HYVINVOINTIALUEEN TALOUSARVIOESITYS 2023 VUODELLE

TUOTTAVUUSOHJELMA

HV-ALUEEN

TALOUSARVIO

17.11.2022

587.

"Aluehallitus käsitteli talousarvioesitystä – turvallisen siirtymän jälkeen palvelut uudistuvat" 

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli ensi vuoden talousarvioesitystä 16-17.11. talousarvioseminaarissaan. 

"– Meille siirtyy 26 organisaatiosta hallinnollisia esihenkilöitä. Konsernipalveluiden henkilöstön määrä tulee olemaan suhteellisesti pienempi kuin luovuttavien organisaatioiden vastaavat henkilöstörakenteet, aluejohtaja Jan Tollet sanoo.

Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) tähdentää kuitenkin, että ketään ei irtisanota, vaan kyseessä ovat tehtävien muutoksiin liittyvät yt-neuvottelut.

– Kaikille löytyy työpaikka, ketään ei irtisanota.???????? Mutta kaikki ne, jotka ovat olleet tähän mennessä hallinnon tai johtamistehtävissä, eivät välttämättä ole niissä tehtävissä pidemmän päälle, Aula sanoo.

Aulan mukaan osa johtotehtävissä olleista voi sijoittua esimerkiksi tuotannon puolelle esimies- tai lähiesimiestehtäviin." LAINAUS KSML 18.11.2022, VÄRITYS JA ??? KH

MITEN KULUT VÄHENEE, JOS HENKILÖSTÖ EI VÄHENE???

Tuottavuuden parantumista haetaan tuottavuusohjelmilla

Talousarvioesityksessä on nostettu tärkeän asemaan myös tuottavuuden parantaminen. Tuottavuuden parantamisella pienennetään kustannuksia. Vuoden 2023 aikana tavoitteena on tuottavuusohjelman avulla karsia kustannuksia vähintään 30 miljoonalla eurolla. Tällä varaudutaan myös talousarvion epävarmuuksiin, joita aiheuttavat koronasta johtuva hoitovelka, kiinteistöjen vuokramenot sekä inflaation vaikutukset.

Tuottavuusohjelma konkretisoidaan alkuvuodesta ja tuodaan erikseen hallituksen käsittelyyn.  Tuottavuutta haetaan digitalisaation ja sähköisten palveluiden vauhdittamisella, palvelujen päällekkäisyyksien poistamisella, hoitopolkujen ja palvelujen yhteensovittamisella ja konsernipalveluiden toimintamallin tehostamisella. Näiden lisäksi jatkovalmistelussa on nostettu esille tuottavuuden parantamiseksi henkilöstövoimavarojen paras mahdollinen käyttö ja talouden tarkka seuranta.

Lisäksi vuoden 2023 aikana on todennäköisesti tarpeen tehdä myös toimialojen ja vastuualueiden välisiä kustannusneutraaleja määrärahasiirtoja.

Aluehallitus valmistautuu talousarvioon tarkasteluun alkuvuoden aikana niin, että tavoitteisiin päästään myös kustannusten kasvun hillinnän osalta. 

Hyvinvointialueen arvioidut menot ensi vuonna 1 270 miljoonaa euroa

Keski-Suomen hyvinvointialueen arvioidut menot ovat ensi vuonna noin 1 270 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin aiemmin julkaistu talousarvioesitys. Valtion rahoitus on noin 1 100 miljoonaa euroa. Maksutulot ovat noin 81 miljoonaa euroa, myyntitulot 40 miljoonaa euroa, tuet ja avustukset 37 miljoonaa euroa sekä muut toimintatulot 14 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueen toimintakate on noin 1 098 miljoonaa euroa, josta 77 prosenttia jakautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, 20 prosenttia konsernipalveluihin ja 3 prosenttia pelastustoimen palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairaalapalvelujen toimintakate on noin 313 miljoonaa euroa, koti- ja asumispalvelujen noin 211 miljoonaa, laaja-alaiseen sosiaali- ja terveyskeskuksen noin 202 miljoonaa euroa ja lasten, nuorten ja perheiden palvelujen noin 102 miljoonaa euroa.

