosenttiin, kun vielä syyskuun alussa se oli 1,8 prosentissa. Korko näyttää nyt nousevan 0,1 prosenttiyksikköä kahdessa päivässä.

KORKOTASO NOUSUSSA NYT 2,5 %

KORKOTASO

NOUSUSSA:

NYT 2,5 %

551.

27.9.2022

KLIKKAA ALLA OLEVA KUVA:

Vuoden euribor-korko on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti.

ASUNTOLAINOJEN viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko on nyt 2.5 prosenttia.

KEISARI SUNZI

KEISARI SUNZI

SODANKÄYNNIN TAITO

550.

26.9.2022

Syntyi 544 EAA

Kuoli  470 EAA

Syntymästä 2.566 vuotta.

Seuraavassa muutama lainaus sodankäynnistä

Lähde: SUNZI SODANKÄYNNIN TAITO Matti Nojonen Gaudeamus.

Kun luet tätä niin mieti samalla tapahtumia

Ukrainassa.  ”Ennustaako” Sunzi Putinin sodankäynnin tulevaisuutta?

”Käytä armeijaa voittaaksesi. Jos taistelu pitkittyy, aseet tylsyvät ja joukkojen moraalia laskee.”

”Hyökkäykset linnoitettuja kaupunkeja vastaan kuluttavat voimavarojasi. Valtion voimavarat eivät riitä pitkitettyihin sotaponnisteluihin.”

”Kun aseet ovat tylsyneet, joukkojen moraali on laskenut, voimat on kulutettu loppuun ja varat ovat huvenneet, naapurihallitsijat ja vasallit käyttävät vaikea tilannettasi hyväkseen noustakseen sinua vastaan. Tällöin edes viisaat neuvonantajat eivät voi korjata tästä aiheutuvia seurauksia.”

”Vaikka sodankäynnin mielettömästä nopeudesta on kuultu, ei vielä ole nähty älykkäästi pitkitettyä ja sotaa.”

”Mikään valtio ei koskaan ole hyötynyt pitkitetystä sodankäynnistä.”

FORTUM, UNIPER,VENÄJÄ

NYT PUHUTAAN

FORTUMISTA

JA UNIPERISTA

18.3.2016 KIRJOITIN

FORTUMIN VOITONJAOSTA.

ARVOSTELIN INVESTOINTEJA VENÄJÄLLE.

NYT SIELTÄ TULEE TAPPIOITA 5 MILJARDIA.

37. 

Kelpaisiko yli pari miljardia?

18.3.2016

Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä. 

Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.

Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?

Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin 

tai 

Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?

KOMMENTTI 22.9.2022: RAHAA POLTETTIIN VENÄJÄLLE - 5 MILJARDIA JA SAKSAAN/UNIPER!!!!!- 6 MILJARDIA=

11 MILJARDIA!!!

VM:N TALOUSENNUSTE

VM:N TALOUSENNUSTE

548.

20.9.2022

Kiihtyvä inflaatio hidastaa talouden kasvua. Suomen bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö 19. syyskuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa. 

”Valtiovarainministeriön ennuste ei povaa kriisiä eikä romahdusta. Silti talouden kasvu uhkaa hidastua merkittävästi ensi vuotta kohti kuljettaessa ja julkisen talouden epätasapaino syvetä. Lisäksi yllätyksiä voi tulla yksittäin tai useita samaan aikaan. Niihin pitää varautua”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopean inflaation, Euroopan energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen takia. 

Euroalueen näkymät ovat niin ikään synkentyneet Venäjän hyökkäyssodan jatkumisen ja energiapulan takia. Inflaatio on kiihtynyt edelleen, ja kuluttajien luottamus on alamaissa. Erityisesti Saksan talouden näkymät ovat heikot. 

Vuonna 2022 bkt kasvaa Suomessa 1,7 prosenttia, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Kuluttajahintojen nousu on kiihtynyt jo lähes 8 prosenttiin ja nousevat keskimäärin 6,5 prosenttiin tänä vuonna. 

Vuonna 2023 bkt:n kasvu hidastuu 0,5 prosenttiin. Alkuvuonna kasvu on pysähdyksissä, mutta vuoden loppupuolella kotimainen kysyntä alkaa elpyä, kun hintojen nousu hidastuu selvästi ja reaalipalkat kääntyvät hienoiseen nousuun.

Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla

Nopea työllisyyden ja kulutuksen kasvu ovat kasvattaneet verotuloja ja vahvistaneet julkista taloutta vuosina 2021 ja 2022. Kun talouden kasvu hidastuu, julkisen talouden alijäämät ja velkasuhde alkavat kasvaa uudelleen. 

Budjettiriihessä ja jo aiemmin päätetyt mittavat tukitoimet sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvat jatkuvasti kasvavat menot heikentävät myös julkista taloutta. Lisäksi alati kasvavat velanhoitokulut ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat julkisen talouden ennestäänkin niukkoja puskureita.

Inflaation hidastamiseksi tehtävät toimet ja mahdollinen energiapula saattavat heikentää talouskasvua jopa ennustettua enemmän Euroopassa sekä muualla kansainvälisessä taloudessa. Ennusteessa kotimaisen kulutuksen kasvun taittuminen hidastaa myös inflaatiota ensi vuoden loppua kohden. Jos inflaatio osoittautuu ennustettua nopeammaksi tai pitkäkestoisemmaksi, korkotaso tulee olemaan oletettua korkeampi

SÄHKÖN HINTA

SÄHKÖ:

HINTA KALLEIMMAN

TUOTANTOTAVAN

MUKAAN, MIKSI?

547.

14.9.2022

Sähkön markkinat toimivat siten, että kaiken sähkön hinnan määrittää kallein tapa tuottaa sähköä. 

Nyt se on kaasu. Jos esimerkiksi halpaa tuulivoimaa ei ole tarpeeksi, kaikki sähkö maksaa moninkertaisesti kalliimman maakaasun hinnan verran.

Sähköä pitää tuottaa joka hetki tasan sen verran kuin sitä käytetään, koska sähköä ei voida varastoida. Sähkön myös pitää riittää kaikkeen tarvittavaan.

Suurin osa sähköstä tuotetaan teknologioilla, joiden kustannukset eivät ole nousseet. Tällaisia ovat muun muassa tuulivoima, ydinvoima ja vesivoima.

Jos halvin tapa tuottaa sähköä määrittelisi kaiken sähkön hinnan, se tarkoittaisi sitä, että kalliilla sähköä tuottavat yhtiöt tekisivät tappiota. Tätä ei haluta, koska tuottajia tarvitaan.

Hinnoittelutapa valittiin 1990-luvulla, eikä parempaa ole tarjolla

Nykyinen hinnoittelumalli valittiin käyttöön 1990-luvulla, kun sähkömarkkinat aukesivat ja sähköpörssi perustettiin. 

Toisenlaista hinnoittelumallia ei ole kehitetty, koska nykyistä on pidetty tähän asti toimivana.

Energiakriisin keskellä herää kysymys, onko nykyinen hinnoittelumalli järkevä?

Vaihtoehtoinen hinnoittelumalli voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa tuottaja saisi sähköstään sen hinnan, jolla on sitä tarjonnut markkinalle, eli tuulivoimala saa tarjoamansa hinnan eikä korkeampaa hintaa. Tällöin edullisempi tuotantomuoto saisi pienemmän korvauksen ja kalliimpi isomman.

Tällaisessa mallissa olisi kuitenkin todennäköistä, että tuottajat eivät tarjoaisi sähköä markkinoille todellisen kustannuksen perusteella vaan päättäisivät korkeamman hinnan, jolla kasvattavat omaa tuottoaan. Lopputulos olisi, että hinta ei välttämättä laskisi, mutta tehottomuus kasvaisi.

Esimerkiksi vanhat ydinvoimalaitokset, jotka toimivat täydellä teholla tekevät todennäköisesti hyvää tulosta. Tällaisissa laitoksissa ei ole isoja investointeja kuluttamassa kassaa.

Myös tuulivoimaa voidaan tarjota jopa lähes ilmaiseksi, koska sähkön lisätuotannon voi tehdä halvalla.

Joillekin sähköyhtiöille sähkön tuottaminen on siis halpaa, mutta sähköstä saatu hinta on tällä hetkellä korkea.

HYVINVOINTIALUEEN TALOUS

HYVINVOINTIALUEEN

TALOUS

546.

