SUOMEN PUOLUSTUSMENOT

SUOMEN

PUOLUSTUSMENOT

Kirjoitus numero 1.201

6.6.2025

Viime aikoina on kovasti puhuttu puolustusmenoista. Esillä on prosentit.  Minä pidän enemmän euroista ja kaivoin valtion budjettikirjasta ne esille.

NATO:n puolustusmenojen tavoite on ollut pitkään 2 % jäsenvaltioiden brutto-kansantuotteesta (BKT), mutta turvallisuus-tilanteen kiristyessä keskustellaan nyt uuden, 5 %:n tavoitteen asettamisesta. 

Tämä uusi tavoite jakautuisi 3,5 %:iin varsinaisiin sotilasmenoihin ja 1,5 %:iin infrastruktuuriin ja muihin puolustukseen liittyviin kuluihin.

Alla olevat - suuntaa antavat - uudet Suomen puolustusmenot miljardeja euroja. Laskin luvut vuoden 2025 talousarvion pohjalta.

On selvä, että Suomen kuralla olevaa taloutta ei pystytä saneeraamaan, jotta ilman velkaa selvitään, mutta sitä on otettava. EKP ja EU:N kriteerit kyllä päivittyvät alijäämän ja velkakaton suhteen.

LASKENNALLISET SUUNTAA-ANTAVAT PUOLUSTUSMENOT, MILJARDEJA EUROJA

EKP LASKI OHJAUSKORKOA

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.200

5.6.2025

EKP laski korkoja torstaina 5.6.2025 0,25 prosenttiyksikköä. Uusi korko on 2,00 % ( 2,25 %).

Miltä näyttää korkokehitys vuoden alusta ja sen pohjalta tehty ChatGPT-ennuste/KH:

Korkokatsaus:

Keskuspankin mukaan inflaatio on tällä hetkellä EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitteen eli kahden prosentin tuntumassa.

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026 sekä 2,0 prosenttia vuonna 2027.

Asiantuntijat arvioivat bkt:n kasvavan keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2025 ja 1,1 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,3 prosenttia vuonna 2027.

EKP odottaa kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden heikentävän vientiä ja yritysten investointeja etenkin lyhyellä aikavälillä, mutta valtioiden lisäinvestoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua enenevässä määrin keskipitkällä aikavälillä.

Lähteet: Suomen Pankki, Kauppalehti, HS, YLE

PUOLUEKANNATUS YLE-KYSELY

PUOLUEKANNATUS

YLE-KYSELY

5.6.2025

Kirjoitus numero 1.199

5.6.2025

Taloustutkimus haastatteli 2 401 ihmistä. Puoluekantansa kertoi 1 834 henkilöä (76,4 %).

Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa 12.5.– 2.6.2025

Kannatustilastoni kattaa nyt 37 kyselyä (YLE JA HESARI)  ajalta 12.10.2023 - 5.6.2025. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailu-

kelpoisia.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä.

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

PUOLUEIDEN KANNATUS JA MUUTOS VRT. HS EDELLINEN KYSELY

YLE-KANNATUSKYSELYT 13.10.2023 LÄHTIEN. VIIMEISIN LUKU OIKEALLA.

YLEN JA HESARIN KYSELYT SAMASSA KUVASSA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ VAS>OIK.

Taloustutkimus = YLE,Tutkimusyhtiö Verian= HESARI

RAJALAKI HYVÄKSYTTIIN

RAJALAKI

HYVÄKSYTTIIN

Kirjoitus numero 1.198

1.6.2025 

Eduskunta hyväksyi kiistellyn rajaturvallisuuslain.

Rajaturvallisuuslaki sai taakseen yli viiden kuudesosan enemmistön, mikä vaadittiin lain voimassaolon jatkamiseen.

Äänestyksessä eduskunta päätti siis julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi äänin 168–29.

SDP:n kansanedustajista lakia vastustivat Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Vihreistä lakia vastaan äänestivät kansanedustajat Alviina Alametsä, Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgren, Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Hanna Holopainen, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Krista Mikkonen, Jenni Pitko, ja Oras Tynkkynen.

Vasemmistoliiton kansanedustajat vastustivat lakia.Timo Furuholm, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anna Kontula, Minja Koskela, Pia Lohikoski, Laura Meriluoto, Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen ja Johannes Yrttiaho.

Myös RKP:n kansaedustaja Eva Biaudet äänesti lakia vastaan.

Poissa olivat vihreiden kansanedustaja Sofia Virta ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen.

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen samoin lukemin välittömästi kiireelliseksi julistamisen jälkeen. Laki on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.