Talousarvio on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio on rakennettu perustuen kuntien ilmoittamiin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menoihin, jotka pohjautuvat kuntien talousarvioiden 2022 tietoihin.

********************************************

Kuntien tilinpäätökset valmistuttua hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa tarkistetaan ja hyvinvointialueille maksetaan rahoituksesta mahdollisesti puuttuva osuus kertakorvauksena.?????? Kertakorvauksen suuruuden on arvioitu olevan 4 prosentin luokkaa. Kertakorvaus maksetaan vuoden 2024 alussa, mutta lakia on tarkoitus muuttaa niin, että kertakorvaus katsotaan osaksi vuoden 2023 hyvinvointialueiden kirjanpitoa.

Hyvinvointialueen rahoitusmalli poikkeaa nykyisestä kuntapohjaisesta mallista. Hyvinvointialueen rahoituksesta pääosa on valtion yleiskatteista rahoitusta, jonka lisäksi hyvinvointialue saa maksutuloja asiakasmaksuista. Hyvinvointialueiden yhteensä saama rahoitus määritellään valtion talousarviossa, joka on vuoden 2023 talousarvioesityksessä 22,5 miljardia euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen saama valtion rahoitus määritellään laskennallisen mallin mukaan tarveperusteisesti, mutta hyvinvointialue itse päättää sen käytöstä ja kohdentumisesta. 

Aluehallitus käsittelee talousarviota kokouksessaan 22.11. ja aluevaltuuston on tarkoitus hyväksyä se 29.11. Talousarviota tarkentavat toimialakohtaiset käyttösuunnitelmat, jotka käsitellään aluehallituksessa alkuvuonna 2023.

HYVINVOINTIALUEEN HAASTEET

HYVINVOINTIALUEEN

HAASTEET 1.1.2023

-PELKÄSTÄÄN HALLINNOSSA

SUURET

557.

8.10.2022

MIKSI OLEN KIINNOSTUNUT OTSIKON

AIHEESTA, NO SIKSI, ETTÄ SUOMESSA

HVA-BUDJETTI ON YLI 20 MILJARDIA EUROA - KUINKA PALJON - SITÄ EI TIEDÄ KUKAAN.

KESKI-SUOMESSA 1,1 MILJARDIA.

REALISTINA JA KOKEMUKSESTA VOIN

SANOA, ETTÄ HALLINNOLLISESTI KYSEESSÄ

ON ISOT RISKIT - TOIMINNASTA PUHUMATTAKAAN.

ONKO ERI ALUEIDEN OHJELMISTOT

KUNNOSSA???

On selvä, että operatiiviset järjestelmät ovat

avainasemassa ja vanhat järjestelmät on ilmeisesti käytössä, mutta jos palkkoja ei saada maksuun ja raha ei liiku niin………….?

RISKIT HETI TAMMIKUUSSA OPERATIIVISEN TOIMINNAN LISÄKSI: 

HALLINTO

HUOMATTAVA, ETTÄ KYSESSÄ ON 22 KUNNAN TOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN.

HENKILÖSTÖHALLINTO: PERUSTIEDOT

PALKKAHARMONISAATIO

PALKKOJEN MAKSU

PALKKAHISTORIA

OSTOLASKUJEN WORKFLOW

MYYNTILASKUTUS

MAKSUT JA SUORITUKSET

KASSANHALLINTA

PANKKIYHTEYDET

22 KUNNAN INTEGROITU SÄHKÖPOSTI JA TELE

JNE…JNE … JNE

RISKIT, ESIMERKKI PALKKAHALLINNOSTA

Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä sekä Keski-Suomen pelastuslaitokselta noin 11 500 työntekijää. Uudistuksen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialue on koko maakunnan suurin työnantaja.

Kaikkien henkilöiden (22 kunnan työntekijät) perustiedot työehtosopimukset huomioiden täytyy syöttää järjestelmään.

