lauantai 20. huhtikuuta 2019

JYVÄSKYLÄN TARKASTUSLAUTAKUNTA:HERÄTYS

JYVÄSKYLÄN TARKASTUS-
LAUTAKUNTA: HERÄTYS!

LÄHETIN TÄMÄN VIESTIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN
PUHEENJOHTAJALLE JA SIHTEERILLE 20.4.2019

Lautakunnan sihteeri
Raija Laitila
hallintosihteeri
Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä
p. 014 266 1542, 040 801 3716
etunimi.sukunimi[at]jkl.fi

pj Jaakko Selin (Kok.)

SAA NÄHDÄ OTTAAKO LAUTAKUNTA ASIAN ESILLE KESÄKUUN
TARKASTUSKERTOMUKSESSA.


LISÄKSI KESKISUOMALAINEN JULKISTI KIRJOITUKSEN
ASIASTA 20.4.2019.

KIRJOITUS ALIMMAISENA.

Monet kaupunkilaiset minun lisäkseni ihmettelevät
Jyväskylän kaupungin taloustiedottamisen tasoa.
Jotkut puhuvat jo kaupunkilaisten ja veromaksajien
harhauttamisesta.

Esimerkkinä voinee pitää vuodan 2018 tilinpäätöstä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 
talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi 
oli kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous 
oli keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 
18 miljoonaa euroa, tulos 14 miljoonaa ja 
toiminnan ja investointien kassavirta 35 
miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 
Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston 
vahvistamaan ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin 
lukuihin? Kaikki puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen 
tilinpäätösraportin uumenista, jos joku veronmaksaja 
viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Mielestäni tarkastuslautakunnan tulee puuttua
asiaan kertomuksessaan vuodelle 2018.
Vaikuttaa siltä, että valtaosa valtuutetuista ei ymmärrä
talousasioista mitään, joten lautakunnan tulee
kertoa heille talouden todellinen tilanne.

Kari Halttunen
Jyväskylä
*******************************
Talouslukuja luettava oikein
KSML 20.4.2019



Kuntien tilinpäätökset vuodelle 2018 ovat valmistuneet. 
Mitä kuntalainen odottaa taloustiedottamiselta? 
Hän haluaa lyhyesti kiteytettynä tiedon siitä, miten 
kunnan vuosikate ja tulos kehittyi verrattuna edelliseen 
vuoteen ja talousarvioon. Sen kunnanjohtaja tekee 
katsauksessaan.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston 
talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi oli 
kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous oli 
keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate 
heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa 
euroa, tulos 14 miljoonaa ja toiminnan ja investointien 
kassavirta 35 miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. 
Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston vahvistamaan 
ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin lukuihin? Kaikki 
’puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen tilinpäätösraportin 
uumenista, jos joku veronmaksaja viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Jesuiittajärjestön johtaja Loyola sanoi aikanaan, että 
tarkoitus pyhittää keinot. Mielestäni kuitenkin talouslukujen 
tarkoitushakuinen käyttö kaupungin imagohypetyksen 
apuvälineenä ei ole hyvän hallintotavan mukaista. 
Tarkastuslautakunnan pitää ottaa ohjat tässä asiassa.

Kari Halttunen

Jyväskylä 

ÄÄNESTÄJÄN KULUTTAJASUOJA

ÄÄNESTÄJÄN
KULUTTAJASUOJA???

Onko äänestäjällä kuluttajasuojaa, kysytään
aina vaalien jälkeen. Nyt kun muutaman viikon
välein on sekä eduskunta- että eurovaalit
niin kysymys on entistä enemmän esille.

Esimerkiksi eduskuntavaaleissa voidaan valita
reilu parikymppinen innokas henkilö, joka
vailla kokemusta lupaa äänestäjilleen
sen seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista
Suomen asioiden parantamiseksi. Sitten
parin päivä päästä sama henkilö lupaa
eurovaaleissa parantaa Euroopan
keskeiset ongelmat.

Tämän euroopanpelastajan varamiehenä saattaa
olla kymmeniä vuosia vanhempi henkilö, 
jonka arvomaailma ja painotukset voivat erota
euroedustajan vastaavista kuin yö ja päivä.
Vaikka kysymys on samasta puolueesta niin 
tämä on mahdollista..

Äänestitkö sinä kansanedustajaa, joka
puolueen määrätessä kerää ääniä ääniä kokonaispottiin
ja mahdollisesti livahtaa Brysselin 
osteritarjottimien ääreen,  jos tuuri käy.


sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

TALOUS VAALITEEMAKSI

TALOUS VAALITEEMAKSI


Kun seuraa poliitikkojen vaalikeskustelua
niin ilmasto, maahanmuutto ja sosiaali- ja terveyshuolto
ovat esillä. Taloudesta puhutaan hyvin vähän.
Työllisyysasteen nosto tuntuu olevan ainoa 
mantra jota nyt hoetaan. 

Konkreettiset keinot työllisyysasteen nostoon 
puuttuvat keskustelusta, samoin riskit.
Tuntuu siltä, että Suomi on onnela, johon
maailman talousmyrskyt eivät vaikuta. 

Onko ehdokkailta jäänyt huomaamatta, että
Suomen talouden korkeasuhdanne on ohi, Saksan 
talous on hiipumassa, mahdollinen Britannian brexit
hidastaa jo nyt Euroopan talouskehitystä.  Kiina ja
Yhdysvallat käyvät kauppasotaa. Lisäksi EKP:n 
rahapolitiikan keinot uuden taantuman
tullessa ovat vähäiset ja löyhä rahapolitiikka
on kasannut riskejä osakemarkkinoille. 

Miljardi sinne ja miljardi tänne - luvataan nyt
äänestäjille.  Jos ja kun yleinen taloustilanne
maailmassa heikkenee, niin kysymys kuuluu
miten yritysten kilpailukykyä edistetään, otetaanko 
lisää velkaa, nostetaanko veroja vai 
aloitetaanko julkisen sektorin kulujen leikkaaminen.  

Näistä asioista poliitikot eivät uskalla 
puhua käytännön tasolla ennen vaaleja. Helpoin 
tapa on ottaa lisää velkaa ja näin tulee käymään.
Vaalien loppukiri on alkamassa - alkaako
keskustelu taloudesta - toivottavasti.