KONKURSSIEN MÄÄRÄ TAMMIKUU

KONKURSSIEN

MÄÄRÄ

TAMMIKUU

Kirjoitus numero 1.412

12.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Konkurssit tammikuussa: 

  

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2026 pantiin vireille 385 konkurssia, mikä on 4 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Kuukausitasolla näin paljon konkursseja on ollut viimeksi vuoden 1997 lokakuussa. 

KONKURSSIT KUUKAUSITTAIN

Mitä tarkoittaa yrityksen konkurssi?

Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan – ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tällöin yritys todetaan maksukyvyttömäksi, ja sen varat otetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssipesän hallintaan.

HENKILÖAUTOJEN REKISTERÖINTI TAMMIKUU

HENKILÖAUTOJEN

REKISTERÖINTI

TAMMIKUU

Kirjoitus numero 1.411

10.1.2026

PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Ensirekisteröidyistä henkilöautoista 60 % ladattavia

Lähde: Tilastokeskus 

Ajoneuvojen ensirekisteröinneissä vaisu tammikuu.

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2026 rekisteröitiin uusia henkilöautoja 5 462, mikä oli 5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan tammikuussa rekisteröitiin 8 992 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 9 % edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

TILASTO 1/2023-1/2026

Tammikuussa 2026 rekisteröidyistä uusista henkilöautoista 46 % oli täyssähköautoja ja 14 % ladattavia hybridejä. Niitä rekisteröitiin yhteensä 3 294, eli 10 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Täyssähköisistä henkilöautoista 51 % rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan.

Bensiinikäyttöisten henkilöautojen ensirekisteröinnit laskivat tammikuussa 20 % edellisvuodesta, kun taas dieselkäyttöisten rekisteröinnit laskivat 27 %. 

Henkilöautoista 2 375 rekisteröitiin yritysten ja yhteisöjen käyttöön, mikä oli 43 % kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä tammikuussa.

EDUSKUNTAVAALIT ON JO ”OVELLA”- ”ENNUSTEITA”

EDUSKUNTAVAALIT

ON JO ”OVELLA”-

”ENNUSTEITA”

Kirjoitus numero 1.410

8.1.2026

PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kovat pakkaset ovat pakottaneet puuhastelemaan sisätiloissa ja otinkin puoluekannatuskyselyt esille.

VIIMEISET KUUSI YLEN KYSELYÄ, NÄISTÄ LÄHTÖKUOPISTA LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE

Löytyykö historiasta potentiaalia tai negaatiota ? Vai onko kannatustilanne "uusi normaali".  Näistä luvuista kuitenkin lähdetään lähestymään vaaleja.

Olen mediasta saanut sellaisen vaikutelman että vaalikuume on valtaamassa alaa eri puolueiden viestinnässä ja se herätti mielenkiinnon.

Minulla ei ole poliittisia intressejä, joten voin lähestyä asiaa puhtaasti tilastoijan roolissa (minulla on 53 kannatuskyselyä/HS;YLE yhteensä eli koko vaalikausi) ja samalla voin käyttää tilastoassaria luomaan erilaisia ennustegraafeja:VAROITUS kannattaa huomata se, joskin periaate on avattu ja sen pystyy itse kukin näkemään grafiikasta.

Lähteet: KH kokosi ja YLE 

Grafiikka: ChatGPT

1. Kuva, jossa painotetaan viimeisten kuukausien kehitystä

• Toteutuneet 27 Ylen mittausta (11/2023 →)
• 6 mittauksen ennuste katkoviivalla
• Menetelmä: Holt–Winters / eksponentiaalinen tasoitus (additiivinen trendi)
  → tämä sopii puoluekannatukseen hyvin, koska se painottaa viime kuukausia eikä oleta kausivaihtelua

2.    Kuva joka huomioi historiaa

• Jokaisella puolueella on “normaalitaso” (27 mittauksen keskiarvo)
• Viimeisimmät poikkeamat nähdään väliaikaisina
• Ennuste kaartuu takaisin kohti keskiarvoa
• Mean-Reverting menetelmä reagoi siis hitaammin kuin Holt–Winters → joka on konservatiivisempi
• Mean-reverting = keskiarvoon palautuva 
• 

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

KORKOJEN

KEHITYS

VUODEN ALUSTA

Kirjoitus numero 1.409

7.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari.  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen".

EURIBOR-KOROT 

Ohjauskorko pysyi 5.2.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %.

Kuvassa ovat mukana euriborit 12 ja 3 kk: Kehitys vuoden alusta sekä 1.8.2024 lähtien.