Palkkaharmonisaatio on ilmeisesti täysin kesken!

Kysymys: onko palkkahallinnon perustiedot edes

kunnossa????? Aikaa on vähän.

KONVERSIOT KUNTIEN JÄRJESTEMISTÄ YHTEEN JÄRJESTELMÄÄ ON SUURI TYÖ.

TÄSSÄ VAIN YKSI ESIMERKKI. 

JOS 11.500 TYÖNTEKIJÄN PALKAT VIIVÄSTYY, NIIN SE ON HETI UUTINEN MEDIASSA.

HYVINVOINTIALUE

KIRJOITUKSENI

KESKISUOMALAISESSA

5.10.2022

556.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/5384515

Keskisuomalainen on julkistanut nyt 113 kirjoitustani!

Mielipide | Selkeämpää sote-tietoa

Kari Halttunen

5.10.2022 5:05

1

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023. Siihen on aikaa alle kolme kuukautta.

Hyvinvointialueen verkkosivuilla ei ole taloutta omana kokonaisuutena, vaan asioita pitää etsiä pöytäkirjojen liitteistä- Joskus mediasta tihkuu tietoja.

Valtuuston kokouksen pöytäkirjoissa mm. strategian yhteydessä käsitellään taloutta, kustannustehokkuutta ja rahoitusta monessa kohdassa. Toivon, että verkkosivulle lisätään kohta ”Talous”. Näin me hyvinvointialueen asukkaat saamme helposti tiedon strategian suhteesta talouteen. Meitä kiinnostaa, miten yli miljardi veroeuroa käytetään.

Kiinnostaisi myös tieto siitä, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tietojärjestelmien tilanne ja kehitysnäkymät. Oma lukunsa on toiminnanohjausjärjestelmä, hallinnon järjestelmät ja ict-verkon hallinta ja sen tilanne.

Milloin me asukkaat siis saamme lukea verkkosivujen ”Talous”-kohdasta ajankohtaisen tilanteen?

Hyvinvointialueen arvoihin on kirjattu: ”Toimintamme on läpinäkyvää ja vuorovaikutteista”.

Toivotaan näin.

Jyväskylä

Kommentoi1

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUE

Strategia ja talousarvio käsikynkkää tavoitteiksi ja mittareiksi

 

539.

28.8.2022

Strategia ja talousarvio etenevät syksyn aikana käsikynkkää, totesi viestinnän projektipäällikkö Tero Manninen laajennetussa henkilöstötyöryhmässä keskiviikkona.

Aluevaltuuston maaliskuussa hyväksymän hyvinvointialuestrategian avaaminen jatkuu. Syksyn talousarvioprosessin yhteydessä luodaan palvelualuekohtaiset tavoitteet ja mittarit. 

Esihenkilöille on tulossa tukea strategian käsittelyyn ja käytännön vinkkejä, kuinka viedä asia tiimeihin ja kehityskeskusteluihin. Strategiateemaa on tarkoitus käsitellä eri foorumeilla, muun muassa syyskuun esihenkilöinfossa.

Konkreettisimmat asiat linjataan keväälle 2023 siirretyssä palvelustrategian luonnissa. 

Työtä tulee vetämään hyvinvointialueelle valittava strategiajohtaja. Palvelustrategian muotoilulle on varattu aikaa tammikuusta toukokuulle. 

Henkilöstöä ja sidosryhmiä, kuten keskisuomalaisia, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntia, pyritään osallistamaan muun muassa kyselyjen ja työpajojen avulla.

HYVINVOINTIALUE

HYVINVOINTIALUEEN

Konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ulkoiseen hakuun

537.

27.8.2022

16.8.2022

Toimialajohtajien valinta Keski-Suomen hyvinvointialueella etenee.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajan ja pelastusjohtajan valinnat menevät eteenpäin sisäisen haun pohjalta. Hyvinvointialuejohtaja tekee näistä esityksen aluehallituksen kokoukseen 23. elokuuta.

