maanantai 24. huhtikuuta 2023

Lehto Group irtautui Jyväskylän Hippos-hankkeesta


Lehto Group irtautui Jyväskylän 

Hippos-hankkeesta

24.4.2023

686.


Ennustin vaikeuksia jo vuonna 2018.

Alla pari kirjoitusta.



7.11.2018

ONKO HIPPOS2020 YHTEISTYÖ-

KUMPPANI VAIKEUKSISSA?



Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.


Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.


Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään pian.




tiistai 20. marraskuuta 2018


RAKENNUSKONSERNI LEHTO

JA HIPPOS 2020



Nyt näyttää siltä, että epäilykset Hippos2020 hankkeen

toteutumisen suhteen alkaa realisoitumaan.


Rakennusaineiden ja tarvikkeiden hinta on noussut,

alinhankintojen hintakertoimet oli ennen 1,1 - 1,2 nyt

jopa 1,5 - 2,0.  Toimitusajat ovat pidentyneet.


Kustannuarviot pettävät.


Lisäksi Hippos-hankkeeseen liittyvä asuntorakentaminen

on iso riski.  Nyt jo Jyväskylässä nousee velkaviputaloja

joka niemeen notkoon ja saarelmaanKaupunki kiittää Lehtoa yhteistyöstä suurhankkeen eteen



JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TIEDOTE 24.4.2023


Lehto Group Oyj on päättänyt käyttää sopimukseen perustuvaa oikeuttaan myydä osuutensa Hippos-hankkeesta. Myynti tuli mahdolliseksi hankkeista tehtyjen valitusten kaaduttua ja uuden osakas- ja yhtiösopimuspäätöksen saatua lainvoiman.

Käytännössä muutos tarkoittaa Lehdon luopumista Jyväskylän Hippos kommandiittiyhtiön omistuksesta. Omaisuusjärjestelyjen myötä osakkuus ja vastuut kommandiittiyhtiössä siirtyvät Hippoksen Yhteissijoitus Ky:lle, joka on Sepos Oy:n ja kumppaneina toimivien sijoittajien yhdessä perustama sijoitusyhtiö. Sepos Oy on jo Hippoksen kehittämiskumppani ja kommandiittiyhtiön osakas.

- Kaupunki haluaa kiittää Lehtoa pitkästä, yhteisestä kehitystyöstä Hippokselle rakentuvan suurhankkeen eteen. Ratkaisu on täysin ymmärrettävä hankkeen viivästyttyä vuosien valituskierteen vuoksi. Olemme samalla iloisia siitä, että omaisuusjärjestelyt pystyttiin tekemään uusiksi kommandiittiyhtiön nykyomistajien kesken. Kaupungin oma sijoitusosuus, 23 miljoonaa Hippos Ky:ön ei järjestelyjen myötä kasva, kertoo elinkeinojohtaja Anne Sandelin.

Hippoksen kommandiittiyhtiö jatkaa täysipainoista työtään Hippos-hankkeen edistämiseksi. Tavoitteena on luoda Jyväskylään Pohjoismaiden merkittävin liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja tutkimuksen keskittymä. Hippos tulee lisäämään kaupungin vetovoimaa, luomaan uutta yrittäjyyttä sekä tarjoamaan asukkaille ainutlaatuiset puitteet harrastamiseen.

- Hippoksen liikuntaan ja tutkimukseen keskittyvä kokonaisuus on ainutlaatuinen hanke koko Euroopan mittakaavassa, ja siksi uskomme sen toteutumiseen valitusprosessin aiheuttamasta viivästyksestä sekä haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Olemme Jyväskylän kaupungin kanssa vahvasti viemässä hanketta eteenpäin ja tulevien uusien kumppanuuksien myötä etenemme toivottavasti pikaisesti kohti rakentamisen aloitusta, tiivistää Sepos Oy:n toimitusjohtaja Jouni Alho.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupungin elinkeinojohtaja Anne Sandelin, p. 040 581 9958
Lehto Group Oyj:n Toimitilat-palvelualueen johtaja Matti Koskela, p. 040 557 6520
Sepos Oy:n toimitusjohtaja Jouni Alho, p. 050 305 4104


sunnuntai 23. huhtikuuta 2023

VAROITUS !! TÄMÄ ON TEKOÄLYN KIRJOITTAMA TEKSTI.

