APPLE-BOOKISSA SAMA TEKSTI: BLOGIKIRJOITUKSIA VUOSIEN VARRELTA

BLOGIKIRJOITUKSIA VUOSIEN VARRELTA

KOOTTU 28.2.2023

Selkeämpää sote-tietoa

5.10.2022 5:05

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023. Siihen on aikaa alle kolme kuukautta.

Hyvinvointialueen verkkosivuilla ei ole taloutta omana kokonaisuutena, vaan asioita pitää etsiä pöytäkirjojen liitteistä - Joskus mediasta tihkuu tietoja.

Valtuuston kokouksen pöytäkirjoissa mm. strategian yhteydessä käsitellään taloutta, kustannustehokkuutta ja rahoitusta monessa kohdassa. Toivon, että verkkosivulle lisätään kohta ”Talous”. Näin me hyvinvointialueen asukkaat saamme helposti tiedon strategian suhteesta talouteen. Meitä kiinnostaa, miten yli miljardi veroeuroa käytetään.

Kiinnostaisi myös tieto siitä, mikä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tietojärjestelmien tilanne ja kehitysnäkymät. Oma lukunsa on toiminnanohjausjärjestelmä, hallinnon järjestelmät ja ict-verkon hallinta ja sen tilanne.

Milloin me asukkaat siis saamme lukea verkkosivujen ”Talous”-kohdasta ajankohtaisen tilanteen

Hyvinvointialueen arvoihin on kirjattu: ”Toimintamme on läpinäkyvää ja vuorovaikutteista”.

Toivotaan näin.

Maakunnan ict on nyt jäänyt unholaan

1.3.2022 13:24

Mitä mahtaakaan kuulua maakunnan ict:lle? Näin kysyin taannoin (KSML 3.9.2021). Kirjoituksessa ennakoin riskejä ja aikataulun epärealistisuutta.

Nyt tilanne tiedetään.

Keski-Suomen väliaikainen valmistelutoimielin (vate) pyytää sosiaali- aj terveysministeriöltä lisää valmisteluaikaa ja lausuu jopa: ”Pahimmillaan tämä (aikapula) voisi johtaa siihen, että koko uudistuksen aikataulua joudutaan muuttamaan.” (Pöytäkirja 10.1.)

Lisäksi ict-muutoksen rahoitus ei riitä.

Tässä vaiheessa jää toteuttamatta tai integroimatta mm. alueellinen tietoverkko, tietoturva ja -suoja, sähköposti ja toimisto-ohjelmistot, materiaalihallinto, kliinisten 

tukipalveluiden järjestelmät ja kulunvalvonta. Myöskään ict-yhtiöitystä ei ennätetä toteuttamaan. (Pöytäkirja 10.2.)

Hyvinvointialueelle muodostuu jonkinlainen hybridihallinto, jos ja kun kunnat myyvät sille tukipalveluja.

Miten se toimii käytännössä, kun toiminta alkaa jo ensi vuonna ja noin 11 500 työntekijää aloittaa työnsä?

Valmisteluaikaa ei voi ostaa, mutta resursseja voi. Ihmettelen sitä, että hallitus kitsastelee rahoituksen kanssa ja ajaa Keski-Suomen alueen vaikeuksiin. Muihin pyrintöihin velkaelvytystä näyttää riittävän miljardeittain. Se, missä vaiheessa asioiden käsittely on, ei ole nyt tiedossani.

Onko kaikki OK, Alva?

10.2.2022 5:05

Alvan lämmön ja lämpimän veden jakelu ja kriisivalmius petti pahan kerran 5.2. Kaukolämpöpäivystäjä lohdutti lauantaina Keskisuomalaisessa: ”Vikasyistä tietävät henkilöt palaavat töihin maanantaina.”

Missä lymysivät toimitusjohtaja, käyttöpäällikkö ja yhtiön tiedottaja katastrofin akuutissa alkuvaiheessa? Milloin yhtiön kaikkien palvelujen kriisivalmiudet on viimeksi käyty läpi ja tarkastettu asianmukaisesti?

Yhtiö on vastuussa yhteiskunnan tärkeistä peruspalveluista. Vastuun pitää koskea myös yhtiön hallitusta. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen tehtävä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Onko näin menetelty kriisivalmiuden suhteen?

Mihin toimiin yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja ryhtyy asiantilan korjaamiseksi? Myös omistajaohjauksen eli Jyväskylän kaupungin tulee valvoa, että yhtiön kaikkien palvelujen kriisivalmiudet ovat asianmukaiset.

Miksi hyvinvointialueen taloudesta ei keskustella?

13.1.2022 5:10

Me keskisuomalaiset olemme saaneet käytännön kokemusta julkisen sektorin sisäänpäin lämpiävästä ja salailevasta päätöksenteosta.

Sairaanhoitopiirin johto ja hallitus näyttivät mallia.

Siirtyykö tämä kulttuuri sellaisenaan hyvinvointialueelle jo valmisteluvaiheessa?

Kuka tietää, miten hyvinvointialueen valmistelu on edennyt? Onko niin, että edes aluevaaleihin valmistautuvat ehdokkaat eivät tiedä suuntaviittoja taloudesta – käytännön operatiivisesta toiminnasta puhumattakaan.

Nyt on luvassa noin miljardi euroa valtion rahoitusta vuoden toimintaan. Miten se kohdistetaan?

Mikä mahtaa olla tase- ja rahoitusasema? Mielestäni ydinkysymys on: riittävätkö rahat kaikkien kuntien palvelujen hoitamiseen? Alkaako pian taksiralli kohti keskitettyjä palveluja?

Milloin keskustelu alkaa konkreettisella tasolla ja milloin valmistelutoimielin tulee esille kuorestaan – vai joutuvatko valitut aluevaltuutetut tosiasioiden eteen vasta vaalien jälkeen?

KSSHP:n haasteet

9.12.2021 5:05

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin viimeinen talousarvio on julkistettu. Ainakin jokaisen aluevaaliehdokkaan kannattaa käydä se huolella läpi, onhan yhtymä vuonna 2023 osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta. Mikä on esimerkiksi yhtymän talous- ja ict-tilanne ennen kun se siirtyy valtion rahoitettavaksi?

Viimeisen virallisen tilinpäätöksen mukaan vierasta pääomaa on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Nyt julkistetussa talousarviossa omavaraisuus on kaksi ja ensi vuonna 7 prosenttia, kun hyvä tavoitetaso hallituksen mukaan olisi 70 %.

Kattamatonta tappiota on kymmeniä miljoonia euroja. Sitä yritetään kattaa omaisuutta myymällä; mutta mihin hintaan? Tämä on yhtymän huomenlahja hyvinvointialueelle, valtuutetuille, valtiolle ja veronmaksajille.

Yhtymällä on myös toiminnallisia haasteita, joihin liittyy ict-ongelmia. Vanhoja keskeneräisiä projekteja on pitkä lista. Ne pitää saada valmiiksi nopeasti. Milloin mm. tietoverkko, 

materiaalivirrat ja tuotannonohjaus saadaan toimimaan tavoitetasolla? Erityisesti tuotannonohjausjärjestelmä vaikuttaa saavan ”astermaisia” piirteitä.

Koko ict-toiminto pitää tilintarkastaa Asterin tapaan ennen kuin aloitetaan uuden sote-järjestelmän hankinta. Projekti tulee uusien aluevaltuutettujen vastuulle.

Cerner-yhtiökö Keski-Suomen asioista päättääkin?

28.9.2021 5:05

Cerner-yhtiö on tullut julkisuuteen Aster-tarjouksella ”josta ei voi kieltäytyä”-tyyliin (KSML 22.9.):

”(Liiketoimintajohtaja Harri) Tatin mielestä päätöksentekoa ei ole tarpeellista siirtää tulevalle hyvinvointialueelle. – Uskomme, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto ymmärtää Aster-hankkeen tärkeyden. Myöskään lisäalennuksia ei ole herumassa”.

Myyjä puhuu kuin isännän äänellä ja ajaa potentiaalista asiakasta seinää vasten.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja – huonosti harkitussa lausunnossa – lisää vettä myllyyn. On selvää, että tämä heikentää Asterin asemia.

Yhtiö kertoo ylväästi pystyvänsä kumppanien kanssa rekrytoimaan Keski-Suomeen 300 henkeä.

Tälläisten työllisyysheittojen lisääminen kaupan tässä vaiheessa on kuntapäättäjien ja veronmaksajien selvää aliarvioimista. Tämä väite jääköön tilintarkastuksen arvioitavaksi.

”Työllisyysporkkanaan” ei siis pidä tarttua ennen kuin tilintarkastaja käy lupaukset ja niiden realistisuuden läpi ja ne liitetään sopimusluonnokseen.

Koko hanke on myös menossa tarkastukseen ja toivottavasti tarkastajat käyvät huolella KSSHP:n Johdon palvelut- yksikön ja sen johdon läpi. Sieltähän tämä soppa sai alkunsa. On selvää, että päätöksentekoaikataulu menee uusiksi, koska hankkeesta tehdään lisäselvitys ja se vaatii valtuustokäsittelyn.

Nyt tarvitaan erityistilintarkastus

25.9.2021 5:20

KSSHP:n tietojärjestelmäpäätös on päivittäin esillä. Mielestäni Aster-valmistelusta on tehtävä erityistilintarkastus.

Miten sairaanhoitopiirin valtuusto voi tehdä asiasta päätöksen ilman puolueetonta lausuntoa ohjelmistojen soveltuvuudesta?

Päätösaikataulua on siirrettävä tämän takia. Isäntä (eli kunnat) määrää, missä aikataulussa rengit juoksee. Jos Cerner-yhtiölle ei tämä sovi, niin projekti jatkuu ilman sitä.

Lisäksi on selvitettävä, miten syntyi ns. ”systeeminen virhe”, kun luvut menivät sekaisin. Virhe vieritettiin yhden henkilön niskoille – miten tämä on mahdollista? Miten Vaasassa osattiin laskea oikein prosenttilaskua, meillä ei?

Tällaisissa hankkeissa myyjä – viimeisenä oljenkortena – tarjoaa työpaikkaporkkanaa. Veronmaksaja kysyy: Hoidetaanko tässä työllisyyspolitiikkaa vai ollaanko hankkimassa sopivaa ohjelmistoa?

Porkkanaan ei pidä tarttua ennen kuin tilintarkastaja käy lupaukset ja niiden realistisuuden läpi ja ne liitetään sopimukseen.

Valmistelijoiden luotto on jo mennyt ja rapauttaa myös Cerner-yhtiön uskottavuutta.

Tarvitaan siis lisäaikaa. Nyt tehtävät päätökset kantavat kymmenien vuosien päähän ja maksavat satoja miljoonia veroeuroja – ei siinä muutama kuukausi tunnu missään.

Mitä mahtaakaan kuulua maakunnan ict:lle?

3.9.2021 5:15

Julkisen sektorin tietojärjestelmä- eli ict-hankkeissa toteutuu yleensä kolme asiaa: budjetti ylittyy, aikataulu pettää ja järjestelmät ei toimi.

Nyt olemme kaikki todistamassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden tietojärjestelmän osalta vaihetta yksi.

Vaiheet kaksi ja kolme lisännevät vielä Keski-Suomen panostusta, jonka on arveltu olevan noin 128 miljoonaa euroa. Näin, jos hanke toteutuu ja järki ei voita.

Keski-Suomen julkisella sektorilla muhii toinen ict-hanke, jota ei ole juuri julkisuudessa käsitelty. Se on perustetun maakunnan ict. Yhden maakunnan toimialariippumattomassa tietohallinnassa (ict-verkon hallinta, hallinnon järjestelmät) voi olla satoja tietojärjestelmiä ja ict-sopimuksia, jotka täytyy konvertoida tuotantoon.

Edellinen hallitus teetti tutkimuksen sote-digitalisaatiosta. Siinä yksiselitteisesti todettiin, että huolellinen valmistautuminen maakuntadigiin vie 2–4 vuotta järjestelmästä riippuen. Niiden täytyisi siis olla testattuina ja käytössä reilun vuoden päästä.

Nyt ao. valmistelutoimielimen tulee tiedottaa viipymättä projektin tilanne – vai pitääkö se asian pimennossa?

Jyväskylän hankekatsaus kiinnostaa

25.8.2021 5:05

Päivämäärälle 31.8.2021 luvattu Jyväskylän kaupungin osavuosikatsaus on valmisteilla. Perinteisesti se sisältänee laajahkon sanallisen ja numeerisen katsauksen koskien emokaupungin toimintaympäristöä, taloutta ja sen ydintoimintoja.

Konsernitason osavuosiraportointi lienee puolestaan edelleen varsin suppea. Konserniraportoinnin kehittämisen lisäksi tarvitaan parannusta elinkeinopoliittisten kärkihankkeiden tilanteen raportointiin.

Eteläportti, Kankaan alue – mitä niille kuuluu?

Erityisesti kiinnostaa tilanne hankkeissa Hippos, P-paraati ja torin siirto. Tilannekatsaus on paikallaan.

Kaupungin viranhaltijat julkistivat aikanaan kovalla kohinalla nämä hankkeet. Vastoinkäymisten ilmetessä viranhaltijoiden tunteenomaiset purkaukset mediassa jäivät mieleen. Nyt hankkeiden yllä on hiljaista.

Toivotaan, että me kaupunkilaiset saamme muun muassa yllä mainituista hankkeista realistisen tilannekatsauksen 31.8. osavuosikatsauksessa. Menneitä siinä ei kannata kerrata; nyt haluamme tietää miten mennään eteenpäin.

Kaupungin julkistettuihin arvoihin sisältyy avoimuus, sitä kannattaa tässä soveltaa.

Elinvoimaa kuntiin menoja karsimalla

13.7.2021 5:00

Kuntien talousahdinko jatkuu koronaelvytyksen jälkeen. Milloin valtiolta tulee ukaasi siitä, että kuntien päällekkäinen hallinnollinen työ lopetetaan maakunnissa?

Näin saataisiin kuntiin elinvoimaa kuluja vähentämällä. Ennen pitkää kunnat ajautuvat tilanteeseen, jossa hallinnon työt on organisoitava uudelleen ja keskitettävä vaikka maakunnalliseen palvelukeskukseen. Ulkoistus ei ole ilmaista mutta alentaa varmasti kuluja.

Johtajia ja erilaisia päälliköitä näyttää kunnissa olevan paljon. Täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, ict-, ym. hallinnon toimintoja?

Myös infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä johtamista ja hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja.Epäyhtenäinen ict- ja tietojärjestelmärakenne on kallis ja kruunaa kaiken.

Muutos vaatii varmasti myös lainsäädännön muutosta. Mielestäni se kannattaisi laittaa valmisteille. Samalla voisi muuttaa kuntalakia siten, että kunnanvaltuutettujen määrä aluksi puolitetaan.

Puolueiden tehtävä on arvioida valtuutettujen osaamispotentiaali. Kokonaiskulujen osalta muutos olisi symbolinen mutta tärkeä signaali.

Onko valtuusto kunnissa isäntä vai renki?

29.5.2021 5:00

Uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä näillä näkymin elokuussa. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Tähän sisältyy myös kunnan hallintosääntö ja se tuntuu unohtuvan.

Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä. Kuka siis käyttää valtaa kunnissa, isäntä vai rengit?

Valtuustokauden vaihtumisen yhteydessä uusien ja vanhojen valtuutettujen on hyvä läpikäydä hallintosääntö ja tiedostaa se, että – käsitykseni mukaan – suuri osa valtuuston käytännön toimivallasta on delegoitu tai päätöksenteko tapahtuu yhtiöissä yhtiölainsäädännön mukaisesti.