EURIBORIN KEHITYS:

Tarkastelujaksolla 31.12.2025–6.2.2026 12 kuukauden euribor liikkui kokonaisuutena lievästi laskevassa ja rauhallisessa (poikkeus 22.1. 2,216%) sivuttaistrendissä verrattuna lähtötasoon 31.12.2025 (2,243 %). 6.2.2026 12 KK 2,227% ja 3 KK 1,999%. Huomaa 3 kk EB lasku viime päivinä.

Jakson alussa korko nousi hetkellisesti tammikuun alussa, mutta kääntyi sen jälkeen asteittaiseen laskuun, mikä viittaa markkinoiden maltillistuneisiin korko-odotuksiin ja odotuksiin rahapolitiikan kevenemisestä vuoden aikana. 

Jakson loppuun tultaessa korkotaso jäi hieman alle vuoden vaihteen tason, eikä liike ollut voimakasta, mikä kertoo lyhyen pään korkomarkkinoiden vakaudesta.

Kauden korkein: 2,261 %
Kauden alin: 2,216 %

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKO- JA HINTAINDEKSIT 31.12.2025 = 100 KORKOTIEDOT:INVESTING.COM

Jotta eri maiden korkokehitys olisi vertailukelpoinen, niin muodostin lainoista "salkun" indeksoimalla korot - myös samaan kuvaan. Tämä salkku "elää omaa elämäänsä" ja vertaa tilannetta vuoden vaihteeseen verrattuna.

Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka.  Ne muodostavat ”riskimittarin".

Indeksien vaihteluvälistä johtuen mihinkään suuren analyysiin ei ole aineksia - vain toteamus suunnasta.

• Nyt: tyypillinen vaihteluväli  on 4–5 indeksipistettä
• Pankki- ja eurokriisit: vaihteluväli voi olla moninkertainen, joten jos "kuumemittari" värähtää niin sen huomaa heti.

Valtioiden pitkäaikaisten lainojen korkokehitys määräytyy maiden inflaatio-odotusten, talouden kehityksen, rahapolitiikan ja julkisen talouden luottokelpoisuuden perusteella. Nyt on kohtuullisen sama tilanne verrattuna 31.12.2025.

10 VUODEN VALTIONLAINOJEN KORKOINDEKSIT

Alkuvuonna 2026 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot eriytyivät selvästi maiden välillä. U.S. ja U.K. nousivat esiin korkojen nousijoina loppuun mennessä. 

Vastapainoksi Ranska ja Kreikka kuuluivat selkeimpiin laskijoihin, joskin Kreikan kehitys oli samalla muita maita ailahtelevampaa ( huom 5.2.  hyppäys)

Suomi ja Saksa sijoittuivat kehityksessä keskivaiheille Italian ohella.

10 VUODEN VALTIONLAINOJEN  HINTAINDEKSIT:

Alkuvuonna 2026 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinahinnat eriytyivät selvästi maiden välillä. 

Ranska ja Kreikka  ovat koko jakson vahvimmat nousijat. Ranskan hintaindeksi oli 103,31 ja Kreikan 100,61( huom 5.2.  lasku) vielä 6.2.2026, huippujen käytyä tammikuun lopulla selvästi korkeammalla. 

Suomi, Saksa ja Italia kehittyivät vakaasti ja pysyivät lähtötason yläpuolella. 

Sen sijaan Yhdysvallat (99,31) ja Yhdistynyt kuningaskunta (99,14) jäivät alle 100:n. 

EKP-OHJAUSKORKO ENNALLAAN

EKP-OHJAUSKORKO

ENNALLAAN

Kirjoitus numero 1.408

5.2.2026 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

TÄMÄN VIIKON KORKORAPORTTTI

LUETTAVISSA LAUANTAINA KELLO 15

OHJAUSKORON KEHITYS

Negatiivisista koroista siirryttiin vuosina 2022–2023 nopeaan kiristykseen, joka nosti ohjauskoron 4,0 prosenttiin. 

Vuodesta 2024 alkaen suunta on kääntynyt maltilliseen laskuun, ja ohjauskorko on vakiintunut 2,0 prosenttiin vuonna 2025. 

Rahapoliittisia päätöksiä

5.2.2026

Lähde:EKP

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. 

Talletuskorko on edelleen 2,00 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 %. 

EKP:n neuvoston päivitetyn arvion mukaan inflaatio vakautunee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen. Talous on pitänyt yhä pintansa haastavassa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä. 

Vähäinen työttömyys, yksityisen sektorin vankat taseet, julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen asteittainen lisäys ja aiempien koronlaskujen suotuisat vaikutukset tukevat kasvua. Näkymät ovat kuitenkin yhä epävarmat varsinkin maailman kauppapolitiikan epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden jatkumisen vuoksi.

EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. 

EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. 

EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.