KESKUSTAPUOLUEEN

LYHYT PUOLUEOHJELMA

ChatGPT

VAROITUS !! TÄMÄ ON TEKOÄLYN KIRJOITTAMA TEKSTI. 

685.

23.4.2023


”KIRJOITIN” TÄMÄN MIELIJOHTEESTA KOSKA ANNIKA SAARIKKO OLI ESILLÄ UUTISISSA JA PUOLUEELLE KAIVATTIIN LINJAUSTA.


VASTAAVAN VOISI TEHDÄ MISTÄ TAHANSA PUOLUEESTA - EHKÄ TEENKIN. 


ANNIKA SAARIKKO ON TAITAVA PUHUJA - JOS HÄN ESITTÄISI TÄMÄN, NIIN SE VOISI MENNÄ TÄYDESTÄ.


TÄLLAINEN KIRJOITTELU VARMAAN LISÄÄNTYY!!


Arvoisa Keskustapuolueen jäsen,


Maaseutu ja kaupungit ovat tärkeitä alueita Suomelle ja ne muodostavat yhdessä maamme perustan. Keskustapuolueen tavoitteena onkin kehittää molempia alueita tasapuolisesti ja huomioida niiden erityispiirteet.


Maaseudun kehittäminen on meille keskeistä. Haluamme taata maaseudun elinvoimaisuuden ja tarjota ihmisille mahdollisuuden asua ja työskennellä siellä. Tämä edellyttää erityisesti tietoliikenneyhteyksien parantamista ja muiden peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen, saatavuuden turvaamista. Lisäksi tulee tukea maaseudun yritystoimintaa ja viljelijöitä, jotta alueen taloudellinen kehitys ja työllisyys säilyvät.


Kaupungeissa tärkein tavoitteemme on varmistaa niiden kehitys, joka on myös koko Suomen etu. Haluamme kehittää kaupunkeja niiden erityispiirteitä kunnioittaen, ja tätä varten tulee panostaa erityisesti kaupunkien saavutettavuuteen, liikkuvuuteen ja ympäristöystävälliseen liikenteeseen. Kaupunkien asumisviihtyisyyttä tulee parantaa viheralueiden ja muiden yhteisten tilojen lisäämisellä. Tämän lisäksi tulee kehittää kaupunkien koulutusta ja tutkimusta sekä edistää kaupunkien yritystoimintaa.


Keskustapuolueen mielestä maaseudun ja kaupunkien kehittäminen ovat molemmat tärkeitä, eivätkä ne sulje toisiaan pois. Tavoitteena tulee olla näiden alueiden välisen yhteistyön edistäminen ja synergian hyödyntäminen. Tämä edellyttää myös toimivia yhteistyökanavia ja tiedonvaihtoa eri alueiden välillä.


Lopuksi haluan korostaa, että keskustapuolueen tavoitteena on kehittää Suomea kokonaisuutena. Maaseudun ja kaupunkien kehittäminen on tärkeä osa tätä työtä. Haluamme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus asua ja työskennellä alueesta riippumatta, ja jossa alueiden väliset erot eivät ole esteenä yhteiskunnan kehitykselle.


Ystävällisin terveisin,

ChatGPT


perjantai 21. huhtikuuta 2023

REAALITALOUS ON VAIKEATA PUOLUEILLE

REAALITALOUS

ON VAIKEATA

684.

21.4.2023


Olen poliittisesti sitoutumaton ja en halua olla ilkeä, mutta kuitenkin…


Puolueet (VAS, VIHR JA KEPU) joutuvat saneeraamaan puoluetoimiston henkilökuntaa.


Jos joku olisi niin ilkeämielinen, niin kysyisi:


MIKSI EI LYHENNETÄ TYÖAIKAA SITEN, ETTÄ SITÄ TYÖN HERKKUA RIITTÄISI KAIKILLE?


MIKSI EI OTETA VELKAA JA TEHDÄ TULEVAISUUSINVESTOINTEJA MM. LAITTAMALLA PUOLUEVÄKI KOULUTUKSEEN?


EIKÖS NYT RAHA OLE HALPAA - JOPA ILMAISTA?


MISSÄ ON AY-LIIKKEEN TUKITOIMET?


Olen sanonut, että minä en antaisi kansanedustajille edes nakkikioskia ja sen taloutta heidän vastuulle - sen verran ”teoreettista” käytännön talousosaamin eduskunnassa on.


JOS VALTION TALOUS ON ALIJÄÄMÄINEN NIIN - EIKUN LISÄÄ VELKAA.....JOS PUOLUEELLA ON VASTAAVA TILANNE NIIN...


keskiviikko 19. huhtikuuta 2023

KOROT EDELLEEN NOUSUSSA.

KOROT EDELLEEN

NOUSUSSA.

683.

19.4.2023


Danske Bank ennustaa, että yleisin asuntolainojen korko, 12 kuukauden euribor käy tulevana kesänä korkeimmillaan 4,2 prosentissa.

Pankki arvioi, että tämän huipun jälkeen korot kääntyvät loppuvuodesta laskusuuntaan, mutta nollakorkoihin tuskin on paluuta.


Arvio kesän yli neljän prosentin koroista selittyy uusilla inflaatioluvuilla, jotka pakottavat Euroopan keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa.





sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

OLKILUOTO TUOTANNOSSA

OLKILUOTO

TUOTANNOSSA

682.

16.4.2023


ALLA ENERGIATUOTANTOTASE


Yksi aikakausi tuli samalla päätökseensä, sillä OL3:n säännöllistä sähköntuotantoa ehdittiin odottaa 14 vuotta. Alun perin tuotannon jo vuonna 2009.


Tällä kertaa säännöllisen sähköntuotannon aloittamista oli suunniteltu maanantaille. Teollisuuden voima (TVO) ilmoitti kuitenkin lauantaina, että suunnitelmia aikaistettiin päivällä.


Nyt tuotanto on käynnissä.


YLEINEN VITSI ON: HANKE MYÖHÄSTYI 14 VUOTTA,  MUTTA ALOITTI TOIMINTANSA PÄIVÄÄ AIKAISEMMIN - SEN PITI STARTATA 17.4.2023





lauantai 15. huhtikuuta 2023

SAIRAANHOITIPIIRIN TAPPIOT


SAIRAANHOITIPIIRIN

TAPPIOT

683.

15.4.2023


YRITIN SAADA TÄMÄN KIRJOITUKSEN KESKISUOMALAISEEN.


EI JULKISTETTU.


Tervehdys

Olen monta kertaa arvostellut KSSHP:n johtoa lehtenne mielipidepalstalla ja aiheesta.

Mielestäni valtuuston ja hallituksen vastuu on jäänyt vähemmälle - jopa unohdettu. Ylin vastuu kuuluu heille.

Nyt kunnissa käy kova keskustelu lisäkuluista 2022 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.  Kuntapäättäjät sälyttävät kaiken vastuun KSSHP:n toimivalle johdolle -

ja häveliäästi unohtavat sen, että kuntien edustajat ovat antaneet mm. tappioputken jatkua.

Ovatko kunnat tietoisesti antaneet alibudjetoinnin mennä läpi ja kulut tulevat nyt maksuun kun siirto HV-alueelle tehtiin.

Olisiko syytä tuoda esille kuntapäättäjien vastuu?? Samoja henkilöitä on HV-alueen hallinnossa, sitä en tuonut esille kirjoituksessa - jatkuuko sama meno?

Ystävällisin terveisin
Kari Halttunen
JYVÄSKYLÄ
****************************************************



”Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämä on
kokonaisuudessaan 86,1 milj. euroa”. Näin
kerrotaan Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstiedoissa 27.3.
Kaupungin vuoden 2022 tilinpäätöksessä on laskelma,
jossa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämä
eritellään kunnittain ja Jyväskylän osuus tästä
on lähes 50 miljoonaa euroa. Monen kunnan
osuus on niin suuri, että talous on
ollut varmasti kovilla.


Vääjäämättä tulee mieleen, mikä on
sairaanhoitopiirin valtuustossa ja
hallituksessa olleiden kuntien edustajien
vastuu ja osuus em. laskelman alijäämän
kertymiseen - monena vuonna peräkkäin? Mikä on
tarkastuslautakunnan vastuu?


Koska Jyväskylässä ja muissa kunnissa
käydään jälkipyykkiä vuoden 2022 tilinpäätöksen
yhteydessä, niin ehdotan, että kunnat
tutkivat omien edustajiensa roolin asiassa.
Kysymyksiä on paljon. Ovatko valitut henkilöt
yleensä ottaen olleet päteviä toimimaan vastuullisissa
tehtävissä sairaanhoitopiirin hallinnossa? Onko valinnat
tehty vain ”sulle mulle” poliittisin perustein.


Ovatko kuntien edustajat vuosia tarkoitushakuisesti
vaikuttaneet alibudjetointiin, jotta omalle kunnalle
tulisi mahdollisimman pieni kustannus?
Muodostuiko lähes 90 miljoonan alijäämä vuosien

varrella tästä ja kulut tulivat maksuun jälkikäteen?

perjantai 14. huhtikuuta 2023

KYSYMYKSET PUOLUEILLE HALLITUSNEUVOTTELUT ALKOIVAT

HALLITUSNEUVOTTELUT

ALKOIVAT

14.4.2023

682.

ALLA PETTERI ORPON (KOK)

KYSYMYKSET PUOLUEILLE



Tässä ovat Orpon kysymykset:

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?


2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?


3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?


4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?


5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?


6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?


7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?


8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?


9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?


10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?


11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?


12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?


13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?


14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?


15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?


16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?


17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?


18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?


19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?


20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?


21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?


22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?


23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?


24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?


tiistai 11. huhtikuuta 2023

VIIMEINEN VAALIPOSTAUS.

VIIMEINEN

VAALIPOSTAUS

680.

11.4.2023


VIIMEINEN VAALIPOSTAUS.


 Marin blokkasi vihreiltä monta edustajanpaikkaa.  OHISALO EI JATKA.


Yhteistyössä on voimaa!?  IRONIAA! TÄLLAISTA POLITIIKKA ON!





torstai 6. huhtikuuta 2023

ChatGPT TEKOÄLY

ChatGPT TEKOÄLY

678.

6.4.2023


ChatGPT on kuuma keskustelunaihe maailmassa. Pitihän sitä heti testata.


Tein siis ChatGPT -tekoälyllä raportin Suomen taloudesta  MUUTAMASSA SEKUNNISSA.


HUOM! BKT kasvoi vuonna 2021 3,0 % (VM) ei  3,3 %. Teksti mukailee viime viikkojen keskusteluja.


Aika näyttää mihin kehitys vie.


OpenAI:n marraskuussa 2022 lanseeraama chatbot ja virtuaaliavustaja. Se on rakennettu OpenAI:n suurten GPT-kielimallien (Generative Pre-trained Transformer)[1] päälle.[2]


Alla teksti


Suomen taloustilanne on tällä hetkellä melko hyvä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Talouden kasvu on ollut vakaata ja työllisyysaste on parantunut viime vuosina. Vuonna 2021 Suomen talouskasvu oli 3,3 %, mikä on hyvä luku, vaikkakin koronapandemia vaikutti negatiivisesti talouteen.


Suomen talouden selkäranka on vienti, ja erityisesti metsäteollisuus, teknologia-ala ja konepajateollisuus ovat merkittäviä vientialoja. Suomi on myös tunnettu vahvasta osaamisestaan erityisesti ICT-alalla.


Suomen taloutta haastaa kuitenkin väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti tulevaisuuden talouskasvuun. 

Lisäksi Suomen julkinen talous on velkaantunut viime vuosina, ja julkisen talouden kestävyysvaje on merkittävä haaste.


Kaiken kaikkiaan Suomen taloustilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä, mutta talouskasvua ja julkisen talouden tasapainoa tulee seurata tarkasti tulevina vuosina.