OLEN LOMALLA

OLEN ”LOMALLA”

30.7.2021

KORONAN NELJÄS AALTO ALKOI

KORONATILANNE

NELJÄS AALTO ON

ALKANUT !!!!

20.7.2021

412.

20.7.2021

Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin/505 päivää tänään - ja muodostan siitä graafeja.  Seuraan datan kehitystä.

Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän

lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.

NELJÄS AALTO ON ALKANUT

MIKSI KERÄÄN DATAA: THL:N TILASTOT OLI

PITKÄÄN EPÄLUOTETTAVIA JA ALOIN ITSE

PÄIVITTÄMÄÄN DATAA PÄIVITTÄIN JA SE JÄI

”PÄÄLLE”.

Katso kuvat:

LÄMPÖENNÄTYS

LÄMPÖENNÄTYS

411.

15.7.2021

JYVÄSKYLÄN LUOTTAMUSPAIKAT

JYVÄSKYLÄN 

LUOTTAMUSPAIKAT

410.

15.7.2021

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:    Jukka Hämäläinen (SDP) 

Kaupunginvaltuuston 1. vpj:         Toimi Kankaanniemi (PS)  

Kaupunginvaltuuston 2. vpj:         Eila Tiainen (VAS) 

Kaupunginvaltuuston 3. vpj:         Marika Visakorpi (KD) 

Kaupunginhallitus

Puheenjohtaja Jaakko Selin (KOK)

1.vpj Meri Lumela (VIHR)

2.vpj Jari Colliander (KESK)

Jäsenet 

Pentti Mäkinen SDP

Tony Melville SDP

Mervi Hovikoski SDP

Kati-Erika Timperi KOK

Katja Isomöttönen KOK

Arto Lampila VIHR

Heidi Rentola KESK 

Janne Luoma-aho PS

Kaisa Garedew PS

Irma Hirsjärvi VAS 

YHTEENSÄ 13 

Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on 2+2 vuotta. Kokoonpanossa ja henkilöissä tapahtuu ryhmien sopimia muutoksia ryhmien sisäisesti tai ryhmien välillä kahden vuoden kohdalla kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Esim. KD:n edustaja tulee hallitukseen 2 vuoden jälkeen Kokoomuksen kanssa jaetulle paikalle. 

Lautakuntien puheenjohtajuudet 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 

PJ Essi Rantanen, KESK 

VPJ Vilma Viitasaari, VIHR 

Sivistyslautakunta 

PJ Mirja Hirvensalo, SDP 

VPJ Antti Rastela, KOK 

Kaupunkirakennelautakunta 

PJ Juha Suonperä, KOK 

VPJ Kimmo Suomi, SDP 

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 

PJ Ari-Pekka Liukkonen VIHR 

VPJ Jyri Ylönen, KESK 

Rakennus- ja ympäristölautakunta 

PJ Paul Abbey, VAS 

VPJ Kauko Isomäki, PS 

Tarkastuslautakunta 

PJ Tapani Mäki, PS 

VPJ Riikka Rantanen, SDP 

KORONATILANNE 9.7.2021

KORONATILANNE

9.7.2021

409.

1.7.2021

Olen yli vuoden kerännyt koronadataa päivittäin ja muodostan siitä graafeja.  Seuraan datan kehitystä.

Nyt näyttää siltä, että korontartuntojen määrän

lasku on pysähtynyt ja trendi on NOUSEVA.

Katso kuva:

Kevään koronakehitys

ELINVOIMAA KUNTIIN MENOJA KARSIMALLA

ELINVOIMAA KUNTIIN 

MENOJA KARSIMALLA

408.

7.7.2021

Kuten tunnettua, kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin tulee 

valtiolta ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?

Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennemmin tai myöhemmin kunnat ajautuvat  tilanteeseen, jolloin hallinnon työt on organisoitava

uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. 

Tässä yhteydessä voi kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-,

ict-, ym. hallinnon toimintoja? Myöskin infrastruktuuriin,  kuntarakenteeseen ja  

koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja. Epäyhtenäinen ict-rakenne kruunaa kaiken.

Muutos vaatii varmasti myös  lainsäädännön muuttamista ja mielestäni se kannattaisi

laittaa valmisteille. Siinä samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnavaltuutettujen määrä ainakin puolitetaan. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen, 

mutta tärkeä signaali. 

KESKISUOMALAINEN JULKISTI:

PÄÄKIRJOITUS & MIELIPIDE 13.7.2021 5:00

Mielipide: Elinvoimaa kuntiin menoja karsimalla

Kari Halttunen

  

Kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin valtiolta tulee ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?

Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennen pitkää kunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa hallinnon työt on organisoitava uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. Ulkoistus ei ole ilmaista mutta alentaa varmasti kuluja.

Johtajia ja erilaisia päälliköitä näyttää kunnissa olevan paljon. Täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, ict-, ym. hallinnon toimintoja?

MYÖS infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja.Epäyhtenäinen ict- ja tietojärjestelmärakenne on kallis ja kruunaa kaiken.

Muutos vaatii varmasti myös lainsäädännön muutosta. Mielestäni se kannattaisi laittaa valmisteille. Samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnanvaltuutettujen määrä aluksi puolitetaan.

Puolueiden tehtävä on arvioida valtuutettujen osaamispotentiaali. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen mutta tärkeä signaali.