K-S HYVINVOINTIALUE Q1

K-S HYVINVOINTIALUE

Q1 

Kirjoitus numero 1.184

13.5.2025

TILINTARKASTUKERTOMUS

Alla kertomus, se ei ole ”puhdas” niin kuin tavataan sanoa vaan se sisältää muistutuksen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen vastuunalainen tilintarkastaja JHT, KHT Mari Säynätjoki on tarkastanut vuoden 2024 tilinpäätöksen.

Tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen: ”Muistutuksena esitämme, että tilivuoden 2025 talousarvio ja tilivuoden 2026 taloussuunnitelma eivät ole hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti tasapainossa, kun otetaan huomioon tilivuosien 2023 ja 2024 kertynyt alijäämä. 

Muistutuksesta huolimatta esitämme vastuuvapauden myöntämistä aluehallitukselle ja hyvinvointialuejohtajalle, koska kertyneen alijäämän kattamisaikaa on jäljellä.”

Tarkastuksen tulokset:

Hyvinvointialueen taseessa on aiemmilta ja päättyneeltä tilivuodelta kertynyttä alijäämää yhteensä 255,2 miljoona euroa, josta 141,7 miljoonaa euroa on kertynyt tilivuodelta 2024. 

Q1 ALUEHALLITUKSESSA 29.4.2025

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan 29.4. hyvinvointialueen neljännesvuosikatsausta. Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella tilinpäätökseen ennustetaan 64 miljoonan euron alijäämää.

Alijäämäennuste on suhteessa talousarvioon 21 miljoonaa euroa heikompi. Hyvinvointialueen johto tulee toukokuun aikana esittämään aluehallitukselle toimenpiteitä, joilla varmistetaan talousarviossa pysymistä.

K-S HYVINVOINTIALUE PYYTÄÄ KORJAUSTA RAHOITUKSEEN

Seurasin aikanaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta ainakin vuosikymmenen. Kirjoitin siitä monta kirjoitusta Keskisuomalaiseen.

Lyhyesti: kunnat hyväksyivät alibudjetoinnin vuosia, koska oman kunnan menot olivat näennäisesti pienemmät. Lisäksi hallitusten asiantuntemus oli ala-arvoista ja toimiva johto pyöritti niitä mennen tullen. Mm. ict-kehitys tai kehittymättömyys oli alle kaiken arvostelun.

Nyt Keski-Suomen hyvinvointialue edellyttää, että kansallisen ohjauksen puutteesta ja teknisistä syistä kunta-aikana syntyneet hyvinvointialueiden rahoituspohjan virheet tunnistetaan ja korjataan.

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan kunta-aikana syntyneiden diagnoosikirjausten puutteiden vuoksi Keski- Suomen hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus on jäänyt vuosina 2022–2025 liian alhaiseksi suhteessa todelliseen palvelutarpeeseen. 

Yksin vuoden 2025 osalta rahoituksen vaje on Keski-Suomen hyvinvointialueen laskelmien mukaan 45,6 miljoonaa euroa.

KOROT VIIKKO 19

KOROT

VIIKKO 19

Kirjoitus numero 1.183

10.5.2025

EB 3 KK 2,024

EB 12 KK 2,124

FI 10 VUOTTA 2,97

US 10 VUOTTA 4,39

SAKSA 10 VUOTTA 2,55

EKP laski tärkeimmän ohjauskorkonsa eli talletuskoron jo 2,25 prosenttiin. Vuoden euribor on jo hakenut seuraavan ohjauskoron tasoa eli 2 %.  Vuosi sitten talletuskorko oli neljä prosenttia.

Markkinoiden odotukset tulevista koronlaskuista ovat kiihtyneet huomattavasti huhtikuun aikana. 

ChatGPT-kuva:Data Suomen Pankki/KH

Taustatekijät:

Korkojen laskun taustalla ovat seuraavat tekijät:

• Inflaation hidastuminen: Euroalueen inflaatio on laskenut lähemmäs EKP:n kahden prosentin tavoitetta, mikä antaa keskuspankille tilaa keventää rahapolitiikkaa

• Heikko talouskasvu: EKP:n asiantuntijat ennustavat euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan vain 0,9 prosenttia vuonna 2025, mikä heijastaa talouden haasteita.

• Kauppapoliittiset jännitteet: Esimerkiksi Yhdysvaltojen mahdolliset tullit eurooppalaisille tuotteille lisäävät epävarmuutta ja voivat heikentää talouskasvua entisestään
• 
  

KOTITALOUKSIEN TALLETUSKANTA

KOTITALOUKSIEN

TALLETUSKANTA

Kirjoitus numero 1.182

10.5.2025

Kyllä  kotitalouksilla on talletuskantaa. Milloin valtio ottaa pakkolainaa. No tämä oli vitsi……

Suomen Pankki: Tilasto 8.5.2025 10.00

Kotitalouksien talletuskanta kasvussa

Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korkeampikorkoisten talletusten eli määräaikais- ja sijoitustalletusten keskikorot alkoivat laskea vuoden 2024 aikana. Korkojen laskettua kotitalouksien sijoitukset korkeampikorkoisiin talletuksiin ovat vähentyneet.

Maaliskuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (112,1 mrd. euroa) oli 3 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuskanta oli viimeksi suurempi vuonna 2022. 

Vuoden 2022 heinäkuussa se oli kaikkien aikojen suurin eli lähes 114 mrd. euroa. Maaliskuun 2025 lopussa kotitalouksien talletuksista 68,4 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia, 14,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 28,8 mrd. euroa sijoitustalletuksia.