11.9.2022

Keski-Suomen hyvinvointialue-

strategia on hyväksytty 14.6.

valtuustossa ja se on luettavissa

verkkosivuilla.

Valtuuston kokouksen liitteessä -

”Keski-Suomen hyvinvointialueen

nykytila ja tulevaisuuskuva, kiteytys

keskeisistä nostoista ” - käsitellään

taloutta, kustannustehokkuutta ja

rahoitusta monessa kohdassa. Miksi

valtuustolle ja - meille veronmaksajille

- ei koottu taloutta yhteen raporttiin?

Lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

toiminnot tulevat olemaan osa

hyvinvointialuetta. Sen talous- ja

ict-tilanne ei aina ole ollut sen

johdon hallinnassa.  Sanomalehti

Keskisuomalainen otsikoi

2.9. "Sairaanhoitopiiriltä tulossa

ikävä yllätys Keski-Suomen kunnille".

Jäljet pelottavat.

Tästä johtuen, talous ja sen

seurantamalli voisi olla osa

strategiaa sisältäen pro forma

tulos-, tase-, ja rahoituslaskelmat.

Tämä ei ole strategiaoppikirjojen

mukaista, mutta kun on  kysymys

miljardin euron veromäärästä

hyvinvointialueen toiminnan

mahdollistajana, niin tehtäköön

poikkeus.

Toivotaan, että hyvinvointialueen

valtuusto ottaa strategian

uudelleen käsittelyyn talouden

osalta. Sairaanhoitopiirin

valtuusto heräsi liian myöhään.

SÄHKÖN HINTA

SÄHKÖN

HINTA

545.

5.9.2022

Näin hinta on kehittynyt, KLIKKAA..

EURO VS. TAALA

EURO

VS.

TAALA

544.

5.9.2022

Kuva kertoo kaiken..klikkaa

ENERGIAYHTIÖIDEN HÄTÄRAHOITUKSEN EHDOT

ENERGIAYHTIÖIDEN

HÄTÄRAHOITUKSEN

EHDOT

543

5.9.2022

Päivitetty 6.9.2022

KORKO

6 KK EURIBOR ESIM 1,6 + MARGINAALI 10 = 11,6 % EI ANTIA +3%

EI VAKUUTTA + 3 % = 17,6%.  JOS EI VAKUUTTA JA ANTIA KORKO-% VOI OLLA YLI 19 %.

Jos energiayhtiöt joutuvat turvautumaan valtion lainaan, korko on 6 kuukauden euribor, jonka päälle tulee 10 prosentin marginaali vuodessa ensimmäisten 6 kuukauden ajan. Sen jälkeen marginaali on 12 prosenttia lainan juoksuajan loppuun asti.

Laina-aika on korkeintaan kaksi vuotta.

Lainanottaja sitoutuu olemaan jakamatta osinkoa tai toteuttamatta muuta varojenjakoa siihen saakka, kunnes lainaan liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet ja Suomen valtiolla ei ole lainaan perustuvia saatavia.

Yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenelle ja toimitusjohtajalle ei makseta yhtiön palkitsemisjärjestelmän mukaisia lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät vuosien 2022 ja 2023 taloudellisten tunnuslukujen perusteella.

Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta vuosina 2022 ja 2023.

SÄHKÖKAUPAN VAKUUSMAKSU

SÄHKÖKAUPAN

VAKUUSMAKSU

542.

4.9.2022

”Meillä on jättiläismäinen ongelma” – Energia-ala vaatii pikatoimia energia­yhtiöiden paisuvien vakuus­vaatimusten vuoksi

Syy tilanteeseen on sähkön markkinahinnan nousu. Kun energiayhtiöt myyvät tulevaisuuden sähkötoimituksia, niiltä saatetaan vaatia vakuus, joka määräytyy myyntihetken sähkön hinnan ja markkinahinnan erotuksena. 

Ajatus on, että mikäli myyjä ei pysty lupaamaansa sähköä toimittamaan, asiakas voi hankkia korvaavan sähkön markkinoilta.

Vakuus palautuu, kun sähkö toimitetaan. Ongelma on, että vakuudet sitovat nyt isoja pääomia, ja yhtiöiden on vaikea kerätä niitä.