Kuntalaki mahdollistaa päätöksenteon delegoinnin ja päätöksentekoa on näin siirtynyt kunnanhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Jos siis kuntien valtuutetut haluavat takaisin valtaansa, mielestäni kaikkien valtuutettujen kannattaisi yhdessä ajaa vähitellen muutoksia nykyiseen kuntansa hallintosääntöön aina kun epäkohta ilmenee tai siihen esitetään kuntalaisjärjen vastaisia muutoksia.

Esimerkiksi elinkeinopolitiikka, tiedottaminen, terveys- ja sosiaaliasemien sekä koulujen sulkeminen aiheuttavat aika ajoin valtuustoissa tunteenomaisia reaktioita ja julkisia kannanottoja. Milloin valtuutetut käyttäisivät tämän energian kuntansa hallintosäännön muuttamiseen?

Rapautuvat lähiöt kuntoon!

6.4.2021 5:05

Lähes kaikkialla kaupungeista on kasvanut monikeskuksisia kaupunkiseutuja, joissa väestö, kaupat ja palvelut ovat hakeutuneet uusiin sijainteihin.

Kaupungit ovat aktiivisesti tukeneet tätä kehitystä, myös Jyväskylä. Nyt keskusta menettää osto- ja elinkeinovoimaa näihin keskuksiin kiihtyvään tahtiin. Siitä ollaan huolissaan. Korjataanko kehitys parilla ”pilvenpiirtäjällä”? Epäilen.

Päättäjien kannattaa nyt kohdistaa katse myös 60-70-luvuilla rakennettuihin aluekeskuksiin. Tuolloin rakennettujen kerros- ja rivitalojen teknis-taloudelliseksi käyttöiäksi arvioitiin aikanaan 40 vuotta. Tämä aika on täyttynyt. Samoin on käymässä kunnalliselle infralle.

Uuden valtuuston tulisi avata keskustelu rapautuvasta kaupunkirakenteesta, aluekeskuksista sekä niiden roolista. Valtuutettujen tulisi aktivoitua, koska viranhaltijat ovat viime vuosina keskittyneet entistä enemmän elinkeinopolitiikkaan ja talouskurimuksen hallintaan.

Niin sanottu keskusta on enää vain yksi Jyväskylän keskuksista kaupunkilaisten ja myös muiden näkökulmasta. Kauppa ja palvelutuottajat ymmärsivät asian jo vuosikymmeniä sitten.

Alvan vesiliiketoimintaan sijoittajat mukaan?

26.2.2021 5:05

Konsulttiyhtiö FCG on tehnyt raportin Jyväskylän kaupungin johdon toimeksiannosta. Se julkistettiin 22.2. Teemana on, ”onko kaupungilla varaa sopeuttaa vai olla sopeuttamatta”.

Kun käy läpi kaupungin tytäryhtiöiden kolmannesvuosikatsausta 2/2020, niin sen teema voisi olla ”Onko Jyväskylän kaupungilla varaa näin huonosti tuottaviin tytäryhtiöihin”. Vuonna 2020 kymmenen keskeisimmän yhtiön kokonaistulos on huono ja näin kaupunki ei saane enää lisää tuloja osinkoina, korkoina ja provisioina lyhyellä tai pitemmällä aikavälillä.

Milloin saamme raportin, jossa tytäryhtiöt ja myös strategiset liiketoiminta- ja asiakassegmentit analysoidaan ja niiden merkitys ja vuorovaikutus emokaupunkiin selvitetään? Näin saisimme vastauksen kysymykseen: ovatko kaikki yhtiöt tarpeellisia kaupungin ydintoiminnan kannalta?

Konsulttiyhtiö FCG esittää raportissaan, että mietitään uudelleen Alvan pilkkomista ja vesiliiketoiminnan ähemmistöosuuden kauppaamista sijoittajille. Alkaako tämä projekti uudelleen?

Myydäänkö osuus myös Jyväs-Parkista? Mitä muuta myytäisiin?

Hallituksen käsikassara?

7.2.2021 5:00

Valtiopäivät on avattu. Hallituksen sote-maakuntauudistus-lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Lakipaketti on lähes 1 700-sivuinen.

Ennen päätöksiä on syytä kysyä, mikä on lakiesityksen mukaan Keski-Suomen maakuntapäättäjien asema suhteessa maan hallitukseen, ministereihin ja ministeriöihin. Voivatko maakunnan omassa asiassa maan hallitus, ministeriöiden virkamiehet tai vaikka yksi ministeri kävellä yli maakunnan asukkaat, kunnat, kuntapäättäjät ja asiantuntijat?

Onko mahdollista, että valtakunnan tason politiikan kabinettisopimukset tai aikanaan tehty lainsäädäntö syrjäyttää maakunnan edun? Aivan lähihistoriasta löytyy hyvä esimerkki.

Tähän toivottavasti osaavat vastata tuhtia lakiehdotusta läpikäyvät kansanedustajat. Miten varmistetaan se, että Keski-Suomen maakuntahallinto ei ole tulevaisuudessa maan hallituksen käsikassara?

Kuopion puolesta syöpäkysymyksessä?

5.1.2021 5:05

Keskusta on puolueena aina ollut maakuntien puolella ja erilaisten virastojen toimintojen hajasijoittamisen kannalla.

Tragikoomiseksi asian tekee se, että nyt, kun vaativia syöpäleikkauksia ollaan keskittämässä yliopistosairaaloihin, puolue näyttäisi olevan keskittämisasetuksen kannalla.

Puolueen Keski-Suomen kansanedustajat todistavat (KSML 3.1): ”Osaaminen meillä (KSKS) on tosiaan erityisen vahvaa, toimenpidemäärämme ovat suuremmat kuin Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja tutkimustoiminta huomattavan aktiivista.”

Silti he ilmeisesti äänestävät Kuopion puolesta. Onko keskittämiseen taipuminen hinta maakuntauudistuksesta, jota puolue ajaa? Saako tuo uudistus ensimmäisen pr-tappion jo nyt Keski-Suomessa?

Muiden hallituspuolueiden keskisuomalaiset kansanedustajat äänestänevät myös Kuopion puolesta – vai kuinka?

Asettukaa kaikki kansanedustajat potilaan asemaan, hänet on täysin unohdettu.

Tästä johtuu, että moni miettii: ”vaaliuurnilla tavataan” – niin Kivijärvellä, Saarijärvellä, Jyväskylässä kuin Jämsässäkin.

Sote-maakunnan kiinteistövuokraus oudoksuttaa

11.12.2020 3:00

Nyt eduskunnan käsittelyyn tulevassa sote-maakunta-lakiesityksessä maakunnat näyttäisivät saavan varsin turvatun talouden. Kaivatut niin sanotut ”leveät hartiat” kasvatetaan osin kuntien kustannuksella.

Esimerkkinä on sotekiinteistöjen ja -kaluston vuokraus maakunnalle. Kiinteistövuokrauksessa on outoja piirteitä.

Kuinka on mahdollista, että Keski-Suomen maakunta tekisi kuntien kanssa vain kolmen vuoden vuokrasopimuksen sekä yhden vuoden option? Miksi näin lyhyt aika?

Mielestäni kuntien talouden kannalta on heti alussa tehtävä normaali vuokrasopimus, jossa on vuokrakauden lopussa lunastuspykälä.Tilat ja kalusto eivät saa jäädä kunnan

rasitteeksi. Valtion tulee siis korvata omaisuusjärjestelyn kustannukset täydellä kompensaatiolla.

Se, että valtiolla tuntuu olevan niin sanotusti ketunhäntä kainalossa yksinkertaisessa vuokrasopimuksessa, herättää kysymyksen siitä, mitä muuta kuntien kannalta epäedullista 20 miljardin euron paketti mahdollisesti sisältää.

Siitä ottavat kansanedustajat nyt selvää. Heistä valtaosa on myös kunnanvaltuutettuja.

Nova ja ict?

27.11.2020 5:00

Sairaala Novan kokonaiskustannuksista tehdään ulkopuolinen selvitys (KSML 10.11.). Kulujen perään on kysytty, entä prosessit, tietojärjestelmät ja potilasturvallisuus? Kukaan Keski-Suomen kuntajohtaja ei ainakaan em. uutisessa ollut asiasta huolissaan. Onko heille pian tulossa uusi yllätys?

24/7 tietojärjestelmien käyttöönotossa on aina ongelmia. Onko lähetteiden käsittely kunnossa? Entä lääke- ja tietojärjestelmän integrointi ja luotettavuus? Toimiiko 

lääkärin pääte? Ovatko yhteydet muihin alan toimijoihin valmiina? Kestävätkö palvelimet?

Sairaanhoitopiirin ict-tilannetta koskevia nettisivuja on päivitetty viimeksi kesäkuussa 2017. Kaikki asiat olivat silloin auki . Toivon, että joku kuntapäättäjä pyytää selvityksen siitä, mikä on tilanne nyt, ennen käyttöönottoa. Kun käyttöönotto-ongelmat lisäävät kuluja. Nyt niistä olisi hyvä saada arvio. Koronakin on uhka, joka kannattaa huomioida ict-järjestelmien käyttöönotossa.

Korona-tilastointi laahaa ja pahasti

8.11.2020 5:00

Viikolla 44 tilastoitiin koronaepidemian korkein tartuntaluku. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija rauhoitteli, että lukuun sisältyy aikaisempien päivien tietoja. Monen päivän luvut olivat siis väärin.

Kymmenessä kuukaudessa ei ole saatu näin yksinkertaista asiaa toimimaan.

Tekoäly ja algoritmit ohjaavat kohta maailmaa, mutta THL ei pysty keräämään keskimäärin 200 kappaleen päivittäistä dataa luotettavasti.

Kokonaisuuden kannalta asia on pieni, mutta herättää kysymyksen: ovatko muut tilastot samaa tasoa ja mikä on osaaminen isossa kuvassa?

Mitä jos määrät kasvavat leviämistasolle?

Lisäksi THL:n etusivu kertoo, että laitos palvelee mediaa klo 9–16. Luonnollisesti vain arkisin.

Jostakin takaovelta media kuitenkin näyttäisi saavan viikonloppuna tietoja. Kun sunnuntaina 1.11. Matti Meikäläinen haluaa tarkastaa THL:n Tilannekatsaus koronaviruksesta-sivuilta tautitilanteen, siellä kerrotaan, että sivu on päivitetty perjantaina 30.10. klo 12.50.

Sairaanhoitopiirit, kaupungit ja kunnat taistelevat kynsin ja hampain eturintamassa kavalaa virusta vastaa, mutta näyttää siltä että ns. töpinän väki ministeriöissä ja laitoksissa kaipaa herättelyä.

Nyt tarvitaan koronanyrkin asemasta koronatykki.

Alvan tulos romahti – miksi?

9.10.2020 11:41

Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö Alvan vähemmistöosuus oli vuoden vaihteessa kaupan. Myöhemmin kaupunginhallitus vihelsi pelin poikki ja osaomistuksen myynti haudattiin. Sen jälkeen yhtiön ympärillä on ollut hiljaista.

Pari vuotta sitten Alva-konsernin tulos oli vielä voitolla 10 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden tappio on elokuun ennusteen mukaan lähes kuusi miljoonaa euroa.

Miten tässä näin pääsi käymään?

Viimeisen tilinpäätöksen tulosohjaus sisälsi pitkän luettelon tulosta heikentäviä tekijöitä. Mitkä niistä ovat realisoituneet vai onko yhtiössä suoritettu käyttöomaisuuden tai jonkun liiketoiminnan alaskirjaus?

Korona koettelee kaupungin taloutta kovalla kädellä, se tiedetään.

Mielestäni Alvan tulosromahduksen syyt tulisi myös kertoa asianmukaisesti kaupunkilaisille tilivuoden tässä vaiheessa, olemmehan me satojen miljoonien velkojen ja vastuiden takaajina.

Nyt kaupungin tiedottaminen ei vastaa hyvän hallintotavan vaatimuksia.

Onko kaupungille koronariskin lisäksi realisoitunut myös Alva-riski?

Tilannekuvan oltava oikea

18.8.2020 2:02 | Päivitetty 18.8.2020 8:35

Jyväskylän uusi kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen varoittaa muiden taloinvestointien lykkäyksistä, jos Hippoksen suurhanke kaatuu. (KSML 5.8.). Perusteena mainitaan vanhojen liikuntarakennusten korjaus.

Hän ja kaupunkilaiset löytävät vastauksen ongelmaan kaupungin vuoden 2020 talousarvion sivuilta 159 ja 160. Hippos-hankkeelle on varattu ”Hippos-Yhtiön” pääomittamiseen 25 miljoonaa euroa.

Jos rahoittajaa ei saada, niin suoritetaan osakkeille ns. uudelleenbudjetointi vaikka taloinvestointeihin, minkä valtuusto vahvistaa. Näin normaalit n. 30 milj. euron vuosi-investoinnit voidaan tehdä ja investointien kokonaismäärä n. 95 milj. pysyy entisellään.

Kiinteistöjohtaja toteaa myös, että ”laskennallisesti katsottuna kaupungilla on edelleen varaa velkaantua jonkin verran”. Näinhän ei ole, koska kaupunkikonsernin velkamäärä ylittää tarkastuslautakunnan mukaan jo nyt kriisikuntarajan.

Koska ajat heikkenevät, täytyy kaupungin johdon pystyä antamaan oikea tilannekuva.

Miksi Jyväskylän johto ei vastaa?

26.6.2020 2:02

Pohdin (KSML 17.6.) Jyväskylän kaupunkikonsernin näkymiä ja kysyin, miten konsernin talous kestää koronaiskun.

Lisäksi tiedustelin, miten uusi talousohjelma koskee tytäryhtiöitä ja -yhteisöjä. Kirjoitus oli kommentti kaupunginjohtaja Timo Koiviston kirjoitukseen (KSML 7.6.).

Mitään vastauksia ei kuulu. Ovatko kaupunkilaisen asialliset kysymykset yhdentekeviä kaupungin johdolle?

Mielestäni Jyväskylä-konsernin tila on niin heikko, että kaupunkilaisten kannalta olisi hyvä jos asioihin saataisiin valaistusta.

Voisiko jonkun yrityskonsernin toimitusjohtaja esitellä vain emoyhtiön kehitystä 150 000:lle osakkeenomistajalle mutta jättää konsernin ehkä riskipitoiset tytäryhtiöt ja konsernikokonaisuuden pois tiedottamisesta? Ei. Voisiko hän jättää vastaamatta julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin? Ei.

Toivotaan, että Jyväskylän lähes vastaavaa määrää asukkaita ei pidetä kuuliaisina hallintoalamaisina, jotka eivät tarvitse tietoa kaupunkikonsernin talouden mahdollisesta syöksykierteestä. Konsernin lainakanta on kriisikuntatasolla; muita tietoja kaivataan. Oikea ja oikea-aikainen taloustiedottaminen kuuluu hyvään hallintotapaan.

Miten Jyväskylä kestää koronaiskun?

17.6.2020 2:02 | Päivitetty 17.6.2020 7:22

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto kirjoitti mielipidepalstalla Jyväskylän kaupungin kehityksestä (KSML 7.6.). Kuten kirjoituksesta selvisi, niin edessä ovat vaikeat ajat.

Moni kaupunkilainen jäi kaipaamaan sitä, mitkä ovat koko kaupunkikonsernin kehitysnäkymät. Tietoja tihkuu silloin tällöin erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta 

kokonaistilanne on hämärän peitossa.Miten uusi talousohjelma koskee tytäryhtiöitä ja -yhteisöjä?

Jyväskylän kaupunkikonsernin taloudellinen asema heikentyi tilivuoden 2019 aikana. Tulos oli tappiolla 29 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 127 miljoonaa miinuksella. Kun tähän lisätään se, että konsernitaseen ylijäämäkertymät on kulutettu lähes loppuun, niin konsernin riskinsietokyky on huono.

