KORONATILANNE
30.6.2020
253.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
KLIKKAA KUVAT:
YLI T U H A T (1 .1 82) KIRJOITUSTA JA MUISTIINMERKINTÄÄ; YLI 500 SIVUA YHTEENSÄ. ** A I H E I T A: TALOUS: VALTIO, KUNNAT, HV-ALUEET * PUOLUEKANNATUS * E K P - KOROT * TYÖLLISYYS * KEVÄÄN VAALIT * ENERGIA * EU * SUOMI * ULKOMAAT * NATO * KESKISUOMALAISESSA ON JULKAISTU 127 MIELIPIDEKIRJOITUSTA JA NE LÖYTYVÄT LEHDEN ARKISTOSTA - KÄY LUKEMASSA KSML-NETISSÄ.
SOTE JA KESKI-SUOMI
252.
29.6.2020
Keski-Suomen sote-maakunta voittaisi noin 41 miljoonaa euroa, mutta maakunnan kunnat häviäisivät noin 18 miljoonaa euroa sote-uudistuksen rahanjaossa vuosittain jos uudistus toteutuisi nyt esitetyssä muodossa.
Tällä hetkellä Keski-Suomen maakunnan kunnat käyttävät sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämiseen noin 3 386 euroa asukasta kohden. KS. TAULUKKO
Kun sote-uudistus astuu voimaan, Keski-Suomi saa valtiolta rahoitusta palveluidensa järjestämiseen laskennallisesti 184 euroa asukasta kohden nykyistä enemmän eli yhteensä 3 570 euroa asukasta kohden, mikä tekee koko pottina noin 50,4 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.
Muutoksessa on kuitenkin seitsemän vuoden asteittainen siirtymäaika, ja muutos on rajattu enintään 150 euroon asukasta kohden, siksi kokonaislisäys jää noin 41 miljoonaan euroon Keski-Suomessa.
Sote haukkaa kuntien taloudesta tällä hetkellä keskimäärin noin 57 prosenttia. Kun sote siirtyy maakuntiin, kuntien käyttötalousmenojen suurin menoerä on tulevaisuudessa perusopetus ja varhaiskasvatus, eivät enää sote-palvelut.
Kun sote siirtyy, leikataan kuntien tuloveroprosenttia samalla 12,63 prosenttiyksikköä ja yhteisövero-osuutta 10,71 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron suhteellinen osuus kunnan rahoituksessa kaksinkertaistuu, sillä siihen ei esitetä muutoksia.
Kuntien valtionosuuksia vähennettäisiin 4,9 miljardilla eurolla.
Keski-Suomen maakunnan kuntien tappio olisi jäljelle jäävien kuntien rahanjaossa yhteensä noin -67 euroa asukasta kohden, yhteensä noin 18,3 miljoonaa euroa. Jyväskylän tappion suuruus olisi -75 euroa asukasta kohden ja noin 11 miljoonaa euroa.
LÄHDE: KSML 29.6.2020. taulukko KH
KESKI-SUOMI | SOTE | 29.6.2020 | |
ASUKASLUKU | 275 521 | ||
MAAKUNTA | YHTEENSÄ | ||
MENOT NYT/ASUKAS | 3 386 | 275 521 | 932 914 106 |
LISÄYS MAAKUNTA | 184 | 275 521 | 50 695 864 |
UUSI | 3 570 | 275 521 | 983 609 970 |
LISÄYS /RAJAUS | 150 | 275 521 | 41 328 150 |
MENOT NYT/ASUKAS | 3 386 | 275 521 | 932 914 106 |
MAAKUNTA UUSI | 974 242 256 | ||
TAPPIO/ASUKAS | 67 | 275 521 | 18 459 907 |
JKL | 75 | 142 400 | 10 680 000 |
OSUUS-% KULUISTA | 57 | ||
VEROLEIKKURI | 12,63 | 20 | 7,37 |
YHTEISÖ | 10,71 | ||
JKL ASUKASLUKU | 142 400 | ||
JKL VERO-% | 20 |
UUSI SOTE, MISTÄ SE
LÄHTEE LIIKKELLE?
