keskiviikko 6. toukokuuta 2026

YLEN PUOLUEKANNATUS- KYSELY

YLEN

PUOLUEKANNATUS-

KYSELY

6.5.2026



Olen perinteisesti tehnyt YLE:n ja Hesarin puoluekannatukyselystä raportin.  Niitä on nyt 58 kappaletta.


Julkistan oman raportin samana päivänä - muutama tunti jälkeen kun YLE ja HS on omansa  julkistaneet.


Raportointi:


Bloggeri tällä alustalla

Normaali raportti


Video (kanava on vasta avattu, mutta siellä on muutamia videoita mm. valtion talous)


Sisältää grafiikat.


Tilanneraportti sekä kaikista puolueista marraskuusta 2023 lähtien kyselyjen min-ave-max-last sekä niiden mittauspäivät.


Laajennus tapahtuu YouTube-kanavassani, koska  video voi sisältää laajemman määrän tietoa. 


YouTube-kanavan videot:


https://www.youtube.com/@karihalttunen8981


tiistai 5. toukokuuta 2026

BKT KASVOI 1 Q 0,9 %

BKT KASVOI 

1 Q 0,9 %

Kirjoitus numero 1.466

26.4.2026


Suomen taloustilanteen voivottelu on mediassa ja eduskunnassa vallannut tunnelman. Politiikka ja vaalit kuumentavat jo tilannetta. Kuitenkin alkuvuosi alkoi lupaavasti, mutta Lähi-idän sota toi mustat pilvet Suomen talouden taivaalle.


Kävin läpi Tilastokeskuksen 15 vuoden lukuja ja 

indeksoin niitä havannolliseksi. 15 vuoteen ei ole ollut kasvua. Kuka heittää ensimmäisen kiven?


Kun katsoo BKT:n kasvuindeksiä (punainen viiva) niin tilanne selviää? Suomessa tehdään vuodessa noin neljä miljardia työtuntia - tuskin se siitä paljon lisääntyy - missä on lisäarvon kasvu? 


Tunnit kuluu matalan tuoton tuotteissa ja palveluissa. Teollisuuden ja lisäarvopalvelujen osuus on pieni ja se vaikuttaa kasvuun.  OEDC:N mukaan Ruotsin tuotto per tunti on noin 10 % parempi ja Yhdysvaltojen noin 15 %.


Se, miten tilanne korjataan on suuri kysymys.


Alla Tilastokeskuksen julkistuksen viesti:


"Bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen 0,9 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä."


”Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvaneen vuoden 2026 tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt kasvoi 1,3 % vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä.


 Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen työpäiväkorjattuna 0,1 % vuodentakaisesta. Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan laskeneen 0,1 % vastaavasta vuodentakaisesta neljänneksestä.


Tiedot perustuvat tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin. Seuraava neljännesvuositilinpito tarkentunein tiedoin julkaistaan 29.5.2026.”


Blogia täydentäviä videoita graafeina sekä tekstiyhteenveto. 1-2 minuutissa keskeiset asiat on helppo katsella ja palata asiaan tarvittaessa. 



maanantai 4. toukokuuta 2026

JULKISYHTEISÖJEN ALIJÄÄMÄ JA VELKA ENNAKKOTIETO 2025

JULKISYHTEISÖJEN

ALIJÄÄMÄ JA VELKA

ENNAKKOTIETO 2025

Kirjoitus numero 1.465

4.5.2026


Kävin läpi Tilastokeskuksen raportin ja alla on keskeiset asiat sekä tekemäni grafiikat. 


Poliittinen keskustelu on kuumentunut aiheen ympärillä - kuten olemme huomanneet. Se, miten asiaa voidaan korjata - ehdotukset puuttuvat.


Suomen julkinen sektori vie BKT:sta lähes 60 %.


Poliittinen muisti on muutaman viikon pituinen joten minä keräsin luvut vuodesta 1975 lähtien.


                                      ****


VELKA

Julkisyhteisöjen velka oli 248 miljardia euroa. Velka kasvoi 21,1 miljardia euroa vuonna 2025.

EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli vuoden 2025 lopussa 88,5 % suhteessa BKT:hen.






Blogia täydentävä video graafeina sekä tekstiyhteenveto. 1-2 minuutissa keskeiset asiat on helppo katsella ja palata asiaan tarvittaessa. 






ALIJÄÄMÄ

Julkisyhteisöjen alijäämä oli 9,6 miljardia euroa kun se edellisenä vuonna oli 12 miljardia euroa. Ennakkoietojen mukaan rahoitusasema parantui 2,4 miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Alijäämä oli 3,4 % suhteessa brutto-kansantuotteeseen vuonna 2025. 

Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on 3 % suhteessa 





lauantai 2. toukokuuta 2026

KORKORAPORTTI 1.1.- 30.4.2026

KORKORAPORTTI

1.1.- 30.4.2026


Kirjoitus numero 1.464

2.5.2026


Korko ei valehtele – se hinnoittelee riskin reaaliajassa - sota todentaa sen käytännössä.


* Korko on talouden kompassi – se näyttää suunnan - ennen kuin mikro- ja makrotalouden luvut muuttuvat. KH



YLEISTÄ:


Aloitin korkojen seurannan osana makro- ja mikrotason talouden seurantaa. En arvannut, että korkokehitys ja Lähi-idän sota muodostavat näin mielenkiintoisen kokonaisuuden.  


Jo nyt tiedetään sodan vaikutukset korkojen nousuna. Se koskettaa valtioita, yrityksiä ja kotitalouksia.