 Lisäksi konsernitaseen omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus heikkenivät lainakannan kasvaessa. Liikkumavaraa ei vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan ole. Miten konserni kestää koronaiskun?

Koivisto toteaa: ”Jyväskylän talouteen korona lyö tälle vuodelle arviolta 50 miljoonan euron loven.” Lisäksi mm. rakentamisen hyytyminen heijastuu tytäryhtiöihin. Mikä yhteisvaikutus näillä on koko konsernia ajatellen? Mikä mahtaa olla tilanne suhteessa kriisikuntakriteereihin jos heikko tilanne jatkuu lähivuosina?

Tehdään Alvaan erikoistilintarkastus

31.1.2020 2:02 | Päivitetty 31.1.2020 11:15

Jyväskylässä kaavaillaan Energiayhtiö Alvan osaomistuksen kauppaa. Konsultti on palkattu selvittämään ilmeisesti vain myyntivaihtoehtoa.

Rivien välistä voi lukea, että kaupungin nykyinen omistajaohjaus on tyytymätön siihen, miten yhtiötä on hoidettu osaamisen ja riskien osalta.

Huolestuttavaa asiassa on se, että kaupungin controllertoimi, tilintarkastus ja tarkastuslautakunta ovat käyneet läpi yhtiön tilinpäätökset toimintakertomuksineen vuosittain. Onko kaupungin johto saanut vuosia puutteellista tietoa yhtiön tilasta vai laukaisiko hankkeen Hippos2020-projekti?

Koska vain myyntivaihtoehdon konsultointi on ollut esillä, ehdotan, että Alvassa suoritetaan kevään aikana erikoistilintarkastus sekä tilinpäätöksiin ja budjetteihin perustuva arvonmääritys. Näin saadaan vertailutieto toisen tahon tekemänä.

Tilintarkastus jaettaisiin kolmeen osaan: talouteen, tekniikkaan ja strategiaan. Erityisesti tarkastus kohdistuisi 

infraan, osaamiseen, kilpailukykyyn ja elinvoimaan sekä niiden kehittämiseen. Jos ei tiedetä missä ollaan, on hankalaa hahmottaa tulevaa.

Kun erikoistilintarkastus on tehty ja myyntikonsultti on laatinut aineistonsa kuntoon, on kaupungin johdolla ja valtuustolla tarvittavaa lisätietoa tämän Suomen ensimmäisen ”suuren vesikaupan” ja muiden kehittämisvaihtoehtojen arvioimiseksi.

Suuria hankkeita

18.1.2020 2:02 | Päivitetty 18.1.2020 7:50

Jyväskylässä on meneillään suuria hankkeita. Kaupungin johto, kaupunginhallitus ja konsernijaos ovat päättäneet pistää kaupungin talouden ja elinkeinorakenteen kerralla uuteen kuosiin ja kuntoon.

Hippos2020-hanke on kiistatta Jyväskylälle mahdollisuus ja ajatus on ylevä. Toivottavasti hankkeelle löytyy rahoittaja. On kuitenkin huomattava kaupungin roolin muuttuminen projektin kestäessä äänettömästä yhtiömiehestä vastuuyhtiön osakkaaksi – ja se herättää kysymyksiä.

Tämänhetkinen tilanne ei ole tiedossa. Hanke kokonaisuudessaan asettunee 200–300 miljoonan haarukkaan ja se kuvaa hankkeen riskiä.

Energiayhtiö Alvan omistusosuuden myynti on myös suuri projekti.

Aika näyttää, kuinka mielenkiintoisena vähemmistöosuus koetaan sijoittajan kannalta, jos kaupunki erillisellä sopimuksella pyrkii vaikuttamaan hintatasoon ja osakkeiden edelleen myyntiin.

Yli puolen miljardin velkapotin, vastuiden ja riskikeskittymän muuttuminen osinko- ja rahasammoksi – ilman merkittävää asiakashintojen korotusta – on melkoinen haaste.

Talouden ja elinkeinorakenteen mullistuksen ohella on muistettava Kukkumäkeen noussut sairaala Nova, joka on tarkoitus ottaa käyttöön tänä vuonna. Kyseessä noin 500 miljoonan hanke, josta Jyväskylälle kuuluu puolet.

Nova-rasitteet tulevat kaupunkilaisten maksettavaksi ja niille ei voi tehdä enää mitään.

 Vireillä oleva ”Suomen suurin vesikauppa” ja Hippos-hanke ovat selvityksessä. Onko sattumaa, että ne ovat samaan aikaan meneillään?

Alva-kauppaa perustellaan pääoman kierrätyksellä. Onko kierrätyksellä jo korvamerkki, kysyy moni kaupunkilainen.

Alvan välttämättömiä palveluja tuottamassa monopolitoiminnassa on havaittu riskejä ja osaamisvajetta. Kuinka riskitöntä on se liiketoiminta, johon mahdollisen 

kaupan eurot käytetään? Mikä mahtaa olla osaamistilanne uusien hankkeiden suhteen?

Osaamista – alvaa mistä?

2.1.2020 2:02

Kaupunki on selvittämässä energiayhtiö Alvan vähemmistöosuuden myyntiä. Nyt siis selvitetään, miten yhtiöstä tehdään hyvää tulosta tekevä, riittävästi investoiva, riskit hallitseva, lainojaan lyhentävä osinkokone, joka tuottaa omistajilleen jatkuvasti lisääntyvää omistaja-arvoa tulevina vuosikymmeninä – edullisin hinnoin?

Kaupungin omistajaohjaus, yhtiön hallitus ja johto ovat varmaan tehneet parhaansa, mutta nyt kaivataan uutta teknis-taloudellista tulokulmaa ja osaamista yhtiön hoitoon. Sitä ollaan hakemassa konsernin ulkopuolelta osaomistuksen kautta. Voi kysyä, miksi osaamista ei ole kehitetty kuluneiden vuosikymmenien aikana itse yhtiössä.

Nyt kannattaa viimein tarkastella kaikkien kaupunkikonsernin yhtiöiden johtoa ja hallintoa kriittisesti. Miksi näissä yhtiöissä ei käytetä eri toimialojen asiantuntijoita poliittisten nimitysten sijaan? Nyt Alvassa on tunnustettu tietynlainen osaamisvaje. Voi kysyä miten edetään, jos sijoittajat eivät ole yhtiöstä kiinnostuneita.

Yhtiön tehostettu, ulkopuolisilla asiantuntijoilla täydennetty johto ja hallitus korjaisi mielestäni tilannetta parempaan suuntaan myös ilman järjestelyä.

Yhteinen palvelukeskus Keski-Suomen kunnille

2.12.2019 2:02 | Päivitetty 2.12.2019 7:19

Keski-Suomessa monet kunnat tekevät tappiollisia tuloksia. Verotulot vähenevät, mutta kustannusrakenne ja toiminnot pysyvät ennallaan.

Tässä yhteydessä voi kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. hallinnon toimintoja?

Myöskin ydintoimintaan eli terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä hallinnollista toimintaa, käyttöomaisuutta ja investointeja.

Mielestäni Keski-Suomessa kannattaisi tutkia mahdollisuus palvelukeskuksen perustamiseen hoitamaan alueen kuntien johto- ja tukitoimintoja.

Yhtenäiset prosessit ja tietojärjestelmät takaisivat myös toiminnan tehokkuuden vertailtavuuden eri kuntien välillä ja raportointikin näin yhtenäistyisi.

Lisäksi kuntarakenteen muutos olisi helpompi hallita, kun tiedot ovat jo samassa tietokannassa ja prosessit yhteneviä.

Ja mitä tärkeintä, kuntien keventynyt organisaatio tuottaisi aikaa myötä myös säästöjä ja vähentäisi painetta veronkorotuksiin ja ehkä myös rakennemuutoksiin.

Kävelykadulla kerjätään, nukkuvatko päättäjät?

12.8.2019 2:02 | Päivitetty 12.8.2019 11:53

Ennen Jyväskylässä oli kylttejä ”kerjääminen ja kaupustelu kielletty”. Julkisilla paikoillakaan toimintaa ei pidetty suotavana. Se oli silloin se.

Jatkuuko kävelykadulla tällainen toiminta ensi kesänä? Kävelykatu on kaupungin omistamaa tilaa ja sillä on oikeus päättää kuinka aluetta käytetään. Näin on kaupungin katupäällikkö kertonut julkisuudessa. Tämä oikeus ei ilmeisesti koske kyseistä toimintaa?

Jyväskylä on tarkka esimerkiksi ravintoloiden terassien luvista, valvoohan niitä mm. katupäällikkö, rakennusvalvonta 

ja kaupunkirakennelautakunta. Samalla kaupungin päättäjien hellimällä kävelykadulla on meno kuin marokkolaisella torilla. Kauppaliikkeet ja kaupunkilaiset ovat asiasta huolissaan. Ovatko kunnantalon päättäjät hereillä?

Nyt mm. pörssiyhtiöt Elisa ja Fortum, Greenpeace, Amnesty ja romanialaiset kerjäläiset ovat muuttaneet Jyväskylän hienoksi mainitun kävelykadun rauhattomaksi kauppapaikaksi. Rinta rinnan kysellään kuulumisia ja myydään palveluja ja maailmanparannusta. Romanialaiset eivät tosin tuppaudu aivan iholle.

Toivotaan siis, että järki voittaa myyjien piirissä ja ansaintalogiikkaa tarkennetaan suhteessa imagoon. Maanomistajan toimenpiteitä myös odotellaan.

Kansansanonta ”kohtuus kaikessa” ohjaa suomalaisten toimintaa ja asenteita. Joku sanoi myös ”mene Seppään, voit kulkea rauhassa”.

Konsernijaoksen valta purettava Jyväskylässä

5.7.2019 2:00 | Päivitetty 5.7.2019 12:35

Kenen käsissä on Jyväskylän kaavoitus? Näin on otsikoitu Ahti Vielman mielipidekirjoitus (KSML 27.6).

Tätä voi jatkaa ja kysyä: Kenen käsissä ovat suurien hankkeiden toteuttamiseen perustettavat yhtiöt? Moni kaupunkilainen ei tiedä, että valtuusto on luovuttanut päätösvallan asiassa konsernijaostolle.

Kaupungin hallintosäännössä todetaan ”Konsernijaosto päättää muun kuin strategisesti tai taloudellisesti merkittävän tytär- tai muun yhtiön perustamisesta”. Onko viimeaikaisten hankkeiden osalta noudatettu hallintosäännön alkuperäistä henkeä ja tavoitetta? Eikö osa hankkeista ole strategisesti ja taloudellisesti merkittäviä? Asia voi tulla joskus tutkittavaksi mahdollisten taloudellisten riskien realisoiduttua.

Mitä siis tulee kunnallisen päätöksenteon avoimuuteen, on muistettava, että konsernijaostolle on siirretty merkittävä päätösvalta kymmenien tytäryhteisöjen ja uusien yhtiöhankkeiden osalta. Mielestäni jaoston rooli tulisi selvittää avoimesti, ja valtuusto olisi oikea paikka tälle keskustelulle. Valtuustohan aikanaan luovutti valtaansa pois – ilmeisesti asiaa ei silloin ymmärretty.

Talouslukuja luettava oikein

20.4.2019 3:00

Kuntien tilinpäätökset vuodelle 2018 ovat valmistuneet. Mitä kuntalainen odottaa taloustiedottamiselta? Hän haluaa lyhyesti kiteytettynä tiedon siitä, miten kunnan vuosikate ja tulos kehittyi verrattuna edelliseen vuoteen ja talousarvioon. Sen kunnanjohtaja tekee katsauksessaan.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talouskatsauksessa todetaan: ”Viime vuosi oli kolmas vuosi peräkkäin kun kaupungin talous oli keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa”.

Talousraportit kertovat kuitenkin, että vuosikate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa euroa, tulos 14 miljoonaa ja toiminnan ja investointien kassavirta 35 miljoonaa. Nämä luvut puuttuvat katsauksesta.

Lisäksi tulosta verrataan muutettuun talousarvioon. Miksi vertailua ei tehdä 27.11.2017 valtuuston vahvistamaan ja juhlallisesti mediassa julkistettuihin lukuihin? Kaikki puuttuvat tiedot löytynevät 200-sivuisen tilinpäätösraportin uumenista, jos joku veronmaksaja viitsii ja ennättää ne kaivaa.

Jesuiittajärjestön johtaja Loyola sanoi aikanaan, että tarkoitus pyhittää keinot. Mielestäni kuitenkin talouslukujen tarkoitushakuinen käyttö kaupungin imagohypetyksen apuvälineenä ei ole hyvän hallintotavan mukaista. Tarkastuslautakunnan pitää ottaa ohjat tässä asiassa.

Miksi Hippos-tietoa salataan Jyväskylässä?

1.2.2019 3:00

Projektipäällikkö Kari Halisen ja elinkeinojohtaja Anne Sandelinin mukaan (KSML 29.1.) Jyväskylän Hippos2020-hanke etenee kohti maalia. Kirjoitus keskittyy pääosin ns. konsessiosopimukseen. Se sisältää liikuntapalvelujen ostoon liittyviä yksityiskohtia.

Hankkeeseen kuuluu myös Hippos2020:n hallinnointiin kaavaillun kommandiittiyhtiön yhtiösopimus ja sen osakassopimus. Näistä on oltu hiirenhiljaa. 200–300 miljoonan euron hankkeissa nämä sopimukset ovat tärkeitä. Halinen ja Sandelin voisivat avata myös nämä sopimukset julkisuudessa.

Kuinka moni valtuutettu on huomannut, että osakassopimus on osittain salainen? Kun kunta ja kuntalaiset ovat sopimuskumppanina, sopimus pitää avata, vaikka 

normaalissa liike-elämässä salaus on mahdollista, jopa tarpeellista.

Samoin tulee avata kommandiittiyhtiön lopulliset osakkaat sekä se, mitkä tahot ovat mainitun yhtiön vastuualaisena osakkaana toimivan osakeyhtiön osakkaita.

Onko kaupunki myös osakeyhtiön osakas? On tärkeää selvittää kaupungin vastuut ja taloudelliset riskit, jotka tulevat omistusten kautta. Nämä tulee käydä läpi ennen lopullista päätöstä. Toivotaan, että Halisen esille tuoma partnerien innovointikyky ei tuo yllätyksiä.

Valtuusto on koolla 4.2. ja nyt on kysymysten aika. Kaupunki on Hippos-yhtiön äänetön yhtiömies, mutta valtuutettujen kannattaa pitää asiasta ääntä.

Ovatko kaikki vallanpitäjämme nyt paniikissa?

23.1.2019 3:00

Viime viikkoina ministerit ja kansanedustajat ovat pitäneet kokouksia eduskunnassa ja neuvonpitoa ympäri maata. Ovatko he paniikissa? Kyse on maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, jotka kaikki hyvin tunnemme.

Miten tässä näin pääsi käymään? Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi ymmärrettävästi ja hienovaraisesti – perustuslaki huomioiden – huolensa tilanteesta jo vuosia sitten. Eduskunnan olisi kannattanut lukea presidentin uuden vuoden puhe 1.1.2016 huolella. Puhe avasi keskeiset asiat, joihin olisi pitänyt varautua. Kolme vuotta on kulunut ja nyt ollaan kuin paniikissa. EU-asiat ja talous ovat olleet jatkuvasti esillä, mutta maan sisäinen turvallisuus on ollut tuuliajolla. Siihen liittyvät lainsäädäntöhankkeet myös etenevät liian hitaasti.