251.
27.6.2020
Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.
1. Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla.
2. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin.
3. Nykyiset maakuntaliitot ja maakuntavaltuustot jatkavat toimintaansa, koska sote-maakuntiin ei soten lisäksi liitetä mitään muita tehtäviä.
4. Sote- maakuntavaltuusto järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, mutta rahoitus tulee valtiolta. Alueen kunnilta nipistetään kunnallisverosta 12,63 prosenttiyksikköä eli kunnilta siirretään arviolta 12,7 miljardia euroa vuosittain sote-palveluiden rahoittamiseen.
Eduskunta hyväksyi vanhushoivan henkilöstömitoituksen – tätä se tarkoittaa
Laki on koko painollaan voimassa huhtikuussa 2023, eteneminen kohti 0,7:n mitoitusta toteutuu portaittain.
Mitoitus määrää, että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa laitoksissa on vastaisuudessa oltava seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohti eli 0,7:n mitoitus.
Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekemien korjausten pohjalta. Voimaantuloa lykättiin kaksi kuukautta.
Hoitajamitoitusvelvoite tulee voimaan niin, että tämän vuoden lokakuusta alkaen velvoite on 0,5, ensi vuoden alusta alkaen 0,55, vuoden 2022 alusta 0,6 ja huhtikuussa vuonna 2023 lopulta 0,7.
LÄHDE HS 27.6.2020
MIKSI JKL-JOHTO
EI VASTAA?
250.
26.6.2020
BLOGIKIRJOITUS JA ALLA VALOKUVA
KIRJOITUKSESTANI KSML PÄÄKIRJOITUSSILULLA
26.6.2020
Mielipidekirjoitukseni (KSML 17.6.) käsitteli
Jyväskylän kaupunkikonsernin näkymiä ja
kysyin, miten konsernin talous kestää koronaiskun.
Lisäksi tiedustelin, miten uusi talousohjelma
koskee tytäryhtiöitä ja - yhteisöjä? Kirjoitus
oli kommentti kaupunginjohtaja Timo Koiviston
mielipidekirjoitukseen 7.6.
Mitään vastauksia ei ole vielä saatu - ovatko
kaupunkilaisen asialliset kysymykset
yhdentekeviä kaupungin johdolle?
Voisiko jonkun yrityskonsernin toimitusjohtaja
esitellä emoyhtiön kehitystä 150.000
osakkeenomistajalle, mutta jättäisi konsernin
ehkä riskipitoiset tytäryhtiöt ja konsernikokonaisuuden
pois tiedottamisesta - ei. Voisiko hän jättää
vastaamatta julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin - ei.
Toivotaan, että Jyväskylän lähes vastaavaa määrää
asukkaita ei pidetä kuuliaisina hallintoalamaisina,
jotka eivät tarvitse tietoa kaupunkikonsernin
talouden mahdollisesta syöksykierteestä. Konsernin
lainakanta on kriisikuntatasolla; muita tietoja
kaivataan. Oikea ja oikea-aikainen
taloustiedottaminen kuuluu hyvään
hallintotapaan.
KLIKKAA VALOKUVA:
KORONAESIMERKKI
LIHANJALOSTUSTEHDAS
SAKSASSA
249
22.6.2020
Saksassa on lihanjalostustehtaalla jo yli 1.000 varmistettua koronatartuntaa – tämän takia korona leviää teurastamoilla.
Kuvan perusteella voit hahmottaa miten valtavaan tartunta-aaltoon se voi johtaa. Piirsin kuvan, jossa toinen henkilö tartuttaa 1,5 henkilöä ja toinen 2,5 henkilöä.
Päivät: 1-5-10-15-20-25-30
Henkilö eli R on saatava alle yhden jolloin yksi ihminen tartuttaa keskimäärin nollasta yhteen ihmistä.
Kuvasta näkee miten tärkeätä on rajoittaa tarttuvuutta eli ihmiskontakteja. Lähde: numeeriset tiedot HS 26.3.2020
KLIKKAA KUVAA NIIN RISKI SELVIÄÄ:
JYVÄSKYLÄN KONSERNIN
TALOUS SYÖKSYKIERTEESSA
17.6.2020
247
Keskisuomalainen julkisti mielipidekirjoitukseni.
