SUOMEN TALOUS VM: RAPORTTI/KESÄ 16.6.2025

SUOMEN TALOUS

VM: RAPORTTI/KESÄ

16.6.2025

Kirjoitus numero 1.211

16.6.2025

VALTIONVARAINMINISTERIÖN (VM) kesäkatsaus julkistettiin.

Poimin sieltä ne tunnusluvut,  jotka ovat esillä päivittän ja on hyvä tietää. Tein grafiikat, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Suomen talous kääntyi viime vuoden aikana kasvuun taantuman pohjalta. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa, jota vahvistavat edelleen työllisyyden koheneminen ja veronalennukset. 

Investoinnit kasvavat ripeästi, erityisesti rakentamisen elpymisen sekä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvien hankkeiden ansiosta. Talouskasvua hidastavat Yhdysvaltojen asettamat tullit, muiden maiden vastatoimet sekä kauppapolitiikkaan liittyvä epävarmuus. 

Tänä vuonna bruttokansantuote (bkt) kasvaa 1,0 prosenttia, ensi vuonna 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2027. 

Julkisyhteisöjen syvä alijäämä ja riittämätön talouskasvu nostavat velkasuhteen yli 90 prosentin 

Lähtötilanne kuluvaan vuoteen oli heikko, sillä julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Talouskasvun vauhdittumisesta ja hallituksen sopeutustoimista huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee ennustejaksolla vain maltillisesti. 

Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia suhteessa bkt:hen ja kohenee siitä vähitellen 3,5 prosentin tuntumaan vuonna 2027. Vuonna 2029 alijäämä on 3,3 prosenttia suhteessa bkt:hen. 

HYVINVOINTIALUEET: TILANNE

HYVINVOINTIALUEET:

TILANNE

Kirjoitus numero 1.210

16.6.2025

Viime vuonna valtio rahoitti alueita noin 24 miljardilla eurolla. Rahoitus kasvoi 3,9 prosenttia. Samaan aikaan nettokustannukset kasvoivat kuudella alueella huomattavasti tätä enemmän. 

Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden kulut nousivat yli kuusi prosenttia.

Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan kulut nousivat lähes viisi prosenttia ja Etelä-Pohjanmaan yli neljä prosenttia.

Arviointimenettelyssä valtion ohjaus tiukentuu ja alueen itsenäisyyttä rajoitetaan. Se voi johtaa myös aluejakoselvitykseen, jossa alueen lakkauttamista ja yhdistämistä toiseen alueeseen tutkitaan.

Hieman kevyempi keino on talouden ennakollinen ohjausmenettely, joka ei rajoita alueen itsehallintoa kuten arviointimenettely. Tämä ohjausmenettely tuli keinovalikoimaan tämän vuoden alussa.

Pian nähdään, miten valtio aikoo menetellä?

PERSUJEN KANNATUS

PERSUJEN

KANNATUS

Kirjoitus numero 1.209

15.6.2025

Perussuomalaiset aloitti lauantaina 14.6.2025 puoluekokouksensa Lahdessa. 

Olen kerännyt puoluekyselyjä (YLE ja HS) 37 kappaletta (lokakuusta 2023 lähtien) grafiikka kertoo matemaattisesti puolueen suunnan. Tekoäly-apulaiseni ChatGPT piirtää ennusteen puolen vuoden päähän.

Itse kukin voi sanoittaa miksi kehitys on mennyt näin - ja miten tästä eteenpäin - minä en puutu politiikkaan blogissani.

ALLA OLEVAT HENKILÖT OVAT SAANEET LUOTTAMUKSEN PUOLUEEN - EHKÄ - SARANAKOHDASSA.

Valtiovarainministeri Riikka Purra valittiin jatkokaudelle perussuomalaisten johtoon selvin luvuin. Hänen vastaehdokkaanaan oli ex-puoluesihteeri Arto Luukkanen.

Harri Vuorenpää jatkaa puoluesihteerinä. 

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Teemu Keskisarja, joka voitti sisäministeri Mari Rantasen. 

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakim Vigelius.

Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin puolueen ex-puoluesihteeri Simo Grönroos . Hän voitti toiselle kierrokselle edenneessä kisassa europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen.

KOROT VIIKKO 24

KOROT

VIIKKO 24

Kirjoitus numero 1.208

14.6.2025

Euribor 3 KK 2,004

Euribor 12 KK 2,084

Obligaatiot:

Suomi 10 VUOTTA 2,87

Yhdysvallat 10 VUOTTA 4,40

Saksa 10 VUOTTA 2,53

Euriborit ovat olleet laskutrendissä syksystä 2023 asti, kun sijoittajat alkoivat hinnoitella ohjauskorkojen nostojen taittumista. Vaihtelevat näkemykset aiheuttivat kuitenkin sahaamista.

