MIKSI JYVÄSKYLÄN JOHTO ON HILJAA?

MIKSI JKL-JOHTO

EI VASTAA?

250.

26.6.2020

BLOGIKIRJOITUS JA ALLA VALOKUVA 

KIRJOITUKSESTANI KSML PÄÄKIRJOITUSSILULLA

26.6.2020

Mielipidekirjoitukseni (KSML 17.6.) käsitteli

Jyväskylän kaupunkikonsernin näkymiä ja

kysyin, miten konsernin talous kestää koronaiskun.

Lisäksi tiedustelin, miten uusi talousohjelma

koskee tytäryhtiöitä ja - yhteisöjä? Kirjoitus

oli kommentti kaupunginjohtaja Timo Koiviston

mielipidekirjoitukseen 7.6.

Mitään vastauksia ei ole vielä saatu - ovatko

kaupunkilaisen asialliset kysymykset

yhdentekeviä kaupungin johdolle?

Voisiko jonkun  yrityskonsernin toimitusjohtaja

esitellä  emoyhtiön kehitystä 150.000

osakkeenomistajalle, mutta jättäisi konsernin

ehkä riskipitoiset tytäryhtiöt ja konsernikokonaisuuden

pois tiedottamisesta - ei. Voisiko hän jättää

vastaamatta julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin - ei.

Toivotaan, että Jyväskylän lähes vastaavaa määrää

asukkaita ei pidetä kuuliaisina hallintoalamaisina,

jotka eivät  tarvitse tietoa kaupunkikonsernin

talouden mahdollisesta syöksykierteestä. Konsernin

lainakanta on kriisikuntatasolla; muita tietoja

kaivataan. Oikea ja oikea-aikainen

taloustiedottaminen  kuuluu hyvään 

hallintotapaan.

KLIKKAA VALOKUVA:

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNIN TALOUS

JYVÄSKYLÄN KONSERNIN

TALOUS SYÖKSYKIERTEESSA

14.6.2020

245

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kirjoitti

mielipidepalstalla Jyväskylän kaupungin

kehityksestä (KSML 7.6.). Kuten kirjoituksesta

selvisi niin edessä on vaikeat ajat. Nykyisen

käytännön mukaisesti kirjoituksessa ei ole

arviota konsernin kehityksestä.

Moni kaupunkilainen jää kaipaamaan sitä,

mitkä ovat koko kaupunkikonsernin

kehitysnäkymät. Tietoja tihkuu silloin

tällöin erilaisten hankkeiden yhteydessä,

mutta kokonaistilanne on hämärän peitossa.

Miten uusi talousohjelma koskee

tytäryhtiöitä ja - yhteisöjä?

Jyväskylän kaupunkikonsernin taloudellinen

asema heikentyi tilivuoden 2019 aikana.

Tulos oli tappiolla 29 miljoonaa euroa

ja toiminnan ja investointien rahavirta

oli 127 miljoonaa miinuksella. Kun tähän

lisätään se, että konsernitaseen ylijäämäkertymät

on kulutettu lähes loppuun, niin konsernin

riskinsietokyky on huono. 

Lisäksi konsernitaseen

omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus

heikkenivät lainakannan kasvaessa.

Liikkumavaraa ei vuoden 2019 tilinpäätöksen

mukaan ole. Miten konserni kestää koronaiskun?

Koivisto toteaa että:”Jyväskylän talouteen

korona lyö tälle vuodelle arviolta 50 miljoonan

euron loven.” Lisäksi mm. rakentamisen

hyytyminen heijastuu tytäryhtiöihin. Mikä

yhteisvaikutus näillä on koko konsernia

ajatellen? Mikä mahtaa olla tilanne suhteessa

kriisikuntakriteereihin jos heikko tilanne

jatkuu lähivuosina? 

Tähän toivoisin tietoa

seuraavien välitulosraporttien yhteydessä ja 

sitä, että konsernitaso lisätään emokaupungin 

toimintakertomuksen talousosaan. Kuntalaki

ei varmaan sitä vaadi, mutta kaupunkilaisjärki

kyllä.