Näytetään tekstit, joissa on tunniste VALTUUSTO. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste VALTUUSTO. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. heinäkuuta 2021

JYVÄSKYLÄN LUOTTAMUSPAIKAT

JYVÄSKYLÄN 

LUOTTAMUSPAIKAT

410.

15.7.2021


Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:    Jukka Hämäläinen (SDP) 

Kaupunginvaltuuston 1. vpj:         Toimi Kankaanniemi (PS)  

Kaupunginvaltuuston 2. vpj:         Eila Tiainen (VAS) 

Kaupunginvaltuuston 3. vpj:         Marika Visakorpi (KD) 


Kaupunginhallitus

Puheenjohtaja Jaakko Selin (KOK)

1.vpj Meri Lumela (VIHR)

2.vpj Jari Colliander (KESK)


Jäsenet 

Pentti Mäkinen SDP

Tony Melville SDP

Mervi Hovikoski SDP

Kati-Erika Timperi KOK

Katja Isomöttönen KOK

Arto Lampila VIHR

Heidi Rentola KESK 

Janne Luoma-aho PS

Kaisa Garedew PS

Irma Hirsjärvi VAS 


YHTEENSÄ 13 


Kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on 2+2 vuotta. Kokoonpanossa ja henkilöissä tapahtuu ryhmien sopimia muutoksia ryhmien sisäisesti tai ryhmien välillä kahden vuoden kohdalla kaupunginhallituksessa sekä lautakunnissa. Esim. KD:n edustaja tulee hallitukseen 2 vuoden jälkeen Kokoomuksen kanssa jaetulle paikalle. 


Lautakuntien puheenjohtajuudet 


Sosiaali- ja terveyslautakunta 

PJ Essi Rantanen, KESK 

VPJ Vilma Viitasaari, VIHR 


Sivistyslautakunta 

PJ Mirja Hirvensalo, SDP 

VPJ Antti Rastela, KOK 


Kaupunkirakennelautakunta 

PJ Juha Suonperä, KOK 

VPJ Kimmo Suomi, SDP 


Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 

PJ Ari-Pekka Liukkonen VIHR 

VPJ Jyri Ylönen, KESK 


Rakennus- ja ympäristölautakunta 

PJ Paul Abbey, VAS 

VPJ Kauko Isomäki, PS 


Tarkastuslautakunta 

PJ Tapani Mäki, PS 

VPJ Riikka Rantanen, SDP 


lauantai 5. kesäkuuta 2021

ONKO VALTUUTO KUNNISSA ISÄNTÄ VAI RENKI

ONKO VALTUUSTO 

KUNNISSA

ISÄNTÄ VAI RENKI?

5.6.2021

398.


TÄMÄ KIRJOITUS JULKAISTIIN 

KESKISUOMALAISESSA 29.4.2021

KIITOS SIITÄ LEHDELLE


Uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä

näillä näkymin elokuussa. Valtuusto vastaa

kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää

kunnan päätösvaltaa. Tähän sisältyy myös kunnan

hallintosääntö ja se tuntuu unohtuvan.

Kunnan hallinnossa on noudatettava

hallintosäännön määräyksiä. Kuka  siis

käyttää valtaa  kunnissa, isäntä vai

rengit?


Valtuustokauden vaihtumisen yhteydessä

uusien ja vanhojen valtuutettujen on hyvä

läpikäydä hallintosääntö ja tiedostaa se,

että - käsitykseni mukaan - suuri osa valtuuston

käytännön toimivallasta on delegoitu tai

päätöksenteko tapahtuu yhtiöissä

yhtiölainsäädännön mukaisesti.


Kuntalaki mahdollistaa päätöksenteon

delegoinnin ja päätöksentekoa on näin siirtynyt

kunnanhallitukselle, lautakunnille  ja

viranhaltijoille. Jos siis kuntien valtuutetut

haluavat takaisin  valtaansa, niin mielestäni

kaikkien valtuutettujen kannattaisi

yhdessä ajaa vähitellen muutoksia nykyiseen

kuntansa hallintosääntöön aina kun epäkohta

ilmenee tai siihen esitetään kuntalaisjärjen

vastaisia muutoksia.


Esimerkiksi elinkeinopolitiikka, tiedottaminen,

terveys- ja sosiaaliasemien sekä koulujen sulkeminen

aiheuttaa aika ajoin valtuustoissa

tunteenomaisia reaktioita ja julkisia

kannanottoja. Milloin valtuutetut

käyttäisivät tämän energian kuntansa

hallintosäännön muuttamiseksi?