Euroopan keskuspankki EKP aloitti ohjauskorkojen laskut kesäkuussa 2024 ja sijoittajat odottavat rahapolitiikan kevenevän myös vuonna 2025. Sijoittajat odottavat jo korkojen laskusyklin päättymistä. Tämä on näkynyt euriborien laskun tasaantumisena.

Keskuspankki teki viimeisimmän koronlaskunsa kesäkuussa.

Euriborien taustalla olevat lyhyet markkinakorot sekä seuraavat että ennakoivat Euroopan keskuspankin ohjauskorkoja. Odotuksiin vaikuttaa Euroopan taloustilanteen lisäksi myös globaalit markkinanäkymät, kuten arviot Yhdysvaltojen rahapolitiikasta.

Korkojen kehitys graafisesti:

APULAISENI CHATGPT PIIRSI MYÖS ENNUSTEEN. SE, MITÄ TAPAHTUU IRANISSA TAI MITÄ TRUMP TEKEE, EI OLE MATEMATIIKKAA JOTEN,  MIELENKIINTOISIA AIKOJA TULOSSA.

INFLAATIO TOUKOKUU

INFLAATIO

TOUKOKUU

Kirjoitus numero 1.207

14.6.2025

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,5 % toukokuussa 2025. Huhtikuussa inflaatio oli myös 0,5 %.

Keskeisiä poimintoja

• Toukokuussa 2025 inflaatiota nosti eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen nousu: yleinen sairaalamaksu, hoitovastike ja kahvi.
• Inflaation nousua hillitsi eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen lasku: asuntolainojen keskikorko, kulutusluottojen korot ja sähkö.
• Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,7 %. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

Euroalueen inflaatio oli toukokuussa 2025 ennakkotietojen mukaan 1,9 %

SUOMEN JULKISET MENOT

SUOMEN JULKISET

MENOT

Kirjoitus numero 1.206

13.6.2025

Julkisuudessa on viime päivinä esiintynyt julkisten menojen hintalappu ja se on noin 150 miljardia euroa.

Kaivelin lukuja ja ChatGPT oli aivan kuutamolla - 35 miljardia euroa oli kateissa.  Sitten löysin Veronmaksajain Keskusliiton tekemän yhteenvedon, joka perustuu Tilastokeskuksen lukuihin. Niillä mennään. Kuvakaappaukset ja tekstilainaus Veronmaksajain kotisivulta.

Julkisten menojen tilastot kuvaavat rahasummia, jotka käytetään julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velvoitteisiin. Julkisyhteisöjen kokonaismenoja ovat mm. palkkakustannukset, tavaroiden ja palveluiden ostot, investoinnit, tulonsiirrot sekä julkisen velan korkomenot.

Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi tapa kuvata julkisen sektorin laajuutta. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

1970-luvun 40 prosentin tasosta suhde nousi peräti 64 prosenttiin 90-luvun laman aikana, minkä jälkeen suhdeluku palautui alle 50 prosenttiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi käänsivät suhteen uudelleen nousuun. 2010-luvun loppupuolella trendi kääntyi laskuun, mutta koronakriisi nosti menoastetta vuonna 2020 reippaasti.

Kokonaismenojen rinnalla on hyödyllistä tarkastella kokonaistuloja. Valtaosa tuloista koostuu veroista ja sosiaaliturvamaksuista, mutta julkisyhteisöt saavat myös mm. myynti- ja maksutuloja sekä osinkoja. 

Tulojen ja menojen erotus kertoo, onko julkinen talous tiettynä vuotena yli- vai alijäämäinen. Vuodesta 2009 alkaen julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot, eli Suomen julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun ylijäämäkauden jälkeen.

SUOMEN TALOUSARVIO 2025 VS. NATON UUSI PUOLUSTUSRAAMI

SUOMEN

TALOUSARVIO 2025 VS.

NATON UUSI

PUOLUSTUSRAAMI

Kirjoitus numero 1.205

10.6.2025

Jotta pystyt hahmottamaan uuden puolustusraamin kokoa verrattuna valtion vuoden 2025 talousarvioon, kaivoin pääluokkien luvut.

Kuvassa puolustusmenot olisivat 6,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Jos nyt olisi 5 prosentin määrä  käytössä niin välittömät puolustusmenot olisi noin 10 miljardia ja vielä infra 3-4 miljardia päälle.

Tällöin puolustusmenot nousisivat sosiaali- ja terveysmenojen tasolle.

Muutos on merkittävä, mutta tarpeellinen. 

Alijäämä katettaisiin talouskasvulla tai velalla jos ja kun Suomessa ei pystytä vaalikausien yli jatkuvaan julkisen sektorin kehittämiseen.

Nyt siis talouskasvu on saatava käyntiin - tästäkin syystä!

Kuitenkin tässä tapauksessa "velka on veli otettaessa" kun Venäjä - vihamielinen naapuri - valmistelee jo hyökkäystä Nato-maihin lähivuosina.