TEM TYÖMARKKINAENNUSTE

TEM

TYÖMARKKINAENNUSTE

Kirjoitus numero 1.189

20.5.2025

Työ- ja elinkeinoministeriön kevään 2025 työmarkkinaennuste ennakoi ensi vuodelle työllisyyden kasvua, mutta pitkäaikaistyöttömyys uhkaa kohota hyvin korkeaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi uusimman lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa 20.5.2025. Ennuste ulottuu vuoden 2027 loppuun asti.

Talouden epävarmuus on viivästyttänyt työmarkkinoiden tälle vuodelle odotettua käännettä parempaan. Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyys kasvaa vuonna 2026 ja työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy laskuun. 

Työllisyyden kasvu jatkuu vuonna 2027.

Ennusteen mukaan 15–64-vuotiaiden työllisyysaste laskee tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä ja on keskimäärin 71,6 prosenttia. Ensi vuonna työllisyysasteen ennustetaan kasvavan 72,0 prosenttiin ja 72,2 prosenttiin vuonna 2027.

LÄHDE:TEM

ALUEVALTUUTETTUJEN ARKI ALKAA

ALUEVALTUUTETTUJEN 

ARKI ALKAA

Kirjoitus numero 1.188

19.5.2025

Keski-Suomen aluevaalit on käyty ja tuleva valtuusto ja hallitus saavat sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kovan haasteen. Talouden haasteet keskittyvät alijäämän kattamiseen.

Kuluvan vuoden alijäämä tulee olemaan 64 milj. euroa; näin hyvinvointialueen hallitus raportoi osavuosikatsauksessaan. Kun lasketaan vuosien 2023,2024 ja 2025 alijäämät yhteen, niin kokonaismäärä olisi 320 milj. euroa eli lähes puolet yhden vuoden henkilöstökuluista. Tämä kertoo suuruusluokan ja sen kattaminen on selvitettävä vuoden 2026 talousarvion yhteydessä. Jos realiteetti on, että alijäämää ei saada katettua määräaikaan mennessä, niin mikä aika riittää? Siihen on vihdoin saatava selvyys.

Moni kysyy, voiko hyvinvointialueen lukuihin luottaa kun budjettipoikkeamia on ollut paljon. Kysymys ja huoli on aiheellinen. Kuluvan vuoden alijäämäksi budjetoitiin 43 milj. euroa ja nyt hallitus kertoo, että alijäämä onkin 64 milj. euroa.  Lisäksi tarkastuslautakunta ja nykyinen valtuusto on esittänyt voimakasta arvostelua koskien talousraportointia ja sen luotettavuutta. 

Luottamuspulasta johtuen esitän, että varsinaisen tilintarkastajan lisäksi ulkopuolinen tilintarkastusyhteisö tarkastaa luvut sekä nykyisen hallinnon talous- ja ict-prosessit. Onko hallinto asianmukaisesti järjestetty? Vielä varmemmaksi vakuudeksi ministeriökin olisi mukana lukujen ja toiminnan arvioinnissa - onhan alueemme ”tarkkailuluokalla”. 

Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, käyttää hyvinvointialu-

een päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä, joten olisi outoa jos se ei käyttäisi laajasti ja luovasti oikeuksiaan epäselvän taloustilanteen selvittämiseksi toimikautensa ensimmäisen talousarvion laadinnassa. 

Millä aikataululla siis alijäämät katetaan nykyisellä rahoituksella, jatkosta päättänee ministeriö? 

KOROT VIIKKO 20

KOROT

VIIKKO 20

Kirjoitus numero 1.187

17.5.2025

Viikon kysymys: onko koronlasku hiipumassa kesällä????

EB 3 KK 2,101

EB 12 KK 2,142

SUOMI 10 VUOTTA 3,03

US 10 VUOTTA 4,49

SAKSA 10 VUOTTA 2,59

Korkojen kehitys graafisesti:

Korkokehityksen yksi markkinasignaali on, että tämän hetken hinnoittelun perusteella korkopohja lähestyy. Onko näin?