Mitä tapahtuu, jos Suomi joutuu toisenluonteisen invaasion kohteeksi? Mikä on ministerien ja eduskunnan kyky kohdata kriisitilanteet ja toimia nopeasti mutta harkiten?

Tämä koskee kaikkia puolueita nyt ja tulevaisuudessa. Maan sisäinen turvallisuus on otettava omaksi kirjaukseksi tulevaan hallitusohjelmaan.

Kiskot vievät ohi Jyväskylän

27.12.2018 3:00

Ensin hyviä uutisia keskisuomalaisille junankäyttäjille: raideverkko välillä Helsingistä Jyväskylään paranee.

Ja sitten huonoja uutisia: raideverkon paraneminen johtuu siitä, että Tampere saa kolmannen raiteen .

Jyväskylään körötellään edelleen yhtä raidetta pitkin. Näin käy, jos ennakkotiedot raideliikenteen kehityksestä toteutuvat.

Tunnin rata Turkuun, tripla-raide Tampereelle, itärata kuntoon, nopea yhteys Ouluun. Näitä puheenparsia viljellään eduskunnassa ja mediassa yleisesti. Raideverkkostrategian keskeiset painopisteet taidetaan näin sanoa julki ja enää rahoitusvaihtoehdot on selvittelyssä.

Aikanaan Juhani Ahon romaanissa Rautatie Matti ja Liisa ihastelivat rautatietä ”kaksi kapeata rautakaistaletta (..) pölkkyjä poikkitelaisin”. Se riitti heille. Mielestäni ei meille keskisuomalaisille enää tällä vuosituhannella.

Tässäpä työsarkaa nykyisille ja tuleville Keski-Suomen kansanedustajille ja muille maakunnan edunvalvojille. Kuka heistä avaa keskustelun miten saamme lisäraiteen?

Olemmeko mukana niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään?

Onko Jyväskylän Energian strategia hukassa?

9.12.2018 3:00

Jyväskylän energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Blom avaa yhtiön keskeisiä tavoitteita (KSML 4.12.). Hän kertoo, että JE:n hallitus ja omistaja on hyväksynyt strategian koskien liiketoiminnan kasvua ja sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia. Kun käy yhtiön strategian läpi, näihin asioihin juuri kaipaa selvitystä.

Strategiakirjaus kertoo, että yhtiö toimii Jyvässeudulla ja keskittyy nykyisen toiminnan kehittämiseen. Nyt JE on ostanut Viitasaaren energiayhtiön ja Petäjävedellä neuvotellaan. Miksi yhtiö haluaa ostaa ympäri Keski-Suomea verkkoja vastoin strategiaa, kun omakin käyttöomaisuus kaipaa investointeja jatkuvasti?

Yleensä yhtiöiden strategiaan ja arvoihin kirjataan omistaja-, talous-, tulos- ja voitonjakonäkökulma. Tätä ei tuoda nykyisessä strategiassa esille. Kun kyseessä on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, tätä voisi avata laajemminkin.

Esimerkiksi se, että JE ”palauttaa” osan tuloksesta osinkona kaupungille, kaipaa täsmennystä. Miksi siis tehdään korkeilla hinnoilla tulosta osingon maksuun ja maksetaan 

siitä veroja valtiolle? Vero on kulu, joka on yhtiön aina minimoitava. JE-konsernin kassasta maksettiin vuonna 2017 veroja yli kuusi miljoonaa euroa ja samaan aikaan valtuustossa yritetään säästää pikkusummia.

Mielestäni konsernijaoksen ja valtuuston pitää käydä kriittinen keskustelu yhtiön liiketoiminnan kasvattamisesta, voitonjakopolitiikasta ja nykyisen hallituksen toiminnasta.

Liika pois

22.11.2018 3:00

”Liika pois, sanoi laukaalainen.” Liekö vanha sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se varmaan tiedetään ja sitä toistellaan kun käydään talousarviolukuja läpi.

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa on 5–10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan ylijäämällä.

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka -rahaksi. Rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu ”tasepuskuri” perustuu tähän – tyhjän päälle kuntakonsernia ajatellen. Lisäksi rahoituslaskelman mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella 34 miljoonaa euroa 2017–2021. Tämä kertoo liian suurista investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus otetaan valtuustossa käyttöön.

Musta on valkoista?

2.11.2018 3:00

Jyväskylän kaupunki tiedotti 23.10. uuden talousarvion yhteydessä, että talous on tasapainossa jo neljättä vuotta peräkkäin.

Valtuuston kokouksesta 29.10. tiedotettiin: ”Valtuusto hyväksyi myös tämän vuoden talousarvion muutokset, jotka heikentävät vuosikatetta noin 12 miljoonaa euroa” (KSML 30.10.). Kaupunki tiedotti siis ensin talouden vuosien tasapainosta. Näinhän ei ole, jos tulosheikennys toteutuu. Tuossa vaiheessa oli jo tiedossa myös negatiivinen tulosvaihtoehto. Miksi sitä ei tuotu esiin selvemmin? Se, jos mikä kiinnostaa veronmaksajia.

Toivon jatkossa tarkkuutta taloustiedottamiseen. Kaupunkilaiset ansaitsevat sen. Nyt talousarvioinfo 

muistuttaa George Orwellin maailmaa, jossa julkinen sektori kertoo että musta on valkoista.

Uskottavuus taas kovilla

5.10.2018 3:00

Eduskunnan toiminta ennen viime vaaleja muistutti lähinnä murrosikäisten käytöstä ennen kesälomille pääsyä. Kansanedustajat äänestivät jopa omia esityksiään vastaan.

Nyt sama näyttää tapahtuvan uudelleen. Erona on vain se, että vastuuton toiminta käynnistyi nyt aikaisemmin. Esimerkiksi eduskunnan kyselytunnin katselu on yhtä piinaa.

Jos nyt julkisen sektorin rakenneuudistukset jäävät tekemättä ja ulkomaalaisten maa-alueiden hankintaa ei rajoiteta, eduskunnan uskottavuus on kovilla.

Milloin eduskunnasta löytyy maan parhaaksi toimivien järkevien ihmisten blokki yli puoluerajojen?

Joko ensi vaalien jälkeen? Toivotaan niin.

Tuleeko Kirkkopuiston parkkihallista lopulta katakombi?

2.10.2018 3:00

Jyväskylässä käydään osin tunteikasta keskustelua parkkitaloista. Nyt on esillä Kirkkopuiston suunnitelma.

Tuntuu omituiselta, että muutama vuosi sitten kaupungilla oli tavoitteena häätää kaikki yksityisautoilu pois keskustasta ja nyt sitten parkkitalot tuntuvat olevan keskeinen kehityskohde. Parkkitalo rakennetaan vaikka kirkon alle.

Rakennuksia ja rakennelmia tehdään ajatellen kymmenien vuosien käyttöikää. Tälle aikajaksolle on ennustettu autoilun radikaalia muutosta. On visioitu, että yksityisautoilu lähes loppuu ja autot kulkevat yhteiskäytössä ja jopa ilman kuljettajaa.

Uskokoon ken tahtoo. Jyväskylässä ei ilmeisesti tähän uskota edes ympäristöaktiivien leirissä.

Jos kuitenkin ennuste toteutuu vaikka puolittain, miten se on huomioitu parkkiyhtiön suunnitelmissa? Tehdäänkö kirkon alle rakennetusta parkkihallista aikanaan katakombi?

Budjettiriihi on teatteria

2.9.2018 3:00

Taas oli budjettiriihi kuumana. Hallitus selvitti taloustilanteen haastavuutta ja oppositiopuolueet varjobudjettejaan.

Tosiasiassa valtion budjetin määrärahat pohjautuvat valtaosin lakisääteisiin menoihin. Olennaista määrärahoissa on olla hereillä, kun lakeja säädetään.

Vaikka budjettiriihi lämmitetään kuinka kuumaksi, sen merkitys on siis pieni kokonaistalouden kannalta.

Kaikesta huolimatta eduskunta on taas budjettikuumeessa, jota kestää pitkälle syksyyn. Lääkettä siihen ei ole ja vaalit vielä pahentavat tautia.

Lisääkö tämä politiikan uskottavuutta? Ei.

Suuret kaupungit lobbareina

14.8.2018 3:00

Kevään aikana on ollut havaittavissa, että Helsinki, Turku ja Tampere ovat aktivoituneet ja vetävät pienempiä kaupunkeja perässään kuin pässiä narussa.

Valtion budjetin käsittely vuodelle 2019 on alkamassa. On mielenkiintoista seurata, onko em. alueiden budjettilobbaus yhtä aktiivista ja tehokasta kuin niiden esiintyminen kaupungistumisen esikuvana. Kuinka paljon Helsinki-Tampere-Turku - kolmio saa määrärahoja maa-, raide- ja ilmaliikenteen kehittämiseen ja muuhun infraan?

Mikä on muiden alueiden osuus? Saako Oulun seutu ja Lappi jonkun lohdutuspalkinnon tänäkin vuonna? Jaksaako Savo-Karjala ponnistaa entiseen malliin? Mikä on Keski-Suomen osa? Kun puhutaan alueiden vetovoimatekijöistä, niin infra on se pohja, jolle elinkeinoelämä, työpaikat ja asuminen perustuu. Budjetti antaa suuntaa tulevasta.

Lukutaitoa talouteen

29.7.2018 3:00

Suomen Pankin mukaan kansalle tarvitaan lisää valistusta ja talouslukutaitoa (julkaisu Talouslukutaito 2020-luvulla). Mielestäni talouslukutaitoa olisi tarvittu muutama vuosi sitten eduskunnassa.

Suomeen on muodostunut kotitalouksien velkapommi samaan aikaan kun eduskunta on keskittynyt riitelemään sote-uudistuksesta yli 10 vuoden ajan. Maksuhäiriötä on kasaantunut samoille henkilöille ja heitä on lähes 400 000. Kaikkiaan luottoja kotitalouksille on nyt jo 130 miljardia euroa eli yli tuplaten Suomen vuosibudjetti.

Nykyinen pankkisektori on lainakaton muodossa osa rahoitusjärjestelmän ja kansantalouden vakautta, mutta ongelmaksi ovat tulleet ns. pikavippifirmat ja rakennusliikkeiden asuntojen velkavipukauppa. Suomi tarvitsee ns. positiivisen luottorekisterin, johon henkilön kaikki lainat yhdistellään. Se, ollaanko jo myöhässä, selviää parissa vuodessa. Paisunut velkamäärä voi sisältää seuraavan talouskatastrofin ainekset.

Kelan jäljet pelottavat

10.7.2018 3:00

Miten kävikään, kun toimeentulotukitehtävät siirrettiin kunnilta Kelaan. Palvelut olivat kuukausia sekaisin. Nyt Kela on kilpailuttanut taksikyytien järjestelyt ja huonolla menestyksellä.

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo, että ”Kela voi auttaa sote-uudistuksessa”. Apu koskisi ilmeisesti verkkopalveluja ja tietojärjestelmiä. Jäljet pelottavat. ”Avunanto” toimeentulotuki- ja taksiasioissa ei ole hyvä referenssi.

Toivottavasti tämä ”apu” kohdistuu siihen, että Kela avaa tarpeelliset liittymät omiin järjestelmiinsä soten operatiivisten järjestelmien rakentajille ja osaajille – ja pysyy siinä roolissa.

Maa ei kaipaa lehtiin otsikoita ”Kela sotki Suomen sote-palvelut”. Käytännön prosessien tuntemus on pettänyt kahdessa esimerkkitapauksessa, ja ne ovat pieniä projekteja. Ei kahta ilman kolmatta ja suutari pysyköön lestissään, sanovat vanhat sanonnat

Mikä on Hippos-riskien koko kuva?

17.6.2018 3:00

Tämän lehden pääkirjoituksessa (KSML 30.5.) todetaan aivan oikein, että Hippos 2020 -projektin riskeistä on puhuttu vähän.

Kun riskeistä puhutaan, voi kysyä, mikä on suunnitelman makrotalouden näkymä? Nyt eletään yleistä talouskasvun huumaa. On huomattava, että seuraavan laskusuhdanteen ennakoidaan alkavan jo vuonna 2020 ja sen neljännellä kvartaalilla. Yleensä rakentaminen ja tilojen kysyntä reagoi suhdanteen laskuun jo nopeammin.

Lisäksi velkavipuhankkeille ollaan asettamassa rajoitteita, joka hidastanee asuntorakentamisen yleistä buumia. Hippos-suunnitelma sisältää asuntorakentamisoikeutta huomattavan määrän.

Miten ennakoitu taantuma tulee vaikuttamaan hankkeen rakentamiseen, projektin vaiheistukseen ja rahoitukseen?

Jäädään odottamaan, mikä on investorien näkemys projektin aikataulutukseen ja laajuuteen. Se selvinnee syksyllä.Jyväskylän kaupunginvaltuuston tahtotila on nyt selvillä.

Ulkoinen tarkastus tarpeen

28.5.2018 3:00

Hippos2020-hankkeen valtuustokäsittely on alkamassa. Kuntalaisen järjen mukaan on hyvä, että valtuusto teetättää hankkeen sopimusten ja toimintasuunnitelman tarkastuksen ulkopuolisella tilintarkastajalla. Onko näin tarkoitus menetellä? Se ei ole tiedossa.

Hanke kannattaa valtuuston kokouksessa tänään maanantaina äänestää pöydälle ja odottaa tarkastuksen tulosta.

Ulkoisen tarkastuksen muodostavat tarkastuslautakunta, kaupunginreviisori ja tilintarkastaja. Kaupunginreviisorilla on hallintosäännön mukaan valtuus hankkia lisäpalveluja talousarvion puitteissa. Nyt niitä tarvitaan, koska Hippos 2020 projektin aineisto on hyvin laaja.

Tarkastuselin antaisi sitten riippumattoman lausunnon hankkeesta jo valmisteluvaiheessa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lausunto annettaisiin vasta tilikauden päätyttyä – silloin se on jo myöhäistä. Nykyinen hallintosääntö ei saa rajoittaa hankekohtaisen lausunnon antamista kesken tilikauden näin tärkeässä asiassa.

Valtuuston tulee siis selvittää tarkastuksen mahdollisuus, aikataulu ja tarkastajien kyky vastata nopeasti kyseiseen toimeksiantoon. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan, joten toivottavasti se voi myös käyttää sitä apunaan Hippos2020-hanketta arvioitaessa.

Hippos-hankkeen todellinen hinta epäilyttää

14.5.2018 3:00

Jyväskylässä keskustellaan Hippos 2020 -hankkeesta. Kaupungilla kerrotaan, että veronmaksajien osuus on 30 miljoonaa euroa. Luku vaikuttaa pieneltä.

Kuka kuntaveron maksaja ja kaupunkilainen siihen uskoo? Mitkä ovat mahdolliset ylläpitokustannukset? Paljonko kaupungin tytäryhtiöt rakentavat alueelle infraa?

Tämä kustannustason varmistaminen koskee myös Sihvonen–Suomi–Viitanen-mallia (KSML 4.5.), jos sen tyyppinen ratkaisu tulee kysymykseen. Usein Tilapalvelun laskelmat ovat olleet suuntaa antavia.

Onko tämänkin hankkeen suhteen odotettavissa uudelleenbudjetointia jossakin vaiheessa – ehkä vuosien päästä? Ensin pitää saada veronmaksajien piikki auki.

Uudelleenbudjetointi on termi, jota Jyväskylässä käytetään, kun valtuuston siunaamat talousarvion luvut pettävät ja tarvitaan esimerkiksi uutta investointirahaa epäonnistuneen hankkeen paikkaamiseen.