VALTIONLAINAT YHDYSVALLAT JA SAKSA

VALTIONLAINAT

YHDYSVALLAT JA

SAKSA

Kirjoitus numero 1.197

4.6.2025

Pitkiä lainoja kannattaa seurata.  Käytän ChatGPT:tä kehityksen arvioinnissa. Tässä tärkeimmät:

🔺 YHDYSVALLAT: Korot nousussa

Tämä viittaa todennäköisesti siihen, että:

1. Inflaatio-odotukset pysyvät korkeina: Markkinat eivät usko, että inflaatio painuu nopeasti alas, joten pitkän koron tuottovaatimus nousee.
2. Talouden kasvu on vahvempaa kuin odotettu: Vahva kasvu tarkoittaa korkeampaa kysyntää ja siten korkeampia korkoja.
3. Fed ei ole kiirehtimässä koronlaskuihin: Pitkät korot sisältävät odotuksia tulevasta ohjauskorosta. Jos Fedin korko odotetaan pysyvän korkealla pitkään, se nostaa 10v-korkoa.

🔻 SAKSA (EUROALUE): Korot vaakasuorassa tai lievässä laskussa

Tämä puolestaan viittaa:

1. Heikompaan talousnäkymään: Euroalueen kasvu on vaisua. Saksan talous on ollut taantuman rajoilla.
2. Inflaation lasku vaikuttaa: EKP jatkaa  koronlaskuja, mikä painaa pitkää korkoa.
3. Likviditeetin säilyttäminen: EKP:n signaali mahdollisesta rahapolitiikan kevenemisestä voi laskea myös pitkän pään korkoja.

RAJALAIN KÄSITTELY

RAJALAIN

KÄSITTELY

Kirjoitus numero 1.196

3.6.2025

Eduskunta käsittelee parhaillaan niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka. Hallintovaliokunta sai mietintönsä valmiiksi 27. toukokuuta 2025 ja esittää lain jatkamista ilman sisällöllisiä muutoksia.

Äänestys on huomenna keskiviikkona 4.6.2025.

RAJALAIN

VASTUSTAJAT/

EDELLINEN KÄSITTELY

Tämä ei ole poliittinen kannanotto vaan informaatiota blogini lukijoille, jotta heidän ei tarvitse kaivaa tietoa itse.

Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja maa on osoittanut lisääntyvää vihamielisyyttä Suomea kohtaan.

Seuraavat kansanedustajat äänestivät aikanaan lain kiireelliseksi julistamista vastaan (kaikki eivät ole nyt eduskunnassa):

SDP: Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar

Vihreät: Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgren, Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Hanna Holopainen, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Krista Mikkonen, Maria Ohisalo, Jenni Pitko, Oras Tynkkynen ja Sofia Virta

Vasemmistoliitto: Li Andersson, Timo Furuholm, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anna Kontula, Minja Koskela, Merja Kyllönen, Laura Meriluoto, Aino-Kaisa Pekonen, Jussi Saramo ja Hanna Sarkkinen

RKP: Eva Biaudet

JYVÄSKYLÄN KESKUSTAAN JÄRJESTYKSENVALVONTA

JYVÄSKYLÄN

KESKUSTAAN

JÄRJESTYKSEN-

VALVONTA

Kirjoitus numero 1.195

1.6.2025

Näin kirjoitin Keskisuomalaisen mielipidepalstalla.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/7868031 

Kirjoitus numero 1.010 viime syksynä 24.9.2024

MENEVÄTKÖ

KESKI-SUOMEN

POLIISIEN RAHAT

PIRKANMAALLE?

Lainaus:”Nyt poliisien rahoitusta ja resursointia on ymmärtääkseni lisätty tai lisäämässä. Mikä on tilanne Jyväskylässä ja Keski-Suomessa osana Sisä-Suomen poliisilaitosta?

Esimerkiksi Jyväskylän Kortepohjassa on rauhatonta, nuoriso terrorisoi kaupunginosaa; näin osa asukkaista kokee tilanteen. Tulipaloja on ilmeisesti sytytetty tahallaan. Seurakuntatalon edessä kokoontuu pussikaljaporukka – sään salliessa – täydentämään tyhjentyvien ja vandalisoitujen rakennusten ankeaa katukuvaa.

Mitä tapahtuu Jyväskylän keskustassa? Kaupunki yrittää parantaa keskustan imagoa ja elinkeinorakennetta, mutta silloin kun saamme mediasta lukea, että rauhattomuus keskustassa pakottaa yrittäjän lopettamaan toimintansa, niin jotakin on pahasti pielessä. (KSML 18.9. ja 19.9.)”

Nyt siis Jyväskylä on tarttunut ongelmaan.. hyvä näin.