Tullien julistamisen aikaan markkinat hinnoittelivat enemmän koronlaskuja EKP:lle ja nyt niistä odotuksista on pakitettu, koska Trump on lieventänyt kantaansa.

Nordean ennuste on, että EKP laskee ohjauskorkoa kesäkuun kokouksessa ja sitten koronlaskut olisi tältä erää nähty: pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinoilla on myös käsitys, että syksyllä olisi yksi lasku.

Taloutta elvyttävänä korkotasona pidetään alle kahden prosentin korkoa. Ennen tätä viikkoa markkinat hinnoittelivat, että talletuskorko laskisi vuoden loppuun mennessä jopa 1,50 prosenttiin. KS. ChatGPT graafi.

ChatGPT GRAFIIKKA/KH

Jos ennakoidaan, että korkokehitys pysähtyy 2 %

tasolle niin 90 päivän ennusteen korko laskee alemmaksi - näinkin voi käydä - kuka tietää.

KUVAKAAPPAUS:KAUPPALEHTI

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUEEN TULOS Q1

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIALUEEN

TULOS Q1

Kirjoitus numero 1.186

14.5.2025

Seuraan hyvinvointialueen taloutta ja siirrän luvut taulukkolaskentaan. Näin pysyn hyvin perillä taloustilanteesta. Blogiin laitan tuloslaskelman. 

Taseen ja rahoituslaskelman käyn myös läpi itse.

Summa summarum: hv-alueen talous on kuralla😎, noin suoraan sanoen. 

Piirsin luvuista kuvat, joten niistä näet helposti kehityksen.

BRUTTO-KANSANTUOTE

BRUTTOKANSANTUOTE 

Kirjoitus numero 1.185

13.5.2025

Bruttokansantuotteen (BKT) kasvu vaikuttaa valtion talouteen monin tavoin. Se on keskeinen mittari, joka kertoo maan taloudellisen toimeliaisuuden ja tuotannon arvon muutoksesta. Tässä ovat tärkeimmät vaikutukset ja keskeiset asiat:

1. Verotulojen kasvu

• Kun BKT kasvaa, yritykset ja kotitaloudet ansaitsevat enemmän.
• Tämä lisää valtion verotuloja (tulovero, arvonlisävero, yhteisövero).
• Kasvavat verotulot mahdollistavat julkisten menojen lisäämisen tai velkataakan keventämisen.

2. Työllisyyden paraneminen

• Talouskasvu luo lisää työpaikkoja.
• Työllisyyden paraneminen vähentää sosiaalimenoja (esim. työttömyysturva) ja lisää verotuloja.
• Tämä parantaa julkisen talouden tasapainoa.

3. Julkisen velan hallinta

• Talouden kasvaessa BKT:hen suhteutettu valtionvelka pienenee, vaikka velan absoluuttinen määrä pysyisi samana.
• Kasvu helpottaa velanhoitoa, koska korkomenojen osuus BKT:sta pienenee.

4. Investoinnit ja innovaatiot

• Talouskasvu rohkaisee julkisia ja yksityisiä investointeja (esim. infrastruktuuri, koulutus, tutkimus).
• Tämä voi edelleen vahvistaa tulevaa kasvua ja parantaa tuottavuutta.

5. Julkisten palveluiden rahoitus

• Lisääntyneet verotulot mahdollistavat paremman koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluidenrahoituksen.
• Tämä voi vaikuttaa positiivisesti väestön hyvinvointiin ja työkykyyn.

K-S HYVINVOINTIALUE Q1

K-S HYVINVOINTIALUE

Q1 

Kirjoitus numero 1.184

13.5.2025

TILINTARKASTUKERTOMUS

Alla kertomus, se ei ole ”puhdas” niin kuin tavataan sanoa vaan se sisältää muistutuksen.

Keski-Suomen hyvinvointialueen vastuunalainen tilintarkastaja JHT, KHT Mari Säynätjoki on tarkastanut vuoden 2024 tilinpäätöksen.

Tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen: ”Muistutuksena esitämme, että tilivuoden 2025 talousarvio ja tilivuoden 2026 taloussuunnitelma eivät ole hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti tasapainossa, kun otetaan huomioon tilivuosien 2023 ja 2024 kertynyt alijäämä. 

Muistutuksesta huolimatta esitämme vastuuvapauden myöntämistä aluehallitukselle ja hyvinvointialuejohtajalle, koska kertyneen alijäämän kattamisaikaa on jäljellä.”

Tarkastuksen tulokset:

Hyvinvointialueen taseessa on aiemmilta ja päättyneeltä tilivuodelta kertynyttä alijäämää yhteensä 255,2 miljoona euroa, josta 141,7 miljoonaa euroa on kertynyt tilivuodelta 2024. 

Q1 ALUEHALLITUKSESSA 29.4.2025

Aluehallitus käsitteli kokouksessaan 29.4. hyvinvointialueen neljännesvuosikatsausta. Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella tilinpäätökseen ennustetaan 64 miljoonan euron alijäämää.

Alijäämäennuste on suhteessa talousarvioon 21 miljoonaa euroa heikompi. Hyvinvointialueen johto tulee toukokuun aikana esittämään aluehallitukselle toimenpiteitä, joilla varmistetaan talousarviossa pysymistä.

K-S HYVINVOINTIALUE PYYTÄÄ KORJAUSTA RAHOITUKSEEN

Seurasin aikanaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta ainakin vuosikymmenen. Kirjoitin siitä monta kirjoitusta Keskisuomalaiseen.

Lyhyesti: kunnat hyväksyivät alibudjetoinnin vuosia, koska oman kunnan menot olivat näennäisesti pienemmät. Lisäksi hallitusten asiantuntemus oli ala-arvoista ja toimiva johto pyöritti niitä mennen tullen. Mm. ict-kehitys tai kehittymättömyys oli alle kaiken arvostelun.

Nyt Keski-Suomen hyvinvointialue edellyttää, että kansallisen ohjauksen puutteesta ja teknisistä syistä kunta-aikana syntyneet hyvinvointialueiden rahoituspohjan virheet tunnistetaan ja korjataan.

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan kunta-aikana syntyneiden diagnoosikirjausten puutteiden vuoksi Keski- Suomen hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus on jäänyt vuosina 2022–2025 liian alhaiseksi suhteessa todelliseen palvelutarpeeseen. 

Yksin vuoden 2025 osalta rahoituksen vaje on Keski-Suomen hyvinvointialueen laskelmien mukaan 45,6 miljoonaa euroa.

KOROT VIIKKO 19

KOROT

VIIKKO 19

Kirjoitus numero 1.183

10.5.2025

EB 3 KK 2,024

EB 12 KK 2,124

FI 10 VUOTTA 2,97

US 10 VUOTTA 4,39

SAKSA 10 VUOTTA 2,55

EKP laski tärkeimmän ohjauskorkonsa eli talletuskoron jo 2,25 prosenttiin. Vuoden euribor on jo hakenut seuraavan ohjauskoron tasoa eli 2 %.  Vuosi sitten talletuskorko oli neljä prosenttia.

Markkinoiden odotukset tulevista koronlaskuista ovat kiihtyneet huomattavasti huhtikuun aikana. 

ChatGPT-kuva:Data Suomen Pankki/KH

Taustatekijät:

Korkojen laskun taustalla ovat seuraavat tekijät:

• Inflaation hidastuminen: Euroalueen inflaatio on laskenut lähemmäs EKP:n kahden prosentin tavoitetta, mikä antaa keskuspankille tilaa keventää rahapolitiikkaa

• Heikko talouskasvu: EKP:n asiantuntijat ennustavat euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan vain 0,9 prosenttia vuonna 2025, mikä heijastaa talouden haasteita.

• Kauppapoliittiset jännitteet: Esimerkiksi Yhdysvaltojen mahdolliset tullit eurooppalaisille tuotteille lisäävät epävarmuutta ja voivat heikentää talouskasvua entisestään
•