Valtuuston tulee nyt etukäteen selvittää, miten mahdollisen Hippos-hankkeen talousarvioylitys aikanaan käsitellään – on toteutusmalli mikä hyvänsä. Historiasta täytyy ottaa opiksi. Jos muisti on huono, niin kannattaa vierailla Keljonlahdella ja samalla silmäillä energiayhtiön velkaista tasetta.

Säilyykö tietosuoja?

28.12.2017 3:00

Lehdistöä sanotaan vallan vahtikoiraksi. Kun vahtikoiran edustaja tuhoaa tietokoneensa kovalevyn kellarissaan lähdesuojan nimissä, voi kysyä, ovatko Helsingin Sanomien prosessit, tietohallinto ja tietoturva kunnossa. Lehden hallitus vaati päätoimittajalta selvityksen journalistisesta prosessista. Entä tietosuoja?

Voi kärjistäen kysyä, miksi vieraiden maiden vakoilijat vaivautuisivat murtautumaan valtion tietoverkkoihin, kun nyt on tiedossa, että Hesarin toimittajilla on kotonaan läppärit täynnä salaista tietoa esimerkiksi Tikkakosken Viestikoelaitoksesta. Näin pilvipalvelujen datavarastojen aikana tämä tuntuu oudolta. Voisi siis ajatella, että Hesarin toimittaja selailee kotona ensin julkisen verkon ruokaohjeita 

ja sitten palaa salaisten tietojen pariin. Toivottavasti valtiosalaisuudet eivät pyöri keittiön pöydillä.

Pörinää?

9.12.2017 3:00

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyshuollon käytössä olevan omaisuuden jako kuntien ja maakuntien kesken on suunnitteilla. Se tapahtuisi sote-uudistuksen yhteydessä.

Kuntalaisen järjen mukaan sote-siirron jälkeen kunnan taseessa pitää olla vain sen ydintoimintaan liittyvä omaisuus ja velat sekä tuloslaskelmassa sen menot. Syntyykö nyt tilanne, jossa maakunnat pakkovuokraavat kuntien omaisuutta soveltuvin osin ja jättävät kunnat pulaan lainojen ja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen ja käyttämättömien laitteiden kanssa? Pörräävätkö kiinteistökimalaiset jo kunnantaloissa?

Hallituksen esityksessä arvioidaan, että Suomen kuntien taseissa rakennuksista 20–30% on sote-käytössä. Jyväskylässä tasearvo voisi näin olla jopa 100 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä muu omaisuus. Millä ehdoin se siirtyy Keski-Suomen maakunnan käyttöön?

Kuntien on saatava omaisuudestaan korvaus, jolla katetaan kaikki järjestelyn vaikutukset. Unohtuuko Suomessa 

korostettu kuntien itsenäisyys nyt näissä maakuntatalkoissa?

Missä on talousstrategia?

12.11.2017 3:00 | Päivitetty 12.11.2017 8:34

Kaupungin missio ja visio sekä strategian kärjet on määritelty. Miksi talous ei ole kärkihankkeena? Mitkä ovat talouden suuntaviitat? Sitä en esittelyaineistosta löytänyt. Valtuutettu Jari Colliander (kesk.) kirjoittaa (KSML 9.11.), että ”strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvioon”. Miten kytkentä tapahtuu, jos talouden kehitystä ei ole nyt kuvattu?

Talous kaipaa siis kärkihankkeen aseman, koska meitä kuntalaisia talouden kehitys kiinnostaa. Näkemys veroprosentista, lainojen kehityksestä, investoinneista, vuosikatteesta jne. Missä ne on nyt kuvattu?

Arvio myös sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on paikallaan – sitä ei voi ohittaa. Missä siitä mainitaan? Jos talous ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa eivät ole strategiassa mukana, niin se on helposti sanahelinää.

Paavola syyllistää Suomen biotaloutta

3.11.2017 3:00

Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Juhani Paavola syyllistää suomalaisia ja suomalaista biotaloutta mielipidekirjoituksessaan (KSML 26.10.).

Hän kertoo uutisena, että Suomen ilmastopäästöt ovat huippuluokkaa henkeä kohti maailmassa. Mikähän mahtaa olla tilastoinnin luotettavuus?

Paavolan ja muiden ilmastoaktivistien kannattaa muistaa, että tämän pohjoisella napapiirillä olevan maan osuus globaalista bruttokansantuotteesta ja väestöstä on noin nolla prosenttia. Samoin on iilidioksidipäästöjenkin osuus.

Maapallon ilmaston pelastamisen avaimet ovat siis muualla kuin Suomessa.

Lisäosingot Fortumin omistajille

19.10.2017 3:00

Fortum on käyttämässä Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä saatuja varoja saksalaisen energiayhtiö Uniperin ostoon. Nämä viisi miljardia euroa pitää jakaa ylimääräisenä osinkona osakkeenomistajille.

Valtion omistajaohjauksen pitää siis vaatia, että yhtiö rahoittaa kaupan lainalla ja seuraavassa yhtiökokouksessa vaatia lisäosinko. Tämä on täysin normaalia omistajan toimintaa, kun kyseessä on ylilikvidi yhtiö. Valtio saisi lainojen lyhennykseen yli kaksi miljardia euroa. Vuonna 2018 lisälainaa otetaan alustavien tietojen mukaan noin kolme miljardia.

Outoa, jos suurinta omistajaa, valtiota, lisäosinko ei kiinnosta vaan miljardit menevät Saksaan, ei Suomen hyväksi.

Hintalappu mukaan

1.10.2017 3:00

Eurokansanedustajat Hautala (vihr.), Kyllönen (vas.), Pietikäinen (kok.) ja Ruohonen-Lerner (ps.) äänestivät LULUCF-hiilinieluista vastoin Suomen taloudellisia etuja. Loppulaskua emme vielä tiedä.

Kun jatkossa edustajamme äänestää niin, että se vaikuttaa kielteisesti maamme talouteen, pitää myös kertoa ennakkoon, miten lisämenot Suomessa katetaan. Mitä puolueet ovat varjobudjeteissaan kirjanneet tälle “momentille”? Äänestäjiä kiinnostavat Brysselin päätösten vaikutukset Suomen talouteen, hyvinvointiin ja työllisyyteen.

Metsien yllä mustat pilvet

13.9.2017 3:00

Suomi elää metsästä, sanotaan. Nyt metsiemme yllä on mustia pilviä; ovathan EU:n päästömääräykset muuttumassa.

Euroedustaja Henna Virkkunen käsitteli neuvotteluja laajassa kirjoituksessaan, ja asiasta kirjoitti myös toimittaja 

Pertti Perämäki Uutisen takana -artikkelissaan (KSML 16.8.).

Tuhkan ripottelu keskeneräisessä asiassa voi olla ennenaikaista, mutta jos neuvotteluissa epäonnistutaan, asiantuntijoiden mukaan Suomea odottavat minimissään 300 miljoonan euron päästöoikeusmaksut vuodessa. Tämä kuvannee neuvottelujen tärkeyttä.

Mahdollisten päästöoikeuksien maksajien on hyvä tietää etukäteen euromääräisistä riskeistä.

Oma kysymyksensä on, kuka maksun maksaa. Mikä on veronmaksajien ja yritysten maksuosuus? Miten käy kovassa nousussa olevan biotalouden, jos maksut kohdistuvat sinne?

Toivotaan neuvottelussa menestystä. 300 miljoonaa euroa vuodessa on iso raha.

Taas tuli karvas tappio tierahoissa

2.9.2017 3:00

Keskisuomalaiset saivat taas kokea karvaan tappion: Kirri–Tikkakoski-moottoritiehanke ei saanut hallituksen budjettiesityksessä rahaa.

Politiikassa päätökset tehdään eri puolueiden pienissä sisäpiireissä. Niin sanotut rivikansanedustajat ovat ulkona vallan keskiöstä.

Ennen sanottiin, että tärkeimmät päätökset tehdään tanssiravintola Vaakunan kymppikerroksessa vähän ennen valomerkkiä.

Sitä ei tiedetä missä päätökset nykyisin tehdään, mutta keskisuomalaiset kansanedustajat eivät ilmeisesti siellä ole olleet.

Tämä tiehanke on pieni verrattuna tuleviin sote-muutoksiin. Tällä menolla Kuopio ja Tampere voivat kuoria päältä keskeiset toiminnot.

Miksi Jyväskylä otti lainaa?

24.7.2017 3:00

Kuntien toiminnassa tiedottamisella on tärkeä rooli. Viime kuukausina olemme tottuneet uutisiin, joissa on kerrottu Jyväskylän talouden olevan tasapainossa ja että velkaantuminen on saatu loppumaan.

Siksi oli yllätys, kun Jyväskylän kaupunki julkaisi pörssitiedotteen 13.7. siitä, että se on jättänyt hakemuksen 30 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ottamiseksi. Mihin tarvitaan tällainen velkamäärä?

Mielestäni olisi ollut hyvän hallintotavan mukaista infota kuntalaisia lainan käyttötarkoituksesta samana päivänä. Toivottavasti saamme pian kaupungin ajankohtaisiin uutisiin täydentävän tiedotteen.

Vai isänmaan asialla?

16.7.2017 3:00

Mediassa toistuu fraasi ”isänmaan asialla ollaan”. Populistipuolueen raunioilla nuori kansanedustaja kertoo mahtipontisesti näin. Toisaalla yli 10 vuotta tekeillä olleen 

sote- ja maakuntauudistuksen tiimoilla politiikan konkari käyttää ääni väristen samaa ilmausta.

Onko oltu isänmaan asialla, kun maa velkaantui korvia myöten, perussairaanhoito ja sen tietojärjestelmät saivat rapautua, maan omavaraisuus heiketä ja puolustuskyky murentua? Sitä voi perustellusti kysyä.

Kaikki puolueet saavat katsoa peiliin. Nyt päättäjien on toimittava siten, että he ovat isänmaansa arvoisia. Fraasit pois ja toimeksi: 100-vuotias Suomi ansaitsee parempaa.

Persujen haaskalle on tulijoita

20.6.2017 3:00

Kuka uskoo, että Perussuomalaiset-puolueen hajoaminen tuli yllätyksenä niin hajonneen puolueen johdolle kuin muillekin puolueille? Tuskin kukaan.

Jos nyt joku puolue hurskastelee ja väittää, että sillä ei ollut omaa hahmotelmaa persujen mahdollisesta jaosta ja siitä hyötymisestä, se on kohta entinen puolue. Tällainen strateginen kilpailija-analyysi kuulunee kaikkien puolueiden peruskurssiin. Yli puoli miljoona persu-ääntä on vajaan parin vuoden päästä jaossa ja puolue on sekaisin. Siinäpä hyvä apaja muun muassa perusuomalaisille äänestäjiä menettäneille puolueille. Mikä puolue aloittaa kampanjoinnin ensimmäisenä? Suunnitelmat ovat varmaan olemassa.

Karua kertomaa kaupungistamme

12.6.2017 3:00

Jyväskylä on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti ja suotuisia kehitysnäkymiä on. Operatiivista toimintaa säädellään eri laeilla ja säännöillä. Miten tässä onnistuttiin vuonna 2016?

Kaupungin tilintarkastajat ja valtuuston asettama tarkastuslautakunta ovat tehneet tarkastuskertomukset em. vuodelta. Tarkastuksissa on tullut esille asioita, joissa on poikettu mm. hankintalain, hallintosäännön ja hyvän hallintotavan mukaisista säännöksistä. Raportit löytyvät netistä. Seuraavassa muutama esimerkki.

Yli kahden miljoonan tappiota ns. asfalttikartelliasiassa ei oltu käsitelty kaupunginhallituksessa ja tieto puuttui tilinpäätöksen liitteistä. Yritettiinkö tappio salata?

Kaupungin kirjanpitoon on kirjattu sinne kuulumattomia ostolaskuja. Liikelaitoksen johtaja ylittää sadoilla tuhansilla euroilla hankintarajansa. Jne, jne.

Uudella, 1.6. aloittaneella valtuustolla on melkoinen urakka edessään. Valtuutettujen kannattaa käydä tilintarkastajien 

kertomukset läpi ja pyytää selvitykset puutteisiin – ja ottaa opiksi. Uusille valtuutetuille tämä käy perehdytyksestä kunnan arkipäivään. Viranhaltijoiden tulee käydä raportit läpi erityisen huolella.

Kuka päättää tierahoista?

25.5.2017 3:00

Kirri–Tikkakoski-tierahat ovat taas esillä. Kuka rahoituksesta päättää? Median mukaan päätöksen tekee valtionvarainministeri Orpo. Joku kertoo, että rahat ovat liikenneministeri Bernerin takana.

Keskisuomalaiset kansanedustajat ovat kevään aikana kiistelleen siitä, pitääkö lonkeroa ja limuviinoja saada ruokakaupasta vai ei. Ja onko sote-uudistus hyvä asia vai ei. Ja mahtaako hallintarekisteri tuoda etuja vai haittoja.

Nyt tässä tieasiassa ei tarvinne kiistellä – se on tärkeä. Me keskisuomalaiset toivomme, että mediassa ja eduskunnassa kuuluu edustajiemme ääni: tierahat Kirri–Tikkakoski-hankkeeseen on saatava. Kertokaa samalla myös, kuka näistä tierahoista sitten päättää ja mitkä ovat päätöksenteon perusteet, kun se näyttää kaikille olevan epäselvää.

Kunnissa riittää karsittavaa

28.4.2017 3:00

Nykyinen hallitus on ottanut kärkihankkeiksi mm. digitalisaation ja normien purkamisen. Nyt on hyvä kysyä, täytyykö joka kunnassa olla talous-, henkilöstö-, tieto-, kiinteistö-, ym. hallinnon toimintoja ja johtamisjärjestelmiä?

Myös mm. infrastruktuuriin, kuntarakenteeseen ja koulutukseen liittyy paljon päällekkäistä toimintaa ja investointeja. Olisiko tässä ollut siemeniä hallituksen puoliväliriiheen?

Nyt kun maakuntauudistus etenee, niin samalla voisi ottaa tavoitteeksi Keski-Suomen kuntien yhteisen palvelukeskuksen perustamisen hoitamaan em. toimintoja. Yhtenäiset prosessit takaisivat myös toiminnan tehokkuuden vertailtavuuden eri kuntien välillä.

Lisäksi järjestely mahdollistaisi yksikön toiminnan vertailun ulkoisten palvelutuottajien hinnoitteluun ja palvelun laatuun. Keskus hoitaisi myös maakuntahallinnon tarvitsemat palvelut.

Keski-Suomi voisi olla esimerkkinä muille maakunnille ja olla eturintamassa hallinnon digitalisoinnissa ja julkisen sektorin keventämisessä.

Jyväskylän valtuuston muisti on kovin lyhyt

29.3.2017 3:00 | Päivitetty 29.3.2017 12:07

Kuntavaalit ovat tulossa ja paljon aktiivisia kuntalaisia on hakeutunut Jyväskylässä ehdokkaaksi – hyvä näin.

Monilla ehdokkailla on ehkä ruusuinen kuva valtuuston vaikutusmahdollisuuksista, toimintatavoista ja päätettäviksi tulevien asioiden valmistelusta.

Valtuuston kokous 27.3. osoittaa, mitä arkipäivä tuo tullessaan.

Syksyllä vuoden 2017 talousarvion tavoitteeksi asetettiin, että lisää lainaa ei tarvita vaan rahoitus on tasapainossa. Valtuusto hyväksyi kaupungin johdon esittelemän talousarvion, jonka mukaan näin tapahtuu. Asiaa oikein hehkutettiin julkisuudessa.

Nyt kaupunginhallitus esitti lisälainan ottamista ja valtuusto hyväksyi esityksen ilman keskustelua. Kukaan ei kysynyt syitä talousarvion keskeisen tavoitteen murentumiseen. 