Vakuusmaksu kasvaa hintojen noustessa. Moni sähköä myyvä yhtiö on pulassa, kun vakuusvaatimukset heilahtelevat hurjasti eikä niitä varten saa riittävästi lainaa. Epävarma tilanne johtaa sähkön hinnankorotuksiin ja siihen, etteivät yhtiöt uskalla lainkaan tarjota määräaikaisia kiinteän hinnan sopimuksia.

VALTION BUDJETTI 2023

VALTION BUDJETTI

VUODELLE 2023

541.

3.9.2022

Hallitus päätti torstaina 1.9.2022 ensi vuoden talousarviosta ja muun muassa sähkön hinnannousun lievittämiseksi suunnatuista toimista. 

Budjetin alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon.

Taustalla on sähkön hinnan raju kallistuminen ja kiihtynyt inflaatio.

Inflaatio kiihtyi heinäkuussa liki kahdeksaan prosenttiin

Uudenlaista tukea kansalaisille, joiden sähkölaskut ovat kallistuneet merkittävästi

Kyseessä on kaksi tukea.

Toinen niistä on määräaikainen verovähennys tuloveroon. Se voitaisiin tehdä tietyin ehdoin sähkölaskun perusteella. Vähennykseen tulee omavastuuosuus eli sitä saisi vasta, kun lasku nousee varsin suureksi.

Ne vähätuloiset, joille verovähennyksestä ei olisi apua, voisivat hakea kallistuneen sähkölaskun perusteella toimeentulotuen tyyppistä rahaa.

Molempien kustannuksiksi valtiolle arvioidaan yhteensä 600 miljoonaa. Tukien yksityiskohdat eivät vielä ole täsmentyneet.

Sähkön arvonlisävero alennetaan 10 prosenttiin

Hallitus laskee sähkön arvonlisäveron kymmeneen prosenttiin joulu-huhtikuuksi.

Nyt sähkön arvonlisävero on 24 prosenttia.

Arvonlisäveron laskeminen vähentää valtionarvonlisäverotuottoja arviolta 209 miljoonaa euroa.

Ylimääräinen lapsilisä

Kaikille lapsiperheille maksetaan joulun alla ylimääräinen lapsilisä.

Valtiolle ylimääräinen lapsilisä maksaa arviolta 112 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti tukea lapsiperheitä muutenkin.

 Varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Lisäksi yksityisen hoidon tuen hoitolisään esitetään 100 euron korotusta.

Henkilökuljetusten arvonlisävero alennetaan nollaan

Hallitus esittää, että henkilökuljetusten arvonlisäveroa alennetaan niin, että se pudotettaisiin väliaikaisesti nollaan nykyisestä kymmenestä prosentista. Muutos olisi voimassa tammi–huhtikuussa.

Muutos koskisi linja-auto- ja taksimatkoja, junamatkoja ja kotimaan lentoja.

Tukea Itä-Suomelle

Itä-Suomelle on tulossa 56 miljoonan euron tukipaketti Ukrainan sodan vaikutusten lievittämiseen. Itä-Suomen arvioidaan kärsineen eniten Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Lisää hoiva-avustajia koulutetaan

Hallitus esittää, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Vuosina 2023–2025 on tarkoitus kouluttaa 2 500 uutta hoiva-avustajaa.

Selvitys windfall-verosta

Hallitus alkaa valmistella energiayhtiöiden ylisuuria voittoja leikkaavaa windfall-veroa. Veroa ei kohdisteta niin sanotulla mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.

Etuuksiin määräaikaisia korotuksia

Hallitus ehdottaa työttömyysturvan lapsikorotukseen 20 prosentin ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta ensi vuodeksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen 5 euron nostoa kuukaudessa ensi vuodeksi.

Alijäämä nousee 8,1 miljardiin euroon

Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen.

Alijäämä katetaan ottamalla lisää velkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.

Alijäämä kasvoi selvästi valtiovarainministeriön ehdotuksessa arvioidusta 6,3 miljardista eurosta.

Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon nähden noin 1 miljardilla eurolla yleisen korkotason kasvun myötä. Ensi vuoden menotasoa nostavat myös laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.

Puolustusmäärärahoja on budjetissa annettu lisää, joten minkälaisia muutoksia ja kehityskulkuja esimerkiksi varusmiehet näkevät lähivuosina?