SE OLI SIJOITETTU PÄÄKIRJOITUSSIVULLE
Sinulla on rajaton lukuoikeus.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kirjoitti mielipidepalstalla Jyväskylän kaupungin kehityksestä (KSML 7.6.). Kuten kirjoituksesta selvisi, niin edessä ovat vaikeat ajat.
Moni kaupunkilainen jäi kaipaamaan sitä, mitkä ovat koko kaupunkikonsernin kehitysnäkymät. Tietoja tihkuu silloin tällöin erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta kokonaistilanne on hämärän peitossa.Miten uusi talousohjelma koskee tytäryhtiöitä ja -yhteisöjä?
Jyväskylän kaupunkikonsernin taloudellinen asema heikentyi tilivuoden 2019 aikana. Tulos oli tappiolla 29 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 127 miljoonaa miinuksella. Kun tähän lisätään se, että konsernitaseen ylijäämäkertymät on kulutettu lähes loppuun, niin konsernin riskinsietokyky on huono.
LISÄKSI konsernitaseen omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus heikkenivät lainakannan kasvaessa. Liikkumavaraa ei vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan ole. Miten konserni kestää koronaiskun?
Koivisto toteaa: ”Jyväskylän talouteen korona lyö tälle vuodelle arviolta 50 miljoonan euron loven.” Lisäksi mm. rakentamisen hyytyminen heijastuu tytäryhtiöihin. Mikä yhteisvaikutus näillä on koko konsernia ajatellen? Mikä mahtaa olla tilanne suhteessa kriisikuntakriteereihin jos heikko tilanne jatkuu lähivuosina?
Kari Halttunen
Jyväskylä
JYVÄSKYLÄN KONSERNIN
TALOUS SYÖKSYKIERTEESSA
14.6.2020
245
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kirjoitti
mielipidepalstalla Jyväskylän kaupungin
kehityksestä (KSML 7.6.). Kuten kirjoituksesta
selvisi niin edessä on vaikeat ajat. Nykyisen
käytännön mukaisesti kirjoituksessa ei ole
arviota konsernin kehityksestä.
Moni kaupunkilainen jää kaipaamaan sitä,
mitkä ovat koko kaupunkikonsernin
kehitysnäkymät. Tietoja tihkuu silloin
tällöin erilaisten hankkeiden yhteydessä,
mutta kokonaistilanne on hämärän peitossa.
Miten uusi talousohjelma koskee
tytäryhtiöitä ja - yhteisöjä?
Jyväskylän kaupunkikonsernin taloudellinen
asema heikentyi tilivuoden 2019 aikana.
Tulos oli tappiolla 29 miljoonaa euroa
ja toiminnan ja investointien rahavirta
oli 127 miljoonaa miinuksella. Kun tähän
lisätään se, että konsernitaseen ylijäämäkertymät
on kulutettu lähes loppuun, niin konsernin
riskinsietokyky on huono.
Lisäksi konsernitaseen
omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus
heikkenivät lainakannan kasvaessa.
Liikkumavaraa ei vuoden 2019 tilinpäätöksen
mukaan ole. Miten konserni kestää koronaiskun?
Koivisto toteaa että:”Jyväskylän talouteen
korona lyö tälle vuodelle arviolta 50 miljoonan
euron loven.” Lisäksi mm. rakentamisen
hyytyminen heijastuu tytäryhtiöihin. Mikä
yhteisvaikutus näillä on koko konsernia
ajatellen? Mikä mahtaa olla tilanne suhteessa
kriisikuntakriteereihin jos heikko tilanne
jatkuu lähivuosina?
Tähän toivoisin tietoa
seuraavien välitulosraporttien yhteydessä ja
sitä, että konsernitaso lisätään emokaupungin
toimintakertomuksen talousosaan. Kuntalaki
ei varmaan sitä vaadi, mutta kaupunkilaisjärki
kyllä.