ASUNTOLAINAKORKO
NOUSI YLI 1,6 PROSENTIN
540.
29.8.2022
EKP-päättäjä sanoi kannattavansa jopa 0,75 prosenttiyksikön koronnostoa keskuspankin seuraavassa kokouksessa. KLIKKAA KUVAA
Vuoden euribor-korko on noussut kuluvan vuoden aikana reippaasti.
ASUNTOLAINOJEN viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor-korko nousi maanantaina yli 1,6 prosentin ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuoteen, koska spekulaatiot Euroopan keskuspankin (EKP) 0,75 prosenttiyksikön koronnostosta kiihtyivät viikonloppuna.
HYVINVOINTIALUE
Strategia ja talousarvio käsikynkkää tavoitteiksi ja mittareiksi
539.
28.8.2022
Strategia ja talousarvio etenevät syksyn aikana käsikynkkää, totesi viestinnän projektipäällikkö Tero Manninen laajennetussa henkilöstötyöryhmässä keskiviikkona.
Aluevaltuuston maaliskuussa hyväksymän hyvinvointialuestrategian avaaminen jatkuu. Syksyn talousarvioprosessin yhteydessä luodaan palvelualuekohtaiset tavoitteet ja mittarit.
Esihenkilöille on tulossa tukea strategian käsittelyyn ja käytännön vinkkejä, kuinka viedä asia tiimeihin ja kehityskeskusteluihin. Strategiateemaa on tarkoitus käsitellä eri foorumeilla, muun muassa syyskuun esihenkilöinfossa.
Konkreettisimmat asiat linjataan keväälle 2023 siirretyssä palvelustrategian luonnissa.
Työtä tulee vetämään hyvinvointialueelle valittava strategiajohtaja. Palvelustrategian muotoilulle on varattu aikaa tammikuusta toukokuulle.
Henkilöstöä ja sidosryhmiä, kuten keskisuomalaisia, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntia, pyritään osallistamaan muun muassa kyselyjen ja työpajojen avulla.
ELOKUUN LOPUN
TALOUSLUKUJA
538.
28.8.2022
Keräsin muutamia keskeisiä talouden
kuvaajia elokuun lopun tilanteessta.
KLIKKAA SUUREMMAKSI!!
HYVINVOINTIALUEEN
Konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ulkoiseen hakuun
537.
27.8.2022
16.8.2022
Toimialajohtajien valinta Keski-Suomen hyvinvointialueella etenee.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan ja pelastusjohtajan valinnat menevät eteenpäin sisäisen haun pohjalta. Hyvinvointialuejohtaja tekee näistä esityksen aluehallituksen kokoukseen 23. elokuuta.
Konsernipalveluiden toimialajohtajan virka laitetaan ulkoiseen hakuun 14 päivän hakuajalla, koska konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ja tehtävä on täysin uusi hyvinvointialueella.
Konsernipalvelujen toimialajohtajan tehtävässä edellytetään monen alan, kuten strategisen kehittämisen ja järjestämisen sekä johtamisjärjestelmien kehittämisen, hallinnon ja palvelutuotannon tukipalvelujen laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan tiistaina 16. elokuuta.
Keski-Suomen hyvinvointialueelle oli haettavana sisäisessä hakumenettelyssä kesä-heinäkuussa kolme toimialajohtajan virkaa. Avoimet virat herättivät paljon positiivista kiinnostusta. Virkoihin tuli yhteensä 18 hakemusta.
SAARIKKO JA
LINTILÄ
MISTÄ RAHAT???
536.
10.8.2022
(OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KIRJOITTELIJA)
BUDJETTIRIIHEN lähestymisen tietää siitä, että poliitikot alkavat puhua levottomia.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk)
esitti tuplalapsilisää jouluksi. Hinnaksi hän heitti
100 miljoonaa euroa.
Mielestäni, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) puhuu, niin vastuu on kuulijalla.
Hän jatkoi vaatimalla sähkön arvonlisäveron laskemista 24 prosentista 10 tai 14 prosenttiin. ”Me tehdään ainoastaan töitä sen eteen, että jokainen tupa on lämmin ja jokaisessa tuvassa palaa lamppu”, Lintilä :Ylen haastattelussa.
Mitä se maksaa - olisi kohtelijasta kertoa
samassa yhteydessä.
Odotellaan mm. mitä demarit keksii…
Heillä on kokemusta ”vappusatasesta”.
SÄHKÖN HINTA
EUROOPASSA, KLIKKAA
KUVAT SUUREMMIKSI..
TEIN MUUTAMAN
POSTAUKSEN SÄHKÖN HINNASTA
KOSKA SE VAIKUTTAA MEIDÄN KAIKKIEN ELÄMÄÄN.
535.
8.8.2022
Katso kuvasta mikä on Nord Poolin hintatilanne Euroopassa tänään kello 9.
UUSI SÄHKÖN
HINTAENNÄTYS
534.
8.8.2022
Maanantaille 8.8.2022 on ennustettu historiallista hinnannousua, kun sähköpörssi Nord Pool ennusti uuden viikon alkuun sähkön hinnaksi 86 senttiä kilowattitunnilta.
(ON HUOMATTAVA, ETTÄ TÄLLÄ HETKELLÄ HINTATASO ON 13-30 SENTTIÄ !)
