KERJÄÄMINEN POIS KÄVELYKADULTA

KERJÄÄMINEN JA KAUPUSTELU 

POIS KÄVELYKADULTA

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä

”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”.

Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei 

pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta

ensi kesänä?  

Nyt mm. suomalainen pörssiyhtiö Fortum Oyj, 

Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset

ovat  muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun

kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi.

Rinta rinnan kysellään kuulumisia. Romanialaiset

eivät tosin tuppaudu aivan iholle.

Jyväskylä on tunnetusti tarkka esimerkiksi 

ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä 

mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta ja 

kaupunkirakennelautakunta. Samalla kaupungin 

päättäjien  hellimällä  kävelykadulla on meno 

kuin marokkolaisella torilla. Toivottavasti ensi 

kesänä kaikilla myyjillä on esimerkiksi 

kiinteät myyntipaikat, joihin asiakkaat itse 

hakeutuvat omasta tahdostaan.

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä

ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa 

suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi

myös ”mene Seppään - voit kulkea rauhassa”.

KESKUSTA HIIPUU JYVÄSKYLÄSSÄ

KESKUSTA HIIPUU

JYVÄSKYLÄSSÄ

KOMMENTTI  KARI JUSSILAN 

MIELIPIDEKIRJOITUKSEEN

7.7.2019

Keskustan elinvoimaa tai sen hiipumista

on ihmetelty jo vuosia, samoin parkkitaloinnostusta.

Ostovoima ja lapsiperheet ovat jo siirtyneet lähiöihin

ja tilalle uusiin pieniin, rakennusyhtiöiden

suosimiin asuntoihin, muuttaa mm. opiskelijoita.

Heidän tulonmuodostuksensa on hyvin tiedossa.

Jokainen tajuaa, mitä tämä merkitsee

kaupan kannalta. Ilman ostovoimaa

ei ole elinvoimaa.

Mitä tulee parkkihalleihin, niin jos vähänkin

ymmärtää autoistumisen kehitystä niin

tajuaa, että ajokortittomat, autottomat, vihreitä arvoja

kannattavat kansalaiset eivät jatkossa

niitä tarvitse – nykyisessäkään mittakaavassa.

Parkkiyhtiössä eletään kuin eilistä päivää, kun

pitäisi varautua siihen, miten näistä

tiloista pääsee järkevästi eroon ennen kuin

ne pitää tulevaisuudessa kirjata kirjanpidossa tappioksi.

Muodikkaasti sanoen – pitäisi olla exit-suunnitelma.

Matkakeskus myytiin, menisivätkö parkkihallit

myös kaupaksi? Tuskin – saksalaiset ja norjalaiset

investorit osaavat suunnitella asioita pitkällä

aikavälillä.

Lainaukset kirjoituksesta:

***********************

”MUTTA NYT TÄHÄN kaavoitukseen. Kirjastolla oli keväällä tilaisuus, jossa käsiteltiin keskustan kaupunkikuvaa. Alueen täydennysrakentamiseen liittyen kysyttiin, minkä kokoisia asuntoja uudisrakennuksiin on tulossa. Kaupunginarkkitehdin vastaus oli: ”yksiöitä ja kaksioita, koska rakentajat eivät suostu rakentamaan isompia asuntoja”.

Eräällä osallistujalla oli kokemusta siitä, että rakennuttajat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan niiden taloyhtiöiden hallintoon, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta tai joille kaupunki on ”luvannut” sitä antaa.”

*******************************

Jos keskustan pihojen täyttämisestä yksiöillä

määrää rakentajat ja sijoittajat niin miten

on Hippos 2020 hankkeen osalta?

Hankkeeseen liittyy valtava määrä 

rakennusoikeutta.  

Siinä, jos missä rakennusyhtiö

ja sijoittajat pystyvät sanelemaan ehdot 

rakentamisen rakenteen, laadun ja aikataulun 

osalta. Voi olla, että tämä vedätys on

nyt meneillään ja ratkaisee jatkon.

Näihin soppareihin ei emokaupungin päättäjillä

ole pääsyä.

KONSERNIJAOKSEN VALTA PURETTAVA JYVÄSKYLÄSSÄ

Konsernijaoksen valta purettava Jyväskylässä

NÄIN KIRJOITIN KESKISUOMALAISESSA 5.7.2019

Konsernijaosto 2017-2021

pj Meri Lumela (Vihr.)

vpj Mervi Hovikoski (SDP)

j Jari Colliander (Kesk.)

j Juha Suonperä (Kok.)

j Eila Tiainen (Vas.)

Kenen käsissä on Jyväskylän kaavoitus? Näin on otsikoitu Ahti Vielman mielipidekirjoitus (KSML 27.6).

Tätä voi jatkaa ja kysyä: Kenen käsissä ovat suurien hankkeiden toteuttamiseen perustettavat yhtiöt? Moni kaupunkilainen ei tiedä, että valtuusto on luovuttanut päätösvallan asiassa konsernijaostolle.

Kaupungin hallintosäännössä todetaan ”Konsernijaosto päättää muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta”. Onko viimeaikaisten hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön alkuperäistä henkeä ja tavoitetta? Eikö osa hankkeista ole strategisesti ja taloudellisesti merkittäviä? Asia voi tulla joskus tutkittavaksi mahdollisten taloudellisten riskien realisoiduttua.

Mitä siis tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, on muistettava, että konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta kymmenien tytäryhteisöjen ja uusien yhtiöhankkeiden osalta. Mielestäni jaoston rooli tulisi selvittää avoimesti, ja valtuusto olisi oikea paikka tälle keskustelulle. Valtuustohan aikanaan luovutti valtaansa pois – ilmeisesti asiaa ei silloin ymmärretty.

TAKSIA EI SAA - MENE BUSSILLA

TAKSIA EI SAA - 

MENE BUSSILLA

Tarvitsen muutaman kerran vuodessa 

päiväsaikaan taksia Jyväskylän 

keskustassa.  

Ennen  Kepun ”Pernerin” aikaa pystyi 

luottamaan siihen että taksin saa 

tarvittaessa.  Aina oli  auto paikalla - jos 

ei heti tolpalla, niin  puhelun jälkeen kyydin 

sai nopeasti.

Nyt on toisin. Kännykkäohjelmisto yrittää 

turhaan löytää vapaata taksia ja

lisäksi puhelinpalvelussa työlääntynyt 

asiakaspalvelu kertoo, että 

autoja ei ole riittävästi ajossa.

Kun kerran lopulta sain taksin niin kysyin, 

miksi Jyväskylän keskustasta ei saa kyytiä 

päiväsaikaan.  Kuski totesi ” ei täällä 

päiväsaikaan kannata päivystää”.

Liberalisoinnin airueet eivät ole 

tajunneet, että  taksipalveluja tarvitaan

ympäri vuorokauden. Oma lukunsa on, paljonko 

harmaata taloutta ”Pernerin” uudistus lisäsi

Suomessa. Voi vain kuvitella mikä tilanne

on maaseudulla.