MIKÄ ON SUOMEN DROONITILANNE?

MIKÄ ON

SUOMEN

DROONITILANNE?

Kirjoitus numero 1.204

8.6.2025

Suomi on varautumisen suurmaa. Sitä on kuultu viime vuosina riittävästi. Onko näin?

Armeijan suorituskykyä kehutaan julkisesti kun olisi viisaampaa olla hiljaa tai antaa tilanteesta huonompi kuva. Tähän neuvoi kiinalaiset sotapäälliköt mm. Sunzi jo yli 2.000 vuotta sitten.

Sähköverkko, televerkko, vesiverkko ja kaikki kaupunki-ifra on ollut julkisesti dokumentu. Jopa Hornettien varalaskupaikat ja räjähdysainevarikot on julkisesti tiedossa. Lapuan ja Vihtavuoren räjähdysainetehtaat ovat droonien tähystyksessä.

 On selvä, että kohteet on maalitettu jo aikaa sitten - jo silloin kun osa valtiojohtoa eli utopistisessa rauhanuskossa.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ

Nyt eduskunnan puolustusvaliokunta antoi harvinaisen tiukan viestin Puolustusvoimille mietinnössään puolustusselonteosta.

Valiokunta korostaa, että Suomen

puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja mietinnössään.

Puolustusvoimien reagointi droonisotaan on näyttänyt ainakin julkisuuteen jopa ylimielisen kevyeltä, vaikka todellisuus Ukrainassa on karu.

Yli 70 prosenttia, joissain taisteluissa jopa 80 prosenttia, kaikista miestappioista syntyy drooneilla. Nyt etulinjoilla ei enää taistella juurikaan rynnäkkökiväärein tai taistelupanssarivaunuin, vaan kiinalaisilla muutaman kymmenen euron arvoisilla etäältä ohjatuilla koptereilla.

Nukkuuko puolustusvoimat? Herättäjänä yrittää toimia kokoomuksen Heikki Autton johtama puolustusvaliokunta. 

Toivottavasti  puolustusvoimat on salassa kehittänyt kumppanimaitten kanssa valmiuksia droonisodankäyntiin.

Jonkinlainen itsesensuuri on onneksi meneillään kun aina niin ärhäkkä YLE ei ajankohtaisohjelmissa kysynyt asiasta puolustusvoimien edustajilta.  Hyvä niin.

KETAMIINIPÖLLYSSÄ TRUMPIN TUKENA

KETAMIINIPÖLLYSSÄ

TRUMPIN

TUKENA

Kirjoitus numero 1.203

6.6.2025

No ei ollut yllätys - nyt Trumpin ja Muskin tiet eroavat ja Teslan kurssi romahti. Voi olla, että myös auton imago on kärsinyt. 

Musk ei ole salannut sitä, että hän käyttää Ketamiinia lääkärin reseptillä ja huumeita.

Nyt leviää huhut nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä - Musk levittää  X:ssä videota, joissa Trump on nuorten tyttöjen kanssa.

VALTION KORKOMENOT

VALTION

KORKOMENOT

Kirjoitus numero 1.202

6.6.2025

Moni muistaa ajat, kun osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että velkaa voi ottaa kuinka paljon vaan ja nollakorot jatkuu ikuisesti. 

Näitä henkilöitä istuu nyt Suomen eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Voi olla, että he viisastelevat Suomen talousasioista edelleen. 

Alla budjettikirjan kylmät luvut:  3,5 miljardia euroa ja luku on kasvussa kun vanhat lainat konvertoituu uuteen korkotasoon.

SUOMEN PUOLUSTUSMENOT

SUOMEN

PUOLUSTUSMENOT

Kirjoitus numero 1.201

6.6.2025

Viime aikoina on kovasti puhuttu puolustusmenoista. Esillä on prosentit.  Minä pidän enemmän euroista ja kaivoin valtion budjettikirjasta ne esille.

NATO:n puolustusmenojen tavoite on ollut pitkään 2 % jäsenvaltioiden brutto-kansantuotteesta (BKT), mutta turvallisuus-tilanteen kiristyessä keskustellaan nyt uuden, 5 %:n tavoitteen asettamisesta. 

Tämä uusi tavoite jakautuisi 3,5 %:iin varsinaisiin sotilasmenoihin ja 1,5 %:iin infrastruktuuriin ja muihin puolustukseen liittyviin kuluihin.

Alla olevat - suuntaa antavat - uudet Suomen puolustusmenot miljardeja euroja. Laskin luvut vuoden 2025 talousarvion pohjalta.

On selvä, että Suomen kuralla olevaa taloutta ei pystytä saneeraamaan, jotta ilman velkaa selvitään, mutta sitä on otettava. EKP ja EU:N kriteerit kyllä päivittyvät alijäämän ja velkakaton suhteen.

LASKENNALLISET SUUNTAA-ANTAVAT PUOLUSTUSMENOT, MILJARDEJA EUROJA

EKP LASKI OHJAUSKORKOA

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.200

5.6.2025

EKP laski korkoja torstaina 5.6.2025 0,25 prosenttiyksikköä. Uusi korko on 2,00 % ( 2,25 %).