Kuntalainen ja äänestäjä kysyy, miksi näin. Riittääkö edes tämä lisävelka? Tourulan vankila oli valtuuston kokouksen tärkein asia, ei se, että vuoden 2016 tilinpäätöksen positiivinen lainakehitys loppuu. Nyt lisääntyvä lainataakka siirtyy uudelle valtuustolle ja prosessi kuvaa hyvin kuntatalouden päätöksentekoa.

Mistä lisä- investoinnit ilmestyivät?

14.3.2017 3:00

Jyväskylän kaupunginhallituksen käsittelyssä 13.3. oli talousarviomuutoksia vuodelle 2017. Kaupungin käyttötalous näyttäisi kehittyvän suotuisasti osin kaupungin toiminnasta riippumattomista syistä.

Miten kehittyvät kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta ja lainat? Uudessa versiossa rahavirta on alijäämäinen ja lisärahoitustarve on 6 miljoonaa euroa. Lisää pitkäaikaista lainaa otettaisiin lähes sama määrä.

Marraskuussa iloittiin, että lisää lainaa ei tarvita. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa rahoitus oli vielä tasapainossa. Nyt lainanotto näyttäisi jatkuvan.

Valtuustokauden alussa asetettiin tavoitteeksi se, että lisälainaa ei oteta vuonna 2017. Tämä ei näyttäisi

toteutuvan. Valtuuston on syytä kysyä muun muassa, mistä nyt ovat löytyneet esimerkiksi 13 miljoonan lisäinvestoinnit? Marraskuussa niistä ei ollut tietoa.

Liikenteen sujuvuus elinehto

18.2.2017 3:00

Näin talvella on hyvä miettiä Jyväskylän pihakatujen ja keskustan kehittämistä samalla kun katuihin maalatut kuviot ja rakennelmat ovat armeliaasti peittyneet muutamaksi kuukaudeksi lumeen ja loskaan. Miten ne lisäävät keskustan vetovoimaa lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana?

Keskustan elinehto on liikenteen sujuvuus – eivät tekemällä tehdyt pihakadut.

Mielikuva ahtaasta keskustasta, jossa parkkipirkko vaanii, parkkitaloissa on pienet ja kalliit ruudut ja bussit kulkevat milloin kulkevat, on tiukassa.

Ehdotan, että kaupunkirakennepalvelu, Jyväs-Parkki ja liikenneyhtiö selvittävät keskustan ”syöttöliikenteen” kehitysmahdollisuudet viipymättä. Maksujen vaikka kausiluontoinen poisto tai alennus voisi olla yksi keino.

Mielestäni Väinönkadun pihakatumiljoonat tulee käyttää pysäköinnin ja liikenteen kehittämiseen. Muutoinkin pihakatujen Välimeren henkeen tehty toteutus soveltuu 

huonosti tänne sääolosuhteet huomioiden ja haittaa jo osin liiketoimintaa ja liikennettä.

Salassapito- velvollisuus puhututtaa

28.1.2017 3:00

Jyväskylässä ja muuallakin Suomessa käydään jatkuvaa keskustelua kuntien tytäryhtiöiden salassapitovelvollisuudesta ja kuntien hallintosäännöstä. Aiheesta kirjoitti mm. Kati-Erika Timperi mielipidesivulla (KSML 20.1.).

Yleensä tästä salaisuudesta on tingitty vasta silloin, kun tytäryhtiön hallitus pyytää valtuustolta hattu kourassa lisää lainatakauksia tai lisäpääomaa yhtiön tappioiden kattamiseen. Lisäksi valtuusto on itse luovuttanut vallan lautakunnille hallintosääntömuutoksessa.

Nyt suunnitellaan, että sote-yhtiöt tulevat julkisuuslain piiriin. Muutokseen voisi sisällyttää kaikki kuntien osakeyhtiöt. Verovaroilla ja kuntalaisten maksuillahan kaikki yhtiöt pääsääntöisesti rahoitetaan.

Kati-Erika Timperin ja muiden asiasta huolestuneiden valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten olisi syytä 

vaikuttaa asiaan siellä missä näitä päätöksiä tehdään – ei lehtien palstoilla.

Sote-ict:ssä monta riskiä

31.12.2016 3:00

Ministeriöissä väännetään nyt kättä sote- ja maakuntauudistuksen ict-keskuksen sijainnista ja palvelun tuottajista.

Ydinkysymys on, miten ja millä tietojärjestelmillä 5,5 miljoonaa asiakasta palvellaan 1.1.2019. Miten määräpäivään mennessä saadaan käyttöön testatut, toimivat ja kaikkien toimijoiden kanssa integroidut tietojärjestelmät maakuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä muuhun toimintaan?

Paljonko hanke maksaa? Yksi asia projektin suhteen on varmaa: aikaa on vähän.

Sote-projektin kestäessä on totuttu aikataulutavoitteisiin. Valmista pitää olla kun ”koivut vihertää”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Jos ict-ratkaisut jatkavat samaa linjaa, luvassa on ennennäkemätön hässäkkä. Sen tietävät kaikki alan toimijat 

ja järjestelmien käyttäjät. Ja mikä pahinta, tehottomuus ja kulut voivat lisääntyä.

Miksi Laukaa vaikenee vankilasta?

28.12.2016 3:00

Kun on seurannut tätä surkuhupaisaa näytelmää Laukaan vankilan sijoittamisesta Jyväskylään, täytyy ihmetellä Laukaan kunnan passiivisuutta asiassa. Poistuuhan kunnasta myös veroeuroja ja muita tuloja.

Miksi Laukaa ei halua tätä elinkeinopoliittista helmeä itselleen? Laukaan taloudelle sillä olisi varmaan merkitystä, Jyväskylän luvuissa se menee pyöristyksiin. Tietävätkö laukaalaiset vankilan vaikutuksista jotain sellaista mitä Jyväskylässä ei kerrota?

Jos vankila sijoitettaisiin Laukaan kirkonkylään samoilla kriteereillä kuin Jyväskylään, se rakennettaisiin kauniin Vuojärven rantaan, kivasti lähelle keskustan palveluja. Sitä laukaalaiset tuskin hyväksyisivät. Sen tietävät kunnan päättäjät ja ovat viisaasti hiljaa.

Miten käy Jyväskylässä? Mediassa näyttää vankilanjohtaja ohjaavan kaupungin päätöksentekoa.

Populismi kukoistaa

14.12.2016 3:00

Populismi ja jälkiviisaus kukoisti taas Jyväskylän valtuustossa. Hyvänä esimerkkinä kuohunta Kuokkalan terveysasemasta kokouksessa 12.12.

Joidenkin valtuutettujen on vaikea sulattaa sitä, että kaupungin johto- ja virkamiehet ujuttivat hallintosääntöön pykälät, joilla vähennettiin valtuuston valtaa. Kuinka moni valtuutettu edes luki esityksen läpi ja vielä ymmärsi sen? 

Moni kaupunkilainen alkaa miettiä: onko parempi että asioista päättää pienempi asiantuntijataho kuin tunteiden vallassa elävä, osin populistinen valtuusto, kuten tapaus Kuokkala osoittaa. Kuntalain 14. pykälä säätää, että hallintosäännöstä päättää valtuusto. Kuokkalan kuohunnan ylläpitäjien kannattaa selvittää, miten sääntö saataisiin uudelleen käsittelyyn ja onko sillä kannatusta.

Adressit eivät auta

26.11.2016 3:00

Jorma Ursin toteaa Tourulan vankilahankeesta (KSML 22.11.) että ”nyt vietetään kuntademokratian hautajaisia” ja ”konsernihallinto on hiipinyt” Jykes Kiinteistöt Oy:n johtoon.

Ilmeisesti illuusio siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa elinkeinopoliittisiin asioihin, on vielä olemassa. Adressit eivät auta, kun valtuuston hyväksymä hallintosääntö ja osakeyhtiölaki antaa kaupungin johdolle ja virkamiehille avoimen valtakirjan.

Näin se vaan menee. Miten tässä näin pääsi käymään – sitä voi kysyä valtuutetuilta.

Se, kuinka tällainen elinkeinopolitiikan ja kansalaismielipiteen törmäys heikentää kaupungin imagoa riitaisana kaupunkina, ei näytä virkamiehiä kiinnostavan – vai kiinnostaako?

Mahdollinen valitusrumba lisää negatiivista loiskuohuntaa edelleen, se ei ole Jyväskylälle eduksi.

Konsernijaosto vallan kahvaan

13.10.2016 3:00

Jyväskylässä käsitellään poliittisen johtamisjärjestelmän muutosehdotusta ja keskustelu käy kuumana valtuutettujen ja luottamusmiesten asemasta.

Vähemmän huomiota on saanut kaupungin tytäryhtiöiden omistajaohjaukseen kaavailtu konsernijaosto, jonka muodostaisivat viisi kaupunginhallituksen jäsentä.

Jaoston merkitys tulee olemaan suuri sen jälkeen kun maakunta- ja soteuudistus toteutuu ja emokunnan toiminta puolittunee. Taseella, rahavirralla ja vuosikatteella mitaten pääpaino on tällöin tytäryhtiöissä.

Onko takeita siitä, että vaaleilla valittujen konsernijaoston jäsenten osaaminen riittää hallitsemaan tytäryhtiöiden liiketoiminta- ja rahoitusriskit tulevaisuudessa ja näin täysipainoisesti huolehtimaan omistajaohjauksesta? Monellako nykyisellä hallituksen jäsenellä on loppututkinto taloustieteestä ja yrityskokemusta suuresta konsernista? Tätä on syytä miettiä.

Mielestäni kuntien hallintosäännön tulisi mahdollistaa myös ulkopuolisten jäsenten valinta hallitukseen ja sitä kautta konsernijaostoon siinä tapauksessa, jos sen osaamisvaje on ilmeinen – eihän kuntalaisten omaisuutta voi vaarantaa 

demokratian nimissä. Se, että pystyisikö valtuusto tekemään tämän arvion kunnan eduksi ilman poliittista peliä, on toinen kysymys.

Kaikille tärkeä tiehanke

4.9.2016 3:00

Eduskunnassa kauden ensimmäinen tärkeä asia on ensi vuoden talousarvio. Meitä keskisuomalaisia kiinnostaa tiemäärärahat välille Jyväskylä-Äänekoski, joka on vain pieni osa Nelostietä E75 välillä Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi-Utsjoki.

Viime viikkoina Keski-Suomessa on vieraillut valtakunnan tason politiikkoja. Kaikki ovat tunnustaneet hankkeen tärkeyden. Joko nyt on Jyväskylä-Äänekoski tieväylän vuoro vai korjaavatko ministeripaikkakunnat Helsinki, Oulu, Mikkeli ja Turku potin?

Budjettiriihi on kuumennut; saako Keski-Suomi taas ruumenet osakseen vai puhdasta viljaa? Onko omien edusmiestemme varstat puimakunnossa?

Valtuusto on pian turhan iso

12.7.2016 3:00

Kuntalaki antaa mahdollisuuden pienentää valtuuston kokoa. Nyt valtuutettujen määrä esimerkiksi Jyväskylässä on 67. Uusi määrä voisi lain mukaan olla vähintään 59 valtuutettua.

Vaikka suunta on oikea, vastaako määrä mm. sote-muutoksia ja vallan siirtoa tytäryhtiöihin, lautakunnille ja virkamiehille?

Valtionvarainministeriön mukaan sote voi puolittaa kuntien menot ja se kuvannee myös arvion takana olevaa toimintaa. Tällä logiikalla valtuustonkin työstä poistuu merkittävä osa.

Kuntalaisjärjellä ajatellen valtuuston voisi siis puolittaa, mutta tässä tilanteessa lakisääteinen minimi on alku oikeansuunteiselle kehitykselle.

Kuntien suurista toiminnallisista muutoksista johtuen lakia täytyy minimimäärän osalta tehdä joustavaksi; voihan olla että jossakin kunnassa pärjätään vähemmälläkin, kun on tajuttu kansanviisautta mukaillen että ”suuressa joukossa tyhmyyskin tiivistyy”.

Jyväskylässä valtuuston koosta päätetään saamani tiedon mukaan syksyllä.

Video jätti paljon kertomatta

22.6.2016 3:00

”Laukaan kunnan pomot YouTube-tähtinä” kertoi Ksml 15.6. Artikkelissa kerrottiin kunnan videosta ja sen sisällöstä koskien kunnan kehitystä monella osa-alueella vuonna 2015.

Videossa puhutaan kunnan talouden osalta 8,4 miljoonan ylijäämästä ja hehkutetaan että talous on turvattu lähivuosiksi. Sitä ei kerrottu, että kunnan tytäryhtiön kanssa tehdyn vesilaitoskaupan arvo oli yli 10 miljoonaa. Ilman kauppaa kunnan tulos olisi ollut noin kaksi miljoonaa euroa tappiolla.

Tällaisissa kaupoissa siirtyviä euroja kutsutaan usein leikkisästi Aku Ankka -rahaksi ja erä poistetaan hyvän hallintotavan mukaisessa talousinformaatiossa operatiivisesta tuloksesta.

On huomattava, että kunnan keskeinen tunnusluku vuosikate (5,4 miljoonaa) heikkeni 0,6 miljoonaa euroa eli yli 10 prosenttia. Lisäksi kuntakonsernin tappio oli 0,6 miljoonaa. Näistäkään ei videossa kerrottu.

Tältä pohjalta arvioiden videon talousinformaatio ei mielestäni täytä hyvän hallintotavan mukaista luotettavaa tietosisältöä.

Yle tekee laajaa nettisisältöään verosubventiolla

28.5.2016 3:00

Yleisradion tulevaisuutta pohtimaan on asetettu kansanedustaja Arto Satosen vetämä parlamentaarinen työryhmä, jonka toimikausi päättyy 31.5.2016.

Työryhmä sai pohdittavakseen Ylen roolin jatkossa – rahaa kun yhtiöllä ei ole Ylen-palttisesti, vaikka veronmaksajat ovat rahoittajina.

Julkisen palvelun rajaus ja muun muassa eri ohjelmatyyppien tarve ja rahoitus on selvitettävä, mutta tärkeä tulevaisuuden kysymys lienee myös Ylen rooli netissä. Nyt Yle kilpailee massiivisen organisaationsa turvin ja verotulojen antaman selkänojan avulla kaupallisten yhtiöiden kanssa nettisisällön tuottamisessa.

Tulevaisuudessa voi vielä lisää korostua se, että televisio- ja radio-ohjelmilla ohjataan asiakkaita nettiin. Jo nyt esimerkiksi uutislähetyksissä vain viitataan jonkun 

mielenkiintoisen uutisen nettiversioon: ”Asiasta lisää Ylen nettisivustolla”.

Verkkoon siis muodostetaan rahaa säästämättä ja laadusta tinkimättä verosubventoitu tietovarasto, joka kattaa uutistiedot maailman tasolta paikallisiin uutisiin.

Työryhmän tulee selvittää, saako Yle määräävän aseman pitkässä juoksussa tästä tietovarastosta, jonka tehoa netissä voitaneen lisätä vielä hakukoneoptimoinnilla.

Saako siis tietovarasto tällöin laajemman merkityksen ja suuren kilpailuedun – sen voivat nettiasiantuntijat kertoa Satosen työryhmän jäsenille.

Soten tieto- järjestelmät vielä auki

17.5.2016 3:00

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden toimintamallin pitäisi käynnistyä jo 1.1. 2019 ja maakunnastamme tulisi näin sote-palvelujen järjestäjä. Näin on julkisuudessa kerrottu. Samalla vastuu tietojärjestelmistä siirtynee sille.

270 000 asukkaan tiedot ja itse toiminta pitäisi saada tietojärjestelmään niin terveydenhuollon kuin 

sosiaalitoimenkin osalta. Myös hallinnon tietojärjestelmät tarvitaan maakunnan tarpeisiin. Aikataulu on tiukka.