Se on 861,14 euroa megawattitunnilta.
Hintapomppu on tulossa aamun tunneille klo 8–9.
SÄHKÖN HINTA
LASKEE
KEVÄÄLLÄ 2023 ???
533.
7.8.2022
Tulevan talven kylmäävä sähkön hintataso alkaa tarkentua.
Hinta saavuttaa huippunsa tämän vuoden viimeisinä kuukausina.
Silloin jopa keskimääräinen kolmen kuukauden hinta yltää lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmat tunnit tulevat olemaan todennäköisesti paljon keskiarvoa kalliimpia.
Sähkön hinta lienee monista ennustamisen lajeista vaikeimmasta päästä. Mutta paras ja ainoa julkinen tieto tulevasta löytyy sähköpörssin futuuri-kaupasta.
Futuurit ovat hintoja, joilla suuret sähkön myyjät ja ostajat ovat sopineet kaupat etukäteen. Ne ovat markkinoiden tämän hetken näkemys siitä, mikä on sähkön "oikea hinta" tulevaisuudessa.
Kaikesta tuotetusta sähköstä suuri osa myydään jo etukäteen.
LÄHDE:YLE
ÖLJYN HINTA
LASKUSSA
532.
6.8.2022
Raakaöljyn hinnat laskivat perjantaina sotaa edeltävälle tasolle, koska markkinoilla leviää pelko.
Raakaöljyn hinnat olivat perjantaina alimmillaan sitten Venäjän hyökkäyssodan alun. Hinnat laskevat, koska pelätty talouskasvun hidastuminen leikkaisi kysyntää.
VALTION
TALOUSARVIO
2023
531.
6.8.2022
Budjettiehdotuksen loppusumma on noin 79,5 (65 ED.) miljardia euroa + 14,5. Ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.
Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion velka 30.6.2022 oli 135,7 miljardia euroa.
Asukasta kohti 24.389 euroa.
Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan
Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023.
Talouden näkymät ovat heikentyneet kevään jälkeen. Venäjän aloittaman hyökkäyssota, hyvin nopea inflaatio, nousevat korot sekä energiamarkkinoiden epävarmuus hidastavat kasvua.
Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi noin 79,5 miljardia euroa. Määrärahatasoa nostaa erityisesti sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden järjestämisen siirtyminen kunnilta valtion rahoittamien hyvinvointialueiden vastuulle. Lisäksi menotasoa korottavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2023 on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2022 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien noin 8,9 miljardia euroa.
Budjetoitu valtionvelka nousee arviolta 144 miljardiin euroon euroa vuoden 2023 lopussa.
Turvallisuuteen panostetaan myös kehysten puitteissa. Poliisin toiminnan tason säilyminen vuoden 2022 tasolla ja poliisien määrän pysyminen vähintään 7 500 henkilötyövuodessa turvataan nostamalla poliisitoimen rahoitustasoa 17,5 miljoonalla eurolla.
Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus on yhteensä noin 22,3 miljardia euroa vuonna 2023.
Korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan
Valtionvelan korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2023. Arvio korkomenoista on kasvanut noin 220 miljoonaa eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Vuonna 2023 korkomenojen odotetaan lähes kaksinkertaistuvan, sillä vuonna 2022 korkomenojen arvioidaan olevan noin 700 miljoonaa euroa. Korkomenoarvio tarkentuu uuden talousennusteen myötä.
LÄHDE: VM 5.8.2022
VALTION TALOUSARVIO 2023
AIKATAULU
530.
6.8.2022
Vuoden 2023 talousarvioesityksen käsittely:
KESKI-SUOMEN
HYVINVOINTIALUE:
JAN TOLLETIN
JOHTAJASOPIMUS
529.
4.8.2022
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin johtajasopimuksen.
Tolletin kuukausipalkka tulee olemaan 15 000 euroa + auto + puhelin.
Tolletin on tarkoitus aloittaa työnsä hyvinvointialuejohtajana
maanantaina 15. elokuuta 2022
Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula on aloittanut
puheenjohtajatyön hoitamisen osa-aikaisesti
2 500 euron kuukausipalkalla. Tämän peruspalkan lisäksi Aulalle
maksetaan tehtävästään kokouspalkkioita.
Aula vastaa aluehallituksen puheenjohtajana aluehallituksen toiminnan kehittämisestä sekä toimii hyvinvointialuejohtajan henkilöstöhallinnollisena esimiehenä.
Yhdysvallat ratifioi
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden 3.8.2022
528.
4.8.2022
Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden
Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden torstain vastaisena yönä Suomen aikaan.
Asiaa käsiteltiin Yhdysvaltojen senaatissa.
Satapaikkaisesta senaatista 95 jäsentä puolsi kaksikon jäsenyyttä ja vain yksi edustaja äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastaan.
Asiasta kertoi Reuters.
KAKSIKYMMENTÄKOLME maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Yhdysvalloissa senaatti äänesti asiasta torstain vastaisena yönä.
Jäsenyyden ovat aiemmin ratifioineet jo Albania, Britannia, Belgia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.
Ei vielä ratifioinut:
Espanja
Kreikka
Portugali
Slovakia
Turkki
Tšekki
Unkari