Miltä näyttää korkokehitys vuoden alusta ja sen pohjalta tehty ChatGPT-ennuste/KH:

Korkokatsaus:

Keskuspankin mukaan inflaatio on tällä hetkellä EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitteen eli kahden prosentin tuntumassa.

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026 sekä 2,0 prosenttia vuonna 2027.

Asiantuntijat arvioivat bkt:n kasvavan keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2025 ja 1,1 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,3 prosenttia vuonna 2027.

EKP odottaa kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden heikentävän vientiä ja yritysten investointeja etenkin lyhyellä aikavälillä, mutta valtioiden lisäinvestoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua enenevässä määrin keskipitkällä aikavälillä.

Lähteet: Suomen Pankki, Kauppalehti, HS, YLE

PUOLUEKANNATUS YLE-KYSELY

PUOLUEKANNATUS

YLE-KYSELY

5.6.2025

Kirjoitus numero 1.199

5.6.2025

Taloustutkimus haastatteli 2 401 ihmistä. Puoluekantansa kertoi 1 834 henkilöä (76,4 %).

Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa 12.5.– 2.6.2025

Kannatustilastoni kattaa nyt 37 kyselyä (YLE JA HESARI)  ajalta 12.10.2023 - 5.6.2025. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailu-

kelpoisia.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä.

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

PUOLUEIDEN KANNATUS JA MUUTOS VRT. HS EDELLINEN KYSELY

YLE-KANNATUSKYSELYT 13.10.2023 LÄHTIEN. VIIMEISIN LUKU OIKEALLA.

YLEN JA HESARIN KYSELYT SAMASSA KUVASSA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ VAS>OIK.

Taloustutkimus = YLE,Tutkimusyhtiö Verian= HESARI

RAJALAKI HYVÄKSYTTIIN

RAJALAKI

HYVÄKSYTTIIN

Kirjoitus numero 1.198

1.6.2025 

Eduskunta hyväksyi kiistellyn rajaturvallisuuslain.

Rajaturvallisuuslaki sai taakseen yli viiden kuudesosan enemmistön, mikä vaadittiin lain voimassaolon jatkamiseen.

Äänestyksessä eduskunta päätti siis julistaa lakiehdotuksen kiireelliseksi äänin 168–29.

SDP:n kansanedustajista lakia vastustivat Elisa Gebhard, Timo Harakka, Krista Kiuru, Johan Kvarnström, Matias Mäkynen ja Nasima Razmyar.

Vihreistä lakia vastaan äänestivät kansanedustajat Alviina Alametsä, Fatim Diarra, Tiina Elo, Bella Forsgren, Pekka Haavisto, Atte Harjanne, Hanna Holopainen, Inka Hopsu, Saara Hyrkkö, Krista Mikkonen, Jenni Pitko, ja Oras Tynkkynen.

Vasemmistoliiton kansanedustajat vastustivat lakia.Timo Furuholm, Veronika Honkasalo, Mai Kivelä, Anna Kontula, Minja Koskela, Pia Lohikoski, Laura Meriluoto, Aino-Kaisa Pekonen, Hanna Sarkkinen ja Johannes Yrttiaho.

Myös RKP:n kansaedustaja Eva Biaudet äänesti lakia vastaan.

Poissa olivat vihreiden kansanedustaja Sofia Virta ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jessi Jokelainen.

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen samoin lukemin välittömästi kiireelliseksi julistamisen jälkeen. Laki on voimassa vuoden 2026 loppuun asti.

VALTIONLAINAT YHDYSVALLAT JA SAKSA

VALTIONLAINAT

YHDYSVALLAT JA

SAKSA

Kirjoitus numero 1.197

4.6.2025

Pitkiä lainoja kannattaa seurata.  Käytän ChatGPT:tä kehityksen arvioinnissa. Tässä tärkeimmät:

🔺 YHDYSVALLAT: Korot nousussa

Tämä viittaa todennäköisesti siihen, että:

1. Inflaatio-odotukset pysyvät korkeina: Markkinat eivät usko, että inflaatio painuu nopeasti alas, joten pitkän koron tuottovaatimus nousee.
2. Talouden kasvu on vahvempaa kuin odotettu: Vahva kasvu tarkoittaa korkeampaa kysyntää ja siten korkeampia korkoja.
3. Fed ei ole kiirehtimässä koronlaskuihin: Pitkät korot sisältävät odotuksia tulevasta ohjauskorosta. Jos Fedin korko odotetaan pysyvän korkealla pitkään, se nostaa 10v-korkoa.

🔻 SAKSA (EUROALUE): Korot vaakasuorassa tai lievässä laskussa

Tämä puolestaan viittaa:

1. Heikompaan talousnäkymään: Euroalueen kasvu on vaisua. Saksan talous on ollut taantuman rajoilla.
2. Inflaation lasku vaikuttaa: EKP jatkaa  koronlaskuja, mikä painaa pitkää korkoa.
3. Likviditeetin säilyttäminen: EKP:n signaali mahdollisesta rahapolitiikan kevenemisestä voi laskea myös pitkän pään korkoja.