DEEPSEEK: OTIN KÄYTTÖÖNI

***********************************

Tammikuun teema oli korot. Helmikuussa esille tulee hiilinielu, valtiontalous, inflaatio, puolueiden kannatuskyselyt, arviointineuvoston raportin avaaminen, kuntavaalit jne. jne.

Korkokehitys (euribor, obligaatiot) tulee tietenkin kerran viikossa - viikonloppuisin.

Korot on talouden kuumemittari. 1. raportti viikko 6.

**************************

DEEPSEEK:

OTIN KÄYTTÖÖNI

Kirjoitus numero 1.089

31.1.2025

Täytyihän uusi tekoäly ottaa käyttöön. Kohti tuntematonta ( Into the unknown) kuten logo kertoo. En usko, että kiinalaisilla on paljoa iloa minun talouspainotteista kyselyistä tai mitä matemaattisia laskutoimituksia minä teen.

Testaan ja vertaan sitä ChatGPT:hen ja Perplexityyn. 

Perplexity on ollut vähemmän esillä ja sitäkin käytän, kun vertailen jonkin asian luotettavuutta.

Alkutesteissäni Deepseek on onnistunut ihan hyvin esimerkiksi Eurooppaa ja Suomea koskevissa talousasioissa, mutta tietojen "koulutus" talousdatan osalta - etenkin luvut - on vuoden 2023 tasoa. Ei vielä ajan tasalla.

SIIHEN EI VOI LUOTTAA VAAN ChatGPT ON PAREMMIN AJAN TASALLA.

TÄYTYIHÄN SITÄ TESTATA MYÖS OMILLA TIEDOILLA, NE TIETÄÄ PARHAITEN

😅😎:

ChatGPT ja Perplexity kaivaa  tekemiäni kirjoituksia ja muodostaa niistä järkeviä juttukokonaisuuksia ja aihealueita ( ei siis vain yksittäisiä juttuja) eli ne on laajasti jo koulutettu.

Nekin tiedonmurut ovat siis niiden datassa - on se ihme!?

Perplexity jopa luulee tietävänsä jotakin minun kirjoittelusta, kuvakaappaus: 

On aikoihin eletty!

Deepseek ei vielä löydä samaan tapaan juttujani ja muodosta niistä mm. aihealueita, joten esimerkiksi Bloggeri ei ole vielä koulutettu tietomassaan kuten kilpailijat ovat tehneet.

Siitä sen pystyy päättelemään - pienellä aineistolla.

EKP LASKI OHJAUSKORKOA

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.088

30.1.2025

EKP laski korkoja torstaina 30.1.2025 0,25 prosenttiyksikköä. Uusi korko on 2,750 % ( 3,00 %).

Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia, ja sen kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntija‑arvioiden mukaista. Keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin arvioidaan palaavan EKP:n neuvoston kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi tämän vuoden kuluessa. 

LAITOIN SUOMEN INFLAATIOSTA PITKÄN AIKAVÄLIN GRAAFIN, JOTTA NÄET MITEN SUURI MUUTOS ON OLLUT.

Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu kestävästi tavoitteen tuntumaan. Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa. Syynä on lähinnä se, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. 

Palkkojen nousu on kuitenkin vaimenemassa odotusten mukaisesti, ja sen vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista.

EKP:n neuvoston äskettäiset koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista vähitellen edullisempia. Rahoitusolot ovat kuitenkin yhä kireät, koska rahapolitiikka pysyy rajoittavana ja aiempien koronnostojen vaikutukset välittyvät edelleen luottokantaan, kun erääntyviä luottoja uusitaan korkeammilla koroilla. 

Talouskehityksen tiellä on edelleen esteitä, mutta kysynnän arvioidaan ajan mittaan vahvistuvan, kun reaalitulot kasvavat ja kireän rahapolitiikan vaikutukset vähitellen laantuvat.

LÄHDE: SUOMEN PANKKI, TILASTOKESKUS

YHDYSVALTOJEN KESKUSPANKKI: KORKO ENNALLAAN

YHDYSVALTOJEN

KESKUSPANKKI:

KORKO 

ENNALLAAN

Kirjoitus numero 1.087

25.1.2025

(TÄNÄÄN EKP ILMOITTAA KOROISTA KLO 15.45 !!)

Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserven avomarkkinakomitea piti ohjauskorkonsa odotusten mukaisesti ennallaan 4,25–4,50 prosentin vaihteluvälille.

Korkopäätöksen jälkeen yhdysvaltalaiset osakeindeksien lasku jyrkkeni, 10-vuotisen valtionlainan markkinakorko nousi ja dollari vahvistui suhteessa euroon.

Fedillä ei ole nyt kiire laskea korkoaan, sillä Yhdysvaltojen työllisyys on pysytellyt vahvana ja inflaatio pysyy yli Fedin tavoitteena olevan kahden prosentin.

Lisäksi uuden presidentin Donald Trumpin hallinnon suunnitelmat asettaa tulleja tuonnille voi lisätä inflaatiota.

Trump on vaatinut korkojen laskua. Fedin pääjohtaja Jerome Powell on sanonut, että keskuspankki tekee päätökset korkojen muutoksista itsenäisesti tilanteen mukaan

KOROT 10 VUODEN VALTION OBLIGAATIOT JA 12 KUUKAUDEN EURIBOR

KOROT:

10 VUODEN VALTION OBLIGAATIOT JA

12 KUUKAUDEN EURIBOR

23.1.2025

Kirjoitus numero 1.086

27.1.2025

TORSTAINA ON EKP:N KOKOUS, KATSOTAAN MITÄ TULEMAN PITÄÄ.