Konsernipalveluiden toimialajohtajan virka laitetaan ulkoiseen hakuun 14 päivän hakuajalla, koska konsernipalvelujen toimialajohtajan virka ja tehtävä on täysin uusi hyvinvointialueella.

Konsernipalvelujen toimialajohtajan tehtävässä edellytetään monen alan, kuten strategisen kehittämisen ja järjestämisen sekä johtamisjärjestelmien kehittämisen, hallinnon ja palvelutuotannon tukipalvelujen laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan tiistaina 16. elokuuta.

Keski-Suomen hyvinvointialueelle oli haettavana sisäisessä hakumenettelyssä kesä-heinäkuussa kolme toimialajohtajan virkaa. Avoimet virat herättivät paljon positiivista kiinnostusta. Virkoihin tuli yhteensä 18 hakemusta.

HYVINVOINTIALUELLE KONSERNIJOHTAJA YRITYSMAAILMASTA

HYVINVOINTIALUELLE

KONSERNIJOHTAJA

YRITYSMAAILMASTA

507.

29.3.2022

LISÄYS 30.3.2022

Mielestäni liikkeenluovutuksessa täytyy käydä läpi talous- ja ict-

osaaminen.  Aster,  budjettiylitys, Novan ongelmat eivät

ole kenellekkään  meriitti. Johtaja Kinnunen ilmeisesti

dominoi koko hallintoa.  Hauskaa, kun hän allekirjoitti joitakin

tiedotteita sanalla JOHTAJA.

LISÄYS  29.3. klo 8.00:

Julkisen sektorin palkkataso ei valitettavasti riitä. Kuuden vuoden

soppari ja pörssiyhtiön edut - sillä saadaan osaajat liikkelle.

***************************'

(Sanomalehti Keskisuomalainen julkistin kirjoituksen 29.3. - kiitos toimittajille)

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4529227

Keski-Suomen hyvinvointialue aloitti

johtajan rekrytoinnin. Keskustelu asian

ympärillä käy jopa teemalla

”kelpaako poliittinen broileri”. Julkistettu

hakuilmoitus mahdollistaa mielestäni tämän.

Siksi esitän, että alue valitsee

lisäksi johtajan, joka osaa ja tekee

työtä alla esille tuomillani alueilla.

Tähän tarvitaan konsernijohtaja

yritysmaailmasta. Näin saadaan hallintoon

uutta näkemystä.

Alueen talous on olennainen asia.

Nova tuo huomenlahjana velkamäärän

joka on noin 600 miljoonaa euroa.

Omavaraisuus viimeisessä ennusteessa

oli alle 10 prosenttia. Jos muukin toiminta

on yhtä huonossa talouskunnossa niin

alkutilanne on heikko.

Työntekijät - 11.500 henkeä - siirtyvät

alueelle liikkeenluovutuksella.

On selvä, että päällekkäisiä tehtäviä

tulee paljon, onhan kuntia alueella 22

kappaletta. Varsinkin erilaisia päälliköitä

ja johtajia jäänee yli tarvittavan määrän.

Asiakkaiden palvelu puolestaan kaipaa 

lisäkäsiä. Miten tämä ratkaistaan?

Hallinnon- ja tietohallinnon organisointi

on vasta alussa. Tietojärjestelmiä

hankitaan ja vanhoja tekohengitetään.

Mm. alueellista integroitua sote-tietojärjestelmää

ei ole. Tässä tarvitaan vahvaa ict-kokemusta,

näkemystä ja uusien tekniikoiden tuntemusta.

Toivon, että aluevaltuusto ja - hallitus on jo

ymmärtänyt edellä olevien kokonaisuuksien

riskit ja viipymättä käynnistää toimet

osaamisen vahvistamiseksi. Hyvinvointialueen

johtaja tarvitsee tukea aluekonserni luomisessa

ja hallinnassa.