Tämän raportin avulla asia jää "muistojen lippaaseen" - johon voi palata. 


Kaikki sodat - isommat ja pienemmät - päättyvät aikanaan. Miten se tulee vaikuttamaan tässä tapauksessa talouteen, sen näemme aikanaan myös korkojen kautta. Toivotaan, että puheet jopa globaalista taantumasta - Euroopasta puhumattakaan - ovat ylireagointia.


Päivitin raportin tilanteesta 30.4.2026


1. EURIBORKOROT

2. VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINA-KOROT



1.  EURIBORKOROT:


Ohjauskorko pysyi EKP-kokouksessa 30.4.2026 ennallaan eli on edelleen 2,0 %.  


Seuraava kokous on 5.6.2026.




Kuvat/KH: 12 kk ja 3 kk euriborit


YouTube-kanavan videolla on enemmän grafiikkaa!



https://www.youtube.com/@karihalttunen8981


HUHTIKUU


Markkina hinnoittelee edelleen kohonnutta epävarmuutta mahdollisesti pidempään: siirtymä alkuvuoden tasolta 2,2 % tasolle 2,848% 30.4.2025


Huhtikuussa 12 kuukauden euriborit heiluivat voimakkaasti ilman selvää pitkän koron trendiä. 


Rauhanneuvottelujen aloitus ja jonkinlainen tulitauko 8.4. 2026 laski korkoja alimmillaan tasolle 2,6% mutta kuukauden lopussa korko nousi 2,848 prosenttiin. 


Öljyn hinta nousi tasolle 110 dollaria/b. ja Trump antoi lausunnon jossa todettiin, että tilanne voi pysyä nykyisellään kuukausia. Nämä lienevät loppunousun syitä.


MAALISKUU 


Helmikuun lopussa alkanut Lähi-idän kriisi näkyi voimakkaana korkopiikkinä. 12 kk euribor nousi nopeasti yli 2,5 % ja kuun lopussa jopa tasolle 2,9 %. 


Nousu oli poikkeuksellisen jyrkkä ja viittaa inflaatio-odotusten kasvuun sekä rahoitusmarkkinoiden riskilisien nousuun.


TAMMI-, HELMIKUU


Vuoden 2026 alussa euribor-korot pysyivät varsin vakaina - liukuvan keskiarvon tuntumassa eli noin - 2,2 %. Helmikuun aikana korot jopa laskivat hieman. 


Tämä viittasi siihen, että markkinat odottivat keskuspankkien korkopolitiikan vähitellen kevenevän.



2.  VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT


Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Muodostin myös kokonaisindeksin joka kuvaa nopeasti tilannetta.


Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 





Kuva/KH:Yllä oleva grafiikka kuvaa  maiden 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen indeksikehitystä sekä kokonaiskehitystä. Toisessa kuvassa päivittäiset korot.


Videolla on enemmän grafiikkaa!


KOKONAISINDEKSI




Kuva/KH 31.12.2025 = 100 kokonaisidneksin kehitys, trendi ja liukuva keskiarvo. Johdettu keskiarvona eri lainoista.


HUHTIKUU


Huhtikuussa 2026 valtionlainojen jälkimarkkinakorot siirtyivät maaliskuun jyrkän nousun jälkeen hermostuneeseen vaiheeseen. 


Öljyn hinnan nousu tasolle 110 dollaria/b. ja puheet tilanteen jatkumisesta kuukausia heiluttaa indeksiä.


Rauhanneuvottelujen käynnistyminen 8.4.2026 aiheutti kuitenkin välittömän ja voimakkaan laskureaktion, kun indeksi putosi yhdessä päivässä yli neljä pistettä. 


Tämän jälkeen markkina ei enää liikkunut selkeästi yhteen suuntaan, vaan korot jäivät sahaamaan noin 104–107 välille nousten jopa tasolle 110 päätyen kuukauden lopussa lukuun 108.


Huhtikuun lopussa 2026 korkoindeksi, 10 päivän liukuva keskiarvo ja trendi ovat lähestymässä toisiaan.


Markkinat odottavat mitä tuleman pitää; on muistettava että lähtötaso on 100.


MAALISKUU


Tilanne muuttui nopeasti Lähi-idän sodan takia 28.2.2026,  kuten kuvasta näkee. Indeksimuutos

93 > 111.


Sota muutti markkinoiden odotuksia:

  • energian hinnan nousu 
  • inflaatio-odotukset kasvoivat
  • talouden- ja logistiikan riskit lisääntyivät
  • pelätty taloukasvun hiipuminen
  • keskuspankkien operaatiot ovat kysymysmerkki

Tämän seurauksena pitkien valtionlainojen jälkimarkkinakorot alkoivat nousta voimakkaasti maaliskuun alusta lähtien kautta linjan.


Maakohtainen riski vielä vahvistaa muutosta ja eriyttää kehitystä. Mm. Italian ja Kreikan indeksit ovat 116 mutta myös U.K. on tasolla 111.


TAMMI-, HELMIKUU


Vuoden 2026 alussa 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot laskivat kaikissa tarkastelluissa maissa. Indeksit painuivat selvästi alle lähtötason (100).


Korkojen lasku viittasi markkinoilla mm. kolmeen tekijään:

  • odotuksiin inflaation hidastumisesta
  • odotuksiin keskuspankkien tulevista koronlaskuista
  • vaimeaan talouskasvuun

Toisin sanoen markkinoilla vallitsi vielä helmikuun lopussa melko rauhallinen - odottava - talousnäkymä.