Mikä on maakuntamme tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?

Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?

Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?

Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään.

Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.

Lisäksi sote-järjestäjän hallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen.

Sote-työntekijät tarvitsevat uudet toimivat tietojärjestelmät 1.1. 2019, onhan ne nykyaikaisten palvelujen perusedellytys ja mahdollisuus myös säästöihin. Onko siihen kuitenkaan valmiuksia? Taasko tekohengitetään ja elvytellään vanhoja järjestelmiä, joista voi tulla korttitalon ja himmelin yhdistelmä.

Kelpaisiko yli pari miljardia?

18.3.2016 3:00

Valtion omistajaohjauksesta vastaa pääministeri Juha Sipilä. Hän on julkisuudessa kertonut, että Valtionkonttorin ja Solidium Oy:n hallinnoimissa omistuksissa on, häntä siteeraten, ”paljon laiskaa rahaa”. Alko Oyj, Fortum Oyj, Neste Oyj jne. ovat kaikille tuttuja yhtiöitä. Mielestäni laiskaa rahaa valtion kannalta on esimerkiksi Fortum Oyj:ssä, josta valtio omistaa 50,8%. Konsernin omavaraisuus 31.12.2015 on 61%, kassassa on 8,2 miljardia euroa ja emoyhtiössä on 5,4 miljardia voitonjakokelpoisia varoja, josta hallituksen osinkoesitys on vain miljardi euroa.

Fortumin kassavarat kasvoivat vuonna 2015 ennätyssuuriksi ja se johtui pääosin Ruotsissa tehdystä sähkösiirtoliiketoiminnan myynnistä. Usein omistajat vaativat tällaisissa tapauksissa lisäosinkoa yhtiökokouksessa, mutta sitä tuskin valtio tai edes eläkeyhtiöt tulevat vaatimaan. Miksi Valtionkonttorille ei lisäosinko kelpaa, kun sitä olisi saatavilla miljardikaupalla?

Ennättävätkö suomalaiset sijoittajat, valtio mukaan lukien, saamaan lisäosinkoja yhtiöstä ennen kuin eurot kuluvat vaikka Intian tuulimyllypuistoihin tai Venäjän riskisijoituksen tukemiseen?

Investointeihin yhtiö saa rahoituksen lainamarkkinoilta, jos rahoittajat niihin uskovat – lisäosingoilla puolestaan voisi parantaa vaikka Suomen teitä ja ratoja. Mitä tekee omistajaohjaus? Toivottavasti lisäosinko tulee esille yhtiökokouksessa 5.4.2016 edes keskustelussa.

Kaikista ikävintä asiassa on se, että Fortum on vain yksi esimerkki omistajaohjauksen heikosta reagoinnista suhteessa yhtiöiden ja valtiontalouden tilaan.

Eduskunnassa kukaan tuskin tiedostaa asiaa kuin vasta jälkikäteen. Sitten alkaa Caruna-tyypinen polemiikki ja viisastelu; oppositio kysyy, minne katosivat Fortumin miljardit. Ylen MOT-ohjelma yhtyy samaan kuoroon.

Nyt järki käteen musiikkisali-asiassa

4.3.2016 3:00

Musiikkisalihanke on taas esillä. Keskustelun taso ei anna hyvää kuvaa Jyväskylästä kulttuurikaupunkina. Rumpua on 

lyöty puolesta ja vastaan, sekä oikealta että vasemmalta. Voisi luulla, että päätös tehdään huutoäänestyksellä.

Alustava suunnitelma on käsittelyssä valtuuston seminaarissa 7.3. Silloin vaaleilla valitut edustajamme saavat asiasta lisätietoa. Kaupunkilaiset odottavat valtuustoryhmien johtajilta asiallisia ja sivistyneitä kannanottoja, jotka pohjautuvat taloudellisiin faktoihin, kulttuuriarvoihin ja arvioituihin synergiavaikutuksiin.

Näkemys lähivuosien investointien priorisoinnista kuuluu tässä yhteydessä myös valtuustolle, samoin mm. mahdollinen kaupungin lainavastuiden kehitys ehkä perustettavan tytäryhtiön kautta.

Valtuuston näkemys antaa pohjaa työryhmälle, joka selvittää hankkeen rahoituksen, talouden ja synergiaedut syksyyn mennessä. Samalla on raportoitava, mikä konserttitalojen tilanne Mikkelissä ja Lahdessa on, jotta turhat arvailut ja loiskuohunta saadaan loppumaan ja saavutetaan harmonia.

Muut saivat etumatkaa

27.1.2016 5:00

Keskisuomalaisessa käydään mielenkiintoista keskustelua aiheesta keskisuomalaisten yritysten tutkimuspanostukset ja levittäytyminen Euroopan markkinoille. Keskusteluun ovat 

osallistuneet paikalliset kansanedustajat ja yrittäjäjärjestöjen johtohenkilöt.

Kun puhutaan nykytilanteesta ja yrittäjien tekemisistä, samalla täytyy muistella poliitikkojen toimia alueen edellytysten parantamiseksi.

Yhdeksi esimerkiksi käyvät kulkuyhteydet.

Kaikki muistamme ajat, jolloin ajoimme pitkin nelostietä ihmetellen, miten Suomen Ateenaan täytyy kulkea moista mutkaista kinttupolkua.

Rahaa ei kuulemma meille Keski-Suomeen riittänyt. Miksi?

Samaan aikaan Tampereelle ja Kuopioon pääsi mukavasti suoria ja turvallisia pikiteitä ajaen. Rakennettiinpa Savoon ja Karjalaan parempia teitä kuin Keski-Suomeen, vaikka liikennettäkään ei välttämättä ollut.

Raideliikenne Jyväskylään on vuosikymmeniä kaivannut parannusta. Sähköistys viipyi ja mutkaista yhtä raidetta pitkin rahdin ja ihmisten kulku on hidasta.

Rahaa ei jostakin syytä koskaan riittänyt Jyväskylä–Tampere-välin parantamiseen, pohjoisen yhteyksistä puhumattakaan. Miksi?

Kuinka paljon huonot yhteydet ovat vaikuttaneet siihen, että Keski-Suomi ei ollut aikanaan houkutteleva alue? 

Lentoliikennekin hiipui pois, kun alueen elinvoima ei riitä tarvittavaan asiakaspotentiaaliin.

Tässä pari esimerkkiä siitä, miten Keski-Suomen asioita on hoidettu viime vuosikymmeninä. Esimerkit herättävät meidän kansalaisten mielessä kysymyksen: Miten muuten yritysten ja alueen edellytyksiä ovat paikalliset poliitikot hoitaneet, kun kulkuyhteyksiä ei ole saatu kuntoon – vieläkään?

Poliitikot, nyt huomio avainasioihin

18.1.2016 5:00

Kun pakkanen paukkuu talojen nurkissa 30 asteen tienoilla ja samaan aikaan media kertoo, että Suomen oma sähkötuotanto ei riitä, moni kysyy mielessään, miten on näin päässyt käymään. Mitä jos emme voi ostaa tarvittaessa lisäenergiaa Venäjältä ja Ruotsista?

Vähän aikaa sitten iloittiin siitä, että leipärukiin suhteen olemme nyt omavaraisia. Mutta mikä on Suomen elintarviketuotannon ja viljan omavaraisuus, kun suomalaiset ovat myyneet peruselintarvike- ja lannoitetuotantoon liittyviä yhtiöitä ulkomaille ja viljaa joudutaan ostamaan maailman viljapörsseistä?

Viime syksystä lähtien Suomeen on tullut parin divisioonan verran parhaassa iässä olevia, osin sodassa karaistuneita ja sotilaskoulutuksen saaneita miehiä. Rajoilla heitä ottivat vastaan järjestöjen vapaaehtoiset, joista valtaosa näytti olevan naisia. Missä olivat poliisit, rajavartijat ja sotilaat? Sitä kysyi moni.

Mihin jäljet näissä asioissa johtavat? Ne johtavat eduskuntaan. Sitten kun kansanedustajat parin kuukauden joululoman jälkeen aloittavat työnsä, toivoisin, että energia- ja elintarvikeomavaraisuus sekä maan turvallisuus nostettaisiin nopeasti niille kuuluvaan asemaan. Lämpimissä tiloissa, sähkölampun valossa, hyvin syöneenä ja turvallisessa maassa sopii sitten murehtia vaikka taloustilannetta.

Valtionosuus verrattavissa lottovoittoon

27.12.2015 5:00

Suomen valtion budjetissa valtionosuudet ovat lisääntyneet. Kunnan operatiivisen tuloksen kannalta tulonlisää voi rinnastaa lottovoittoon, eihän kunnan päättäjillä ole asiassa osaa eikä arpaa lyhyellä aikavälillä.

Jos kerran kuntataloudessa tiedetään vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, että valtionosuuden muutoksella 

on olennainen vaikutus kunnan talouteen, niin se pitää eliminoida pois kunnan todellista toiminnallista tulosta arvioitaessa. Jos siis kunta saa vaikka tyydyttävän tuloksen aikaan siten, että se sisältää tämän lottovoiton, niin kunnan toiminnallinen tulos ei ole lähimainkaan tyydyttävä.

Tämä satunnainen tulo itseasiassa paljastaa kunnan saneeraustarpeen määrän ja aukon kunnan rahoituksessa, jos veroja ei nosteta. Jyväskylässä valtionosuustulot lisääntyivät vuoden 2016 talousarviossa 16 miljoonaa euroa, vuosikatteen ollessa 40 miljoonaa.

Onnetonta

18.12.2015 5:00

Olemme saaneet todistaa Jyväskylän virka- ja luottamusmiesten sekoilua sote-asioissa enemmän kuin lääkäri määrää. Ensin oli avoterveydenhuollon johtajan nimityssirkus. Median avulla kaupungin johdolle selvisi, että oltiin valitsemassa täysin sopimatonta henkilöä.

Nyt luottamusmiehet ihmettelevät lehdessä terveydenhuollon asiakasmaksujen 30 prosentin korotusta ja sitä, tiesikö joku asiasta jotakin vai tiesikö kukaan yhtään mitään. Mitähän nämä luottamus- ja virkamiehet touhuavat kaupungintalolla, kun tieto ei kulje – vai eikö asioita ymmärretä?

Tästäkin näemme, kuinka tärkeää on, että sosiaali- ja terveyshuollon asiat siirretään sote-uudistuksella asiantuntijoille. Hyvä että yli puolet kaupungin miljardin euron talousarviosta siirtyy toivottavasti osaaviin käsiin.

Maakuntien sote-retket

23.10.2015 6:00

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on syystä huolissaan Keski-Suomen asemasta (Ksml 20.10.).

Kun paikallisen matalan profiilin ely-keskuksen toiminnassa on ilmeisesti parannettavaa ja samalla valtaa on jatkuvasti siirretty täältä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan, asemamme on luonnollisesti heikentynyt. Jatkaako uusi sosiaali - ja terveyshuollon aluejako tätä kehitystä?

Historiasta tiedämme, että aikanaan savolaiset ja pirkkalaiset hääräsivät keskeisessä Suomessa mielin määrin. Savoon ja Pirkanmaalle vietiin niin peltojen tuottoa kuin metsien riistaakin. Keskisuomalaiset luopuivat omastaan Keski-Suomen reuna-alueilla asuville heimoille.

Nyt Keski-Suomi on ”sote-erämaata”. Pirkkalaiset ovat jo saaneet ”metsästettyä” osan keskisuomalaisia reviiriinsä. Savolaiset ”viljelevät” asiaa eduskunnan kautta tukien voimakkaasti ratkaisua, jossa luodaan maantieteellisesti 

valtava sote-alue Kuopio keskipisteenä. Keski-Suomi-vaihtoehto on ollut liian vähän esillä.

Miten käy savolaisten ja pirkkalaisten sote-retken Keski-Suomeen – siitä ollaan nyt tekemässä päätöksiä. Tärkeässä asemassa ovat keskisuomalaiset kansanedustajat ja keskeiset toimijat: laaja-alainen yhteistyö puoluepolitiikasta piittaamatta on nyt tarpeen, jotta historia ei toista itseään.

Onko kotiläksyt nyt siis tehty?

12.10.2015 6:00

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hylättyä Jyväskylän kaupungin Valtiontaloa koskevan valituksen sanoi silloinen kaupunginjohtaja Markku Andersson lehtitietojen mukaan: ”Jatkossa Valtiontalon korttelin kehittämisessä on tehtävä kotiläksyt aiempaa huolellisemmin”.

Tilapalvelun johtokunta ja kaupunginhallitus: onko nyt siis kotiläksyt tehty huolellisemmin, kun hanke tulee jälleen käsittelyyn? Seuraako kaupunginvaltuusto valmistelua taas sivusta?

Hankkeesta on teetettävä ulkopuolinen asiantuntijalausunto, jos tilapalvelun johtokunta ei ole sitä tehnyt. Käsittely ei voi näin tärkeässä asiassa olla pelkästään tilapalvelun johtokunnan ja kaupunginhallituksen osaamisen varassa.

Tilapalvelun esitys tulee sitten käsitellä julkisesti ja läpinäkyvästi kuten kuntalaki edellyttää. Ulkopuolinen tekninen raportti, riippumattomien tilintarkastajien ja juristien lausunto täytyy julkistaa samassa tilaisuudessa.

Asiassa on turha kiirehtiä, onhan hanke ollut kaupungin terävimmän johdon hoidossa perimätiedon mukaan 25 vuotta – tulokset tiedämme.

Valtuustolla on nyt tarkka paikka. Valtuutettujen tulee muistaa, että kunnallisvaalit ovat kohta ovella. Jos tässä hankkeessa taas epäonnistutaan, puolueiden kannattaa tarkoin miettiä, ovatko nämä päättäjät kaupungin kannalta riittävän osaavia jatkossa niin valtuustossa, tilapalvelun johtokunnassa kuin myös kaupungin hallituksessakin.

Milloin alkaa tuottavuusloikan hyppykoulu?

3.10.2015 6:00

Työmarkkinaosapuolet ovat saaneet ohjeistuksensa hallituksen ”taloustalkoisiin”. Milloin hallitus kutsuu julkisen sektorin keskeiset operatiiviset toimijat avoimeen tiedotustilaisuuteen, jossa pääministeri esittelee heille, miten tuottavuusloikkaa hypätään, normeja puretaan ja digitalisaatiota edistetään siten, että niistä syntyy säästöjä?

Tässä tilaisuudessa jokainen toimija kertoisi oman käsityksensä siitä, miten meille veromaksajille tarkoitettuja palveluja tuotetaan entistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin hallitusohjelman linjaamalla tavalla. Läpinäkyvyys on tärkeää, koska julkinen sektori toimii valtaosin monopoliasemassa.

Suomen julkisen sektorin menot ovat vuodessa lähes 60 % kansantuotteesta (Bkt) eli yli 120 miljardia euroa. Yhden prosentin säästö on siis yli miljardi euroa.

Jos säästöt ovat viisi prosenttia, niin sillä lähes katetaan julkisen sektorin vuotuinen rahoitusalijäämä. Jokainen ymmärtää luvuista, että miljardeja säästyy jo pienillä säädöillä – jos toimeen tartutaan.

Kansalaisen näkökulmasta tilanne näyttää nyt siltä, että julkinen sektori on betonoitu monimutkaisilla virka- ym. sopimuksilla sekä kunta- ja hallintorakenteilla. Onko kenelläkään enää otetta kokonaisuudesta?

Sote-kentän tietojärjestelmäratkaisut antavat hyvän esimerkin siitä, miten isännättömässä talossa tehdään kokonaisedun vastaisia päätöksiä.