Keräsin dataa Suomen Pankin sivulta, jotta selviää missä mennään. Klo 15.45.

Kirjoitin joulukuussa, että tammikuun teema on korot. Alla muutama ajatus ja kuva korkokehityksestä.

EURIBOR-korkojen ja valtion obligaatioiden korkoerojen (spreadien) syyt liittyvät useisiin taloudellisiin ja markkinatekijöihin. 

Kokosin syitä, jotka vaikuttavat niiden eroon:

1. Luottoriski

2. Likviditeettiriski

3. Lainan maturiteetti

4. Rahapolitiikan vaikutus

5. Makrotalouden näkymät

6. Markkinoiden stressi ja riskinottohalukkuus

Yhteenveto:

Euribor-korko ja valtion obligaatioiden korot eroavat toisistaan, koska ne heijastavat eri riskitekijöitä ja markkinadynamiikkaa. 

Korkoeroa kutsutaan hienosti sprediksi.

Euribor heijastaa pankkien välistä likviditeettiä ja luottamusta lyhyellä aikavälillä, kun taas valtion velkakirjojen korot heijastavat pidemmän aikavälin näkymiä ja riskejä, mukaan lukien luottoriskittömyys, talouskasvu ja inflaatio-odotukset.

Se on mielenkiintoista, että korkomuutos saattaa sisältää ja ilmentää eri ilmiötä. Inflaatio vs. kasvu jne. finanssipolitiikka vs. rahapolitiikka. Mikrotalous vs. makrotalous.

Edellä olevasta johtuu, että korkojen ennustaminen on enemmän kuin vaikeata keskipitkällä aikavälillä; joskus pari viikkoa saattaa laittaa asiantuntijat ymmälle (puhumattakaan harrastelijoista). Joskus tuntuu, että ”kahvinporoista” saa luotettavamman ennusteen.

KORKOTILANNE 24.1.2025

KORKOTILANNE

24.1.2025

Kirjoitus numero 1.085

25.1.2025 (Päivitetty 26.1.2025, lisätty ennustekuva)

Koko viime syksyn jatkunut euriborien lasku kääntyi jopa pieneksi nousuksi tammikuun puolessa välissä kuten kuvat kertovat.

Mistä euriborien rauhattomuus johtuu, sitä nyt arvaillaan? EKP-kokous on torstaina 30.1.2025 ja sieltä saataneen lisätietoa.  Laskeeko ohjauskorko 3,000 > 2,750 ? Jääkö se ennalleen eräiden valtioiden lainojen koron noustua?  Mm. Saksa, Yhdysvallat.

Analyytikot ennustavat, että Euribor-korot laskevat asteittain vuoden 2025 aikana. Ennusteiden mukaan 3 kuukauden Euribor voisi laskea noin 2,1 %:iin vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

Samoin 12 kuukauden Euriborin odotetaan seuraavan laskevaa suuntausta ja saavuttavan mahdollisesti noin 1,9 % vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

Huomaa, että nämä ennusteet voivat muuttua taloudellisten olosuhteiden ja rahapolitiikan päätösten perusteella - NOPEASTI. Tiedot ennusteeseen keräsin mm. Suomen pankki, IS, HS, IL, Kauppalehti

TYÖLLISYYSTILANNE SUOMESSA: JOULUKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

SUOMESSA:

JOULUKUU

Kirjoitus numero 1.084

24.1.2025

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 602 000 ja työttömiä 238 000 vuonna 2024. Työllisiä oli 

25 000 vähemmän ja työttömiä 34 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 76,7 % vuonna 2024. Työllisyysaste laski 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2023.

Keskeisiä poimintoja

• 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin  2.602 000 ja työttömiä 238 000 vuonna 2024.
• Työllisiä miehiä oli 5 000 vähemmän ja työllisiä naisia 20 000 vähemmän kuin vuonna 2023.
• 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 76,7 % vuonna 2024.
• 15–74-vuotiaiden työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä 8,4 %:iin vuonna 2024.
• Työllisten tekemien työtuntien määrä väheni 0,3 % vuonna 2024.Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 marraskuussa 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 

VM:N TALOUDELLINEN KATSAUS

VM:N TALOUDELLINEN

KATSAUS

Kirjoitus numero 1.082

24.1.2025

Suomen talous kääntyi taantumasta hienoiseen kasvuun alkuvuoden aikana, mutta vuositasolla bruttokansantuote (BKT) jää 0,3 prosenttia pienemmäksi vuonna 2024 kuin edellisvuonna. Eniten tuotantoa on heikentänyt rakentamisen merkittävä vähentyminen ja tänä vuonna myös yksityinen kulutus vähenee. 

Suomen viennin kasvu vauhdittuu, mutta odotettua hitaammin, sillä euroalueen vaimea talouskasvu jarruttaa erityisesti tavaraviennin kysyntää. 

Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku kääntävät sekä kulutuksen että investoinnit kasvuun ensi vuonna. BKT kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuosina 2026 ja 2027. 

Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025. Vuosina 2026–2027 työllisyys paranee talouden vahvistuessa, ja työttömyysaste laskee vuoden 2025 8,4 prosentista 7,4 prosenttiin vuonna 2027.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 2024:68

Otin em. julkaisun Excel-luvut ja tein niistä

kuvat.