PUOLUEKANNATUS ChatGPT

YLE-PUOLUEKANNATUS

ChatGPT

8.5.2025

Kirjoitus numero 1.181

8.5.2025

Politiikka ei ole matematiikkaa, mutta sitä voi käyttää hyväksi tekoälyapulaisen avulla. 

Kannatustilastoni kattaa nyt 35 kyselyä (YLE JA HS)  ajalta 12.10.2023 - 8.5.2025 . Nämä luvut antavat kuitenkin jotakin pohjaa - ainakin trendisuunnan.

ChatGPT graafeissa on YLE:n tai Hesarin luvut, koska ne käyttävät eri yhtiön kyselyjä.

Annan apulaisen piirtää grafiikkaan jatkumon - 6 kyselyä - siitä jokainen voi miettiä, mitä se kuvaa.

Trendit ovat mielenkiintoisen näköisiä - pääministerin paikasta on jo veikkausta, ulkoministerin paikasta haaveillaan, mutta kuka uskaltaa ottaa talousasiat kontolleen. Toisaalta politiikassa ei osaamattomuus ole ennenkään ollut haitta😎.

Mielenkiintoiset pari vuotta edessä, mutta se on politiikassa pitkä aika. 

Kun katsot kuvaa, huomaa skaalaus, tekoäly skaalaa luvut epäidenttisesti ja siten että muutoksen kyllä huomaa.

SDP JA PERSUT SAMASSA KUVASSA

PUOLUEKANNATUS YLE-KYSELY 8.5.2025

PUOLUEKANNATUS

YLE-KYSELY

8.5.2025

Kirjoitus numero 1.180

8.5.2025

Kannatustilastoni kattaa nyt 35 kyselyä (YLE JA HS)  ajalta 12.10.2023 - 8.5.2025 .  Kunta- ja aluevaalit eivät ole mukana.

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata - jos kohta mahdotonta. Kuitenkin vanhat ennusteet ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

YLE-KYSELY:

TRENDIVIIVAT "ANTAVAT SUUNTAA" - PUHDASTA MATEMATIIKKA

SUOMEN TALOUS 2029 ???

SUOMEN TALOUS

2029 ???

Kirjoitus numero 1.179

3.5.2025

Suomen nykyinen ja tuleva taloustilanne herättää huolta erityisesti julkisen velan kasvun ja alijäämäisen budjetin vuoksi. Tässä muutamia keskeisiä huomioita tilanteesta VM:n antamilla vuoden 2029 luvuilla:

1. Velkasuhde lähestyy riskirajaa

Julkisen velan suhde BKT:hen lähestyy 90 %, mikä on korkeampi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen suosittelema 60 %. 

Tämä viittaa kasvavaan velkataakkaan, jonka hoitaminen käy vaikeammaksi erityisesti korkojen noustessa tai jos talouskasvu hidastuu. 

2. Rahoitusalijäämä syventää ongelmaa

Yli 3 %:n vuotuinen alijäämä tarkoittaa, että valtio velkaantuu jatkuvasti lisää. Alijäämä ylittää myös EU:n rajan, mikä voi aiheuttaa paineita talouskuritoimiin tulevaisuudessa. Tämä trendi on erityisen huolestuttava, jos velka käytetään kulutukseen eikä investointeihin.

3. Hidas talouskasvu ei tue sopeutusta

Esimerkiki 1,4 %:n vuotuinen BKT:n kasvu on kohtalaisen heikko, eikä yksinään riitä kääntämään velkasuhdetta laskuun. Hitaasti kasvava talous rajoittaa myös verotulojen kasvua ja vaikeuttaa alijäämän supistamista ilman menoleikkauksia tai veronkorotuksia.

Jos Suomesta tulee energia-, mineraali- ja serverireservaatti, niin missä on tarvittava lisäarvo? Lisäarvo ja verotulot häipyvät muualle.

4. Velkataso absoluuttisesti korkea

300 miljardin euron julkisen talouden kokonaisvelka (VM:n ennuste 2029 vuodelle) on Suomen kokoluokan taloudelle merkittävä. Korkotason noustessa valtion korkomenot kasvavat, mikä voi syödä tilaa muilta julkisilta menoilta. 

Velkaa on siis paljon ja kasvu on pieni - mitenkä sillä lyhennät velkoja - vertaa omaa taloutesi.

Suomi on valintojen edessä. Jos taloustilannetta katsotaan, niin julkisen sektorin saneeraus vaatii voimakasta purkamista ja/tai elinkeinoelämän radikaalia tehostumista. Tämä ei ole politiikaa,  vaan tosiasia.

Johtopäätös:

Suomi on siirtymässä yhä haastavampaan julkisen talouden tilanteeseen, jossa yhdistyvät korkea velkaantuneisuus, jatkuva alijäämä ja hidas kasvu. 

Ilman merkittäviä talouspoliittisia sopeutustoimia velan suhde BKT:hen jatkaa kasvuaan, mikä voi heikentää rahoitusmarkkinoiden luottamusta ja pakottaa vaikeisiin leikkauksiin tulevaisuudessa.

Mielestäni poliittisten päättäjien osaaminen on riittämätön; onhan osaaminen loppumassa myös VM:ssä ja Suomen Pankissa. 

VM:n osastopäällikkö Mikko Spolander oli erittäin hermostunut 30.4.2025 tiedotustilaisuudessa - se on paha merkki.