Iterointia, vatulointia vai hutilointia?

14.9.2015 6:00

Hallitus nimesi kesällä ministeriryhmät hallitusohjelman strategisille tavoitteille sekä reformikokonaisuudelle. Ohjelman viidestä tavoitteesta yksi koskee toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi reformeihin kuuluu sote-uudistus.

Nyt sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto on aivan auki. Päätös koskee 1,6 miljoonaa ihmistä.

Talvella 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).

Miten tämä kentän hajoaminen tukee yhtenäistä sote-digitalisointia? Onko tämä sitä iterointia, vatulointia tai peräti hutilointia? Kuka kokonaistilannetta koordinoi?

Hallituksen tiedostustilaisuuksia on tiheästi. Olisiko nyt yhden infotilaisuuden paikka koskien digitalisaatiota sote-alueilla – onhan siinä kyse miljardihankkeesta.

Paljonko lasku olisi?

11.8.2015 6:00

Kansanedustaja Mauri Pekkarinen kirjoittaa (Ksml 8.8.) ansiokkaasti Kreikan taloustilanteesta nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoituksessa ei ole sinällään uutta. Kreikan budjetti-, kansantuote-, ja lainaluvuista on nähnyt jo vuosia, että maan talous on kansanomaisesti sanottuna konkurssissa. Professori Sixten Korkman kertoi faktat lainojen leikkauksesta jo keväällä.

Pekkarinen toteaa: ”Mikäli velkoja leikattaisiin puoleen, maa saattaisi selviytyä. Meillekin tulisi maksuun miljardien lasku nopeasti.” Moni lukija kaipasi lukua laskun suuruudesta. 

Kuinka monta miljardia euroa tulisi Suomen maksettavaksi, jos lainat leikataan III-paketin jälkeen vaikka 100 miljardiin, kuten Pekkarinen toisessa kohdassa kirjoittaa? Miten leikattava 300 miljardia jakautuu EU-maittain? 

Mikä on laskukaava? Mikä olisi Suomen osuus jos leikkaus tapahtuisi II-paketin jälkeen? Miten Suomen eduskunta on varautunut ”miljardien laskuun”? Täytyyhän ministeriöllä (VM) olla suunnitelmat valmiina – vai onko?

Voiko lasku olla niin suuri, että seuraavaksi IMF:n tarkastajat tulevat Suomeen?

Kunnat ydinenergialobbarien kynsissä

3.8.2015 6:00

Kuntien päättäjillä on ollut viime vuosina ystäviä, kun bio-, tuuli-, aurinko- ja ydinenergian myyntimiehet ja lobbaajat ovat pyörineet kunnantalojen käytävillä ja kokoussaleissa. Kaikilla on ollut kova huoli päästöistä, energiaomavaraisuudesta ja maapallon tulevaisuudesta.

Erikoisin ja kauaskantoisin tilanne on ydinvoiman suhteen. Nyt Voimayhtiö SF:ään yritetään saada osakkaita epätoivon vimmalla. Myös kunnat ovat lähteneet mukaan tähän 4–7 miljardin euron hankkeeseen. Eikö kunnilla ole jo perustoiminnoissa riittävästi haastetta?

Onneksi Jyväskylän Energia Oy luopui Voimaosakeyhtiö SF:n osakkuudesta vuonna 2012, koska nyt velkaa ei tarvitse ottaa lisää hankkeen takia.

Mutta mitä tuumaavat veronmaksajat Vantaalla, Lahdessa, Turussa, Kuopiossa, Raumalla, Äänekoskella? Toteutuessaan hanke voi lisätä kaupunkien velkoja tavalla, 

jota ei voi ennakoida. Olkiluoto 3 käynee esimerkiksi riskeistä.

Toivottavasti kuntien osakassopimuksissa on force majeure-pykälä muuttuvia olosuhteita ajatellen. Jos pykälää ei ole, se on puhdasta ammattitaidottomuutta kuntasektorin juristeilta.

Yritykset voivat polttaa rahojaan mihin haluavat, mutta silloin kun satoja tuhansia veronmaksajia on riskihankkeen ja mahdollisen geopoliittisen pelin takuumiehinä, tilanne täytyy viheltää poikki.

Ilmiselvä panikointi ei näytä hyvältä

21.7.2015 6:00

Kroatialaiset Grigori Edel, 27, ja Maksim Sološtšanski, 21, ovat sijoittajia. He ovat perehtyneet energialiiketoimintaan pitämällä pientä aurinkovoimalaa Kroatiassa. Heidän Migrit-yhtiönsä viimeisin nettotulos on ollut 20 000 euroa ja kokopäiväisiä työntekijöitä on yksi.

Suomalainen Voimaosakeyhtiö SF tarvitsi uutta ydinvoimalaa varten sijoittajia, jotta hankkeen kotimaisuusomistus olisi 60 prosenttia. Hankkeen kokonaisarvo lienee 4–6 miljardia euroa. Migrit-yhtiö 

tarjoutui turvaamaan hankkeen kotimaisuuden ja osaltaan rahoituksen.

Ei voi kuin ihmetellä Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen ja johdon toimintaa, kun ne ilmeisesti paniikissa hyväksyivät yhtiön osakkaaksi. Onneksi ministeriö (TEM) on todennut tilanteen mahdottomuuden.

Väistämättä herää kysymys: Ovatko Voimaosakeyhtiö SF:n ja Fennovoima Oy:n hallitukset ja toimiva johto ylipäätään kykeneviä miljardiprojektin johtoon, jos toteutus joskus alkaisi?

Ilmiselvä panikointi ja virhearviot osakkuusasiassa ei näytä hyvältä. Lisäksi yhtiön toive siitä, että ministeriö salaisi selvityksen, ei lisää luottamusta yhtiöihin. Mitä tästä ajattelevat muut osakkeenomistajat?

Kuntien yhtiöiden hallitustiedot julki

7.7.2015 6:00

Eero Kuusela kirjoitti kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallituksien vastuista ja velvollisuuksista sekä hallitusammattilaisten käytöstä kuntien tytäryhtiöiden 

hallinnossa (Ksml 5.6.). Tämä ajatus on ollut varmasti monen mielessä.

Nyt on juuri oikea aika avata keskustelu asian tiimoilta, koska uusi kuntalaki painottaa sitä, että tytäryhtiön hallitukseen valittavilla on oltava riittävä toimialan ja talouden tuntemus.

Lisäksi uutta kuntalakia voinee tulkita siten, että emokunnan johdon tulee ajatella konsernin etua henkilövalinnoissa. Henkilövalintojen suhteen se ei voi merkitä muuta kuin kuntalain vaatimaa pätevyyttä hallitustehtävään – ei poliittista sopivuutta.

Asiaa on ajateltava avoimesti siten, että aina kun kun havaitaan, että riittävää pätevyyttä ei löydy kuntakonsernin piiristä, hallituksen tietotaitoa paikkaamaan nimitetään ulkopuolisia ammattilaisia. Kunnanhallituksille tulee tästä kova vastuu, jos vaikka tytäryhtiön huono tuloskehitys voidaan johtaa epäpätevästä hallituksesta.

Nyt olisi kuntien hyvä julkaista riittävät hallitustiedot. Kuntien verkkosivuille olisi reilusti laitettava tytäryhtiöiden hallituksien jäsenten cv-tiedot: ikä, koulutus, ammatti, keskeinen työkokemus, perehtyneisyys ao. yhtiön toimialaan, edelliset työpaikat sekä mahdollinen kunnanhallituksen tai -valtuuston jäsenyys ja muut luottamustehtävät. Tietojen pohjalta voivat kuntalaisetkin arvioida nykyisten hallitusten kelpoisuutta uuden lain valossa.

Jyväskylä laiminlyö korjaustöitä

22.6.2015 6:00

Jyväskylän tilinpäätös vuodelta 2014 oli valtuuston käsittelyssä ja tilit hyväksyttiin.Tilinpäätös sisältää kuitenkin avoimia kysymyksiä ajatellen talouden tasapainottamista lähivuosina.

Kysymykset liittyvät kaupungin katuverkon, kiinteistöjen ja vesi- ja viemäriverkon kuntoon sekä rästiin jääneisiin korjaus- ja ylläpitotöihin.

Infrastruktuurin yhteenlasketun, rästissä olevan korjausvelan on laskettu tällä hetkellä olevan arviolta 160 miljoonaa euroa. Se on korjausvelkaa, joka ei ole kirjanpidossa eikä näy lainatilastoissa. Lisäksi siitä ei ollut mainintaa tilinpäätöksen riskianalyysissa.

Mitä tapahtuikaan valtuustossa 15.6.: valtuuston nimittämän tarkastuslautakunnan raporttia ei käsitelty korjausvelan osalta.

Ihmettelen, miksi ei 160 miljoonan euron vastuu ja tietoinen riski kiinnosta valtuustoa. Kaupunginhallitus ja virkamiehet näyttävät johtavan kaupunkia tässäkin asiassa.

Tasapainotetaanko kaupungin taloutta laiminlyömällä tarpeellisia katuverkon, kiinteistöjen sekä vesi- ja viemäriverkon korjaustöitä?

On selvää, että realisoituessaan riskit aiheuttavat budjettiylityksiä ja hallitsematonta lainanottoa tulevaisuudessa. Nyt on syytä avoimesti tehdä varautumissuunnitelma asian hoitamiseksi.

Pitänee turvautua kristallipalloon

26.5.2015 6:00

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Aarnos opastaa minua ystävällisesti siitä (Ksml 22.5.), kuinka yhtiön tilinpäätöstiedot löytyvät netissä. Hän oikein konsultoi, kuinka hakutiedot “naputellaan” selaimeen.

Mahtaako kirjoituksessa olla ripaus alentuvaa ylimielisyyttä, kun kaupunkilainen yrittää aidosti saada tietoa Keljonlahden jätti-investoinnista – ei yhtiön tilinpäätöksen tiedoista?

Pyysin siis tietoa (Ksml 16.5.) voimalan tulos- ja kassavirtatilanteesta tällä hetkellä ja ennustetta koko pitoajalta. Vastauksessaan Aarnos toteaa, että yli 300 miljoonan euron sijoituksen tulos selviää vasta 40 vuoden aikana.

Ei siis voi “naputella” tietoja nettiselaimeen – ennustajan kristallipallo lienee tähän paras työkalu johtuen muuttuneesta energiapoliittisesta tilanteesta.

Miten Keljon hanke on edennyt?

16.5.2015 6:00

Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Aarnos kertoi, että yhtiö pyrkii mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen (Ksml 15.5.) Samalla hän selvittää, että Keljonlahden voimalaan on sijoitettu yli 300 miljoonaa euroa.

Julkisuudessa on seurattu yhtiön heikkoa tulosta, vesilaitoskähmintää ja valtavan velkamäärän kehitystä, mutta samalla Keljonlahden investoinnin tuotto- ja kassavirtatilanne on hämärän peitossa.

Hankkeesta on varmasti laadittu voimalan käyttöajalle normaalit investointilaskelmat, joista selviää investoinnin määrä, sen tuotot ja kustannukset. Laskelmat sisältävät myös normaalit riskianalyysit ja tulosvaihtoehdot. Miten hanke on edennyt suhteessa suunnitelmiin?

Julkisuudesta saatujen tietojen ja huhujen pohjalta voi olettaa, että investoinnin tuotto ja kassavirta on tällä hetkellä epätyydyttävä. Onko näin – sen tietää vain yhtiön hallitus?

Silloin kun Keljon kauniiseen rantamaisemaan tupruaa laitoksen viimeiset savut ja laitos romutetaan niin mikä mahtaa olla hankkeen ennakoitu kokonaistulos tämän hetkisen tiedon pohjalta?

Tietojen salaaminen kilpailusyistä ei liene tarpeen, koska kilpailijat varmasti tietävät tilanteen – me kaupunkilaiset emme tiedä edes tuloksen etumerkkiä. On mielenkiintoista seurata myös uuden kuntalain tulkintaa tässä asiassa.

Tiukemmat säännöt, vihdoinkin

8.5.2015 6:00

Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2015. Lain sisältö jäi julkisuudessa soten ja eduskuntavaalien jalkoihin.

Keskeisiä kuntalain uudistamisen tavoitteita ovat talouden kestävyys, kuntakonsernin ja kunnan toiminnan ohjaus kokonaisuutena sekä päätöksenteon läpinäkyvyys.

Uuden kuntalain mukaan kunnan taloudessa on otettava ensisijaisesti huomioon konserninäkökulma. Tällöin kaikki 

emokunnan ja tytäryhtiöiden väliset kaupat ja liiketoiminta eliminoidaan pois kunnan taloustilanteen arvioinnissa.

Lisäksi on huomattava, että ns. kriisikuntakriteerien määrittelyssä siirrytään vuonna 2017 konsernitason lukuihin, jolloin kunnilta loppunee mahdollisuus kikkailla tytäryhtiöiltä saatujen tulojen avulla ja kattaa siten emokunnan tappioita.

Viime vuosina on voimakkaasti kritisoitu sitä, että kunnan veronmaksajien varoilla hankittua omaisuusmassaa on siirrelty tytäryhtiöihin.

Nyt on mielenkiintoista seurata, miten Laukaan kunnan vesilaitoksen myyminen tytäryhtiölle etenee. Kunnasta on julkisuuteen kerrottu, että kaupalla katetaan vanhoja tappioita ja varaudutaan tuleviin.

Uuden kuntalain valossa järjestely tuntuu oudolta, koska kunnan talouden kokonaisarviossa järjestelyllä ei ole merkitystä.

On hyvä, että vihdoinkin kuntien taloudenpidolle on luotu tiukemmat säännöt ja toivottavasti jo tältä vuodelta saamme tilinpäätösinformaation, jonka pohjana on kuntakonsernien talous.

Riittääkö Jyväskylälle tämäkään tulostaso?

8.4.2015 6:00

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 on julkistettu ja suunta taloudessa näyttäisi paranevan. Eräitä tilinpäätöksen kohtia on silti hyvä tarkastella arvioitaessa talouden tervehdyttämisen lähtötilannetta.

Emokaupungin vuosikate sisältää konsernin sisäisiä korkotuloja 12,7 miljoonaa euroa. Kolmannes vuosikatteesta tulee siis tytäryhtiöltä. Ilman tätä tulos olisi tappiolla 26 miljoonaa euroa. Mielestäni riittävä vuosikate täytyy tulla kunnan ydintoiminnasta, ei konsernijärjestelyillä.

Rahoituslaskelman mukaan 12,5 miljoonaa euroa tuloja saatiin käyttöomaisuutta myymällä. Kaupungilla on taseessa lähes miljardin euron omaisuus, joten myytävää riittääkin. Käyttöomaisuuden myynti on kätevä tapa korjata kassatilannetta.

Sitten, kun kaupungin ydintoiminnan vuosikate ilman konsernin sisäisiä tuloja on uuden kuntalain edellyttämällä tasolla, rahoitustilanne ilman omaisuuden myyntiä tasapainossa ja velkaantuminen on loppunut, suunta tosiaan on kohti parempaa. Onko se jo vuonna 2017, kuten on ennakoitu?

Tärkeä kysymys kuuluu: Riittääkö tämäkään tulostaso kaupungin lainojen nettomääräiseen vähentämiseen ja samalla kaupungin ensisijaisen toiminnan turvaamiseen? Tämän valtuutetut varmistanevat, kun tilinpäätös tulee valtuustokäsittelyyn.

Nykyiset liikunta- alueet kuntoon

16.3.2015 5:00

Kaupungin edustajat ovat olleet Ranskan Cannesissa kiinteistö- ja sijoitusalan messuilla esittelemässä mm. Hippos-hanketta.

Olemme nyt todistamassa maailmoita syleilevää suunnitelmