EDUSKUNTAVAALIT 1919-2023 PAIKKAJAKO

EDUSKUNTAVAALIT

1919-2023

PAIKKAJAKO

Kirjoitus numero 1.053

14.12.2024

En ole ollut koskaan mukana puoluepolitiikassa, mutta minua kiinnosti eri puolueiden paikkakehitys eduskunnassa.

Tästä johtuen kaivoin tiedot eduskunnan datavarastosta - ei muuta kuin jokainen paikka Exceliin! Aloitin projektia keväällä, mutta nyt palasin asiaan ja tein grafiikat. 

Suomen eduskuntavaalien puolueiden kannatus vuodesta 1919 vuoteen 2023 kattaa poliittisen historian keskeisiä muutoksia. 

Puolueet ovat siis kokeneet merkittäviä muutoksia, ja uusia puolueita on tullut mukaan samalla, kun vanhat ovat menettäneet merkitystään. 

Tässä on tiivistetty GRAAFINEN katsaus puolueiden kannatukseen ja keskeisiin kehityksiin eri vuosikymmeniltä.

Itse kukin hahmottaa muutokset ja tapahtumat omasta näkökulmasta ja siitä kuinka paljon historiaa on lukenut. 

Siitä vaan eri puolueiden kannatusta tutkimaan.

KLIKKAA TAI NIPISTELE KUVAT SUURIKSI:

EKP LASKI OHJAUSKORKOA 12.12.2024

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.052

12.12.2024

EKP laski korkoja torstaina 12.12.2024 0,25 prosenttiyksikköä >>>3,00 % ( 3,25 %)

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto perustelee ratkaisuaan hintapaineiden hellittämisellä.

Koronleikkaukset voi jatkua, koska inflaatio on nyt asettumassa kestävästi kahden prosentin tuntumaan.

Rahoitusolot euroalueella ovat kevenemässä, sillä koronlaskujen takia yritysten ja kotitalouksien uusista lainoista tulee vähitellen edullisempia.

Inflaation keskuspankki ennustaa hidastuvan 2,1 prosenttiin ensi vuonna ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 inflaatio on ennusteen mukaan 2,1 prosenttia.

Marraskuussa inflaatiovauhti oli euroalueella ennakkotietojen perusteella 2,3 prosenttia.

Uuden ennusteen perusteella talous kasvaa 1,1 prosenttia ensi vuonna, 1,4 prosenttia vuonna 2026 ja 1,3 prosenttia vuonna 2027.

• Tämä on korko, jonka pankit saavat, kun ne tallettavat rahaa EKP:hen yön yli. Talletuskorko toimii markkinakorkojen alarajana.

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUEEN BUDJETTI 2025 JA TAPPIOT

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUEEN

BUDJETTI 2025 JA

TAPPIOT

Kirjoitus numero 1.051

12.12.2024

Hyvinvointialueen valtuutetut käsittelivät talousarvion 11.12.2024.

Minä en käy arvioimaan itse toimintaa vaan pitäydyn luvuissa.  Kuten luvuista selviää niin vahvistettu talousarvio ei sisällä vastausta:

MITEN ALIJÄÄMÄ RAHOITETAAN ???

  

Laskelmassa on siis luvut vuosille 2023-2027.

Vuoden 2025 tappio tulee olemaan 42 milj. euroa.

Vuosien 2023-2025 yhteenlaskettu tappio tulee olemaan ennusteen mukaan 281 milj. euroa. Vuosien 2026-2027 tulos olisi plussalla 18 milj. euroa. 

Siis vain 18 miljoonaa. Tällainen tulos ei ole riittävä; samoin vuosikate.

Hyvinvointialueen oma pääoma on siis ennusteen mukaan  noin 280 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2025.  

Taseen oma pääoma ja omavaraisuus-% ovat negatiiviset. Miten tappio katetaan?

Jos ja kun omavaraisuus halutaan järkevälle tasolle, niin - joko pääomitusta ja/tai lisätulosta - tarvitaan 300-400 milj. euroa. 

MISTÄ TÄLLAINEN RAHAMÄÄRÄ LÖYTYY?

TÄMÄ ON SIIS VAIN YHDEN ALUEEN TARVITTAVA LISÄRAHOITUS.

Suomen velkataso on huolestuttavalla tasolla, mutta lisääkö HV-tappiot sitä lisää? 

HV-alueiden ennakoitu "valuvika" on realisoitunut.

LASKELMA JA GRAAFIT: KARI HALTTUNEN 

LÄHDE: HV-ALUE

https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2024171-4-32958.PDF

KOROT:EKP

KOROT:EKP

12.12. 2024 KORONMUUTOS?

Kirjoitus numero 1.050

11.12.2024

Talletuskorko on ollut 23.10.2024 lähtien 3,25 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 3,40 % ja maksuvalmiusluoton korko 3,65 %.

EKP on laskemassa korkoja torstaina12.12.2024.

Onko lasku 0,25 vai 0,50 ? Jos korkokäppyrää katsoo niin markkinat ovat 0,50 puolella?????

Keräsin pariin kuvaan pohjatietoa:

INFLAATIOTILANNE

INFLAATIO-

TILANNE

Kirjoitus numero 1.049

9.12.2024

Kuluttajahinnat ja niiden muutos koskee meitä kaikkia.

Alla lyhyt yhteenveto. LÄHDE: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 1,1 % lokakuussa 2024. Syyskuussa inflaatio oli 0,8 %. Inflaation kiihtyminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan noususta.

Keskeisiä poimintoja

• Lokakuussa 2024 kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten hoitovastikkeiden, savukkeiden hintojen ja yleisen sairaalamaksun nousu. 

• Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten bensiinin, dieselin ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.

• Kuluttajahintojen kuukausimuutos johtui muun muassa sähkön ja ulkomaan lentoliikenteen hintojen noususta. 

Euroalue 

Inflaatio oli lokakuussa 2024 ennakkotietojen mukaan 2,0 %. Syyskuussa se oli 1,7 %.

KOROT:EKP

KOROT:EKP

Kirjoitus numero 1.048

8.12.2024

Talletuskorko on ollut 23.10.2024 lähtien 3,25 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 3,40 % ja maksuvalmiusluoton korko 3,65 %.

EKP on laskemassa korkoja torstaina12.12.2024.

Syynä tähän ovat ekonomistien mukaan euroalueen talouden nykyinen heikkous ja siihen kohdistuvat uudet uhat.

Talouden riskit ovat kasvaneet Saksan ja Ranskan hallitusten kaaduttua ja Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin  uhkaamien tuontitullien myötä.

VUOSI 2025

EUROOPAN keskuspankki (EKP) joutuu todennäköisesti laskemaan ohjauskorkojaan ensi vuonna odotettua nopeammin.

Ekonomistit ennakoivat keskeisimmän ohjauskoron eli talletuskoron laskevan 2,0 prosenttiin jo ensi kesäkuussa.

Vielä lokakuun alussa ekonomistit ennakoivat ohjauskoron laskevan tälle tasolle vasta vuoden 2025 lopussa.

FINANSSIPOLITIIKKA JA RAHAPOLITIIKKA

FINANSSIPOLITIIKKA

RAHAPOLITIIKKA

Kirjoitus numero 1.047

8.12.2024

Kaivoin EKP:n ja Suomen Pankin sivulta perustietoja.

Kokoan ennen joulua alustavan setin tämän hetken tilanteesta.

Sitten tammikuusta alkaen raportti tulee kerran kuukaudessa Suomen hallituksen, Suomen Pankin ja EKP:n syklissä.

1. Finanssipolitiikka

• Määritelmä: Hallituksen tai julkisen sektorin toimenpiteet, joilla säädellään taloutta veroilla, valtion menoilla ja lainanotolla.
• Tavoitteet: Talouskasvun tukeminen, työllisyyden parantaminen, inflaation hillitseminen ja julkisen talouden tasapaino.
• Keinot:
• Verotus: Verotason nostaminen tai laskeminen.
• Julkiset menot: Valtion investoinnit esimerkiksi infrastruktuuriin, koulutukseen tai sosiaalipalveluihin.
• Velkaantuminen: Tarvittaessa valtio voi ottaa lainaa talouden elvyttämiseksi.
• Kuka vastaa?: Useimmiten hallitus ja parlamentti.

2. Rahapolitiikka

• Määritelmä: Keskuspankin (esim. Euroopan keskuspankki) toimet, joilla säädellään rahan tarjontaa ja korkotasoa taloudessa.
• Tavoitteet: Inflaation hallinta, hintavakauden ylläpito ja talouden tasainen kasvu.
• Keinot:
• Korkopolitiikka: Ohjauskoron nosto tai lasku vaikuttaa lainojen ja säästöjen korkoihin.
• Avoimen markkinan operoinnit: Keskuspankki ostaa tai myy valtion velkakirjoja säädelläkseen rahan määrää taloudessa.
• Pakolliset reservit: Määrä, jonka pankkien on pidettävä talletuksistaan keskuspankissa.
• Kuka vastaa?: Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP) tai Yhdysvaltain keskuspankki (Fed).