MAAKUNNAN ICT ON JÄÄNYT UNHOLAAN

MAAKUNNAN ICT 

ON JÄÄNYT 

UNHOLAAN

496

2.3.2022

KESKISUOMALAINEN JULKISTI KIRJOITUKSENI

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4497189

Mitä mahtaakaan kuulua maakunnan

ict:lle? Näin kysyin 3.9.21 tällä

palstalla. Kirjoituksessa ennakoin

riskejä ja aikataulun epärealistisuutta.

Nyt tilanne tiedetään.

Keski-Suomen väliaikainen

valmistelutoimielin (VATE) pyytää

ministeriöltä (STM) lisää valmisteluaikaa

ja lausuu jopa: ”Pahimmillaan

tämä (aikapula) voisi johtaa siihen,

että koko uudistuksen  aikataulua

joudutaan muuttamaan.” (Pöytäkirja 10.1.)

Lisäksi ICT-muutoksen rahoitus ei riitä.

Tässä vaiheessa jää toteuttamatta tai

integroimatta mm. alueellinen tietoverkko,

tietoturva ja -suoja, sähköposti

ja toimisto-ohjelmistot, materiaalihallinto,

kliinisten tukipalveluiden järjestelmät ja

kulunvalvonta. Myöskään ICT-yhtiöitystä

ei ennätetä toteuttamaan.

(Pöytäkirja 10.2.)

Hyvinvointialueelle muodostuu

jonkinlainen  hybridihallinto,

jos ja kun kunnat myyvät sille tukipalveluja.

Miten se toimii käytännössä, kun

toiminta alkaa jo ensi vuonna ja noin

11.500 työntekijää aloittaa työnsä?

Valmisteluaikaa ei voi ostaa, mutta resursseja

voi. Ihmettelen sitä, että hallitus kitsastelee

rahoituksen kanssa ja ajaa Keski-Suomen

alueen vaikeuksiin. Muihin pyrintöihin

velkaelvytystä näyttää riittävän

miljardeittain. Se, missä vaiheessa

asioiden käsittely on - ei ole nyt

tiedossani.

SOTEHISTORIAA

SOTEHISTORIAA

475.

28.1.2022

Paras-hanke alkoi helmikuussa 2005 pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen toimesta.  Se pohjautui kuntaministeri Hannes Mannisen muistioon, koskien kuntatalouden tilaa.

Mannisen ja Eero Heinäluoman sopimuksen jälkeen Paras-hanke saatiin kesällä 2006 käyntiin. Sitä jatkettiin Vanhasen kakkoshallituksen ja Mari Kiviniemiemen (kesk) hallituksen kausilla vuosina 2007–2011.

Uudistuksessa kunnat velvoitettiin järjestämään perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut vähintään 20. 000 asukkaan väestöpohjalla. Tämän sai toteuttaa joko kuntaliitoksella tai kuntien välisellä yhteistyöllä.

Vuoden 2011 vaaleissa keskustapuolue jäi oppositioon. 

Jyrki Kataisen (kok) hallitus päätti toteuttaa kuntauudistuksen, joka perustuisi ”vahvoihin peruskuntiin”. Vahvat kunnat olisivat vastanneet perustason terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja osasta erikoissairaanhoitoa. Paras-laki kumottiin.

Tämän jälkeen Kataisen hallitus valitsi eduskuntaryhmien puheenjohtajat Petteri Orpon (kok) ja Jouni Bäckmanin  (sd) kehittämään uutta sote-mallia. Työryhmä sai tehtyä esityksen, mutta siinä oli perustuslaillisia ongelmia. 

Kuten myös seuraavan, peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) vetämän parlamentaarisen ryhmän esityksessä. Senkin eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen asialle ryhtyi vuorostaan Juha Sipilän (kesk) hallitus, jonka sote-malli perustui 19 maakuntaan. Perustuslakivaliokunta kaatoi talvella 2019 Sipilän hallituksen sote-esityksen ja hallitus erosi kuukautta ennen vaaleja.

Lopulta kuudes (vähän laskentavasta riippuen) sote-yritys onnistui. Sanna Marinin  (sd) hallitus sai vietyä viime vuonna sote-esityksen läpi perustuslakivaliokunnasta ja eduskunnasta.

23.1.2022 järjestetyt aluevaalit olivat historialliset, sillä nyt saatiin piste 16 vuotta kestäneelle sote-uudistusprosessille.

Alla olevat henkilöt olivat mm. eri vaiheissa mukana:

Matti Vanhanen, Hannes Manninen, Eero Heinäluoma

Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Petteri Orpo,

Jouni Backman, Susanna Huovinen, Juha Sipilä,

Sanna Marin. Kepu, Demarit ja Kokoomus.

ERI HALLITUKSET, KLIKKAA SUUREMMAKSI:

LÄHDE: HS Marko Junkkari/artikkeli 23.1.2022

on pohja, josta muokkasin lyhennelmän.

HYVINVOINTIALUE: RIITTÄVÄTKÖ RAHAT???

RIITTÄVÄTKÖ

HYVINVOINTIALUEEN

RAHAT??

468.

13.1.2022

HUOM! OLEN POLIITTISESTI SITOUTUMATON !!!!

(On varsin omituista, että Keski-Suomen hyvinvointialueen

valmistelusta ja taloudesta ei keskustella - mistä se johtuu?

Jälkikäteen niitä viisastelijoita aina löytyy.)

SANOMALEHTI KESKISUOMALAINEN JULKAISI

KIRJOITUKSEN: KIITOS SIITÄ!

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4436888

19.1.2022 VALMISTELUTOIMIELIN KIRJOITTI

VASTINEEN

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/4444547

**********************************

Me keskisuomalaiset olemme saaneet käytännön kokemusta julkisen sektorin  sisäänpäin lämpiävästä ja salailevasta päätöksenteosta. Sairaanhoitopiirin  johto ja hallitus  näytti mallia. Siirtyykö tämä kulttuuri sellaisenaan hyvinvointialueelle jo valmisteluvaiheessa?

Kuka tietää miten hyvinvointialueen valmistelu on edennyt? Onko niin, että edes aluevaaleihin valmistautuvat ehdokkaat eivät tiedä suuntaviittoja  taloudesta - käytännön operatiivisesta toiminnasta puhumattakaan.

Nyt on luvassa noin miljardi euroa valtion rahoitusta vuoden toimintaan. 

Miten se kohdistetaan? Mikä mahtaa olla tase- ja rahoitusasema? Mielestäni ydinkysymys on: riittääkö rahat kaikkien kuntien palvelujen hoitamiseen? Alkaako taksiralli kohti keskitettyjä palveluja?

Milloin keskustelu alkaa konkreettisella tasolla ja milloin valmistelutoimielin tulee esille kuorestaan vai joutuvatko valitut aluevaltuutetut tosiasioiden eteen  vasta vaalien jälkeen?

K-S-HYVINVOINTIALUE

KESKI-SUOMEN 

HYVINVOINTIALUEEN

ICT-RATKAISUJA

448.

12.11.2021

-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin kokoontui torstaina 11.11. kuudenteen kokoukseensa.

https://hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-hyvinvointialueen-valiaikaisen-valmistelutoimielimen-kokouksessa-kasiteltiin-1

Kokouksessa aiheina olivat muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajan valinta, ICT-sidosyksiköiden tuki hyvinvointialueen valmisteluun sekä valmistelutoimielimen suositukset henkilöstö- ja sopimusasioihin.

Talous- ja henkilöstöpalveluiden sekä ICT-palveluiden jatkuvuuden turvaaminen

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti hankkia talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämiseksi Monetra Keski-Suomi Oy:n osakkeen yhtiön osakeannin mukaisesti ja hankkia talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Monetra Keski-Suomi Oy:ltä. 

Vastaavasti päätettiin hankkia osakkeet 2M-IT Oy, Istekki Oy ja Una Oy:n osalta, palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi muutoksessa. Molemmissa hankinnoissa huomioidaan väliaikaisen toimielimen toimivalta tehdä määräaikaisia sopimuksia ja tarvittaessa luopua osakkuuksista vuoden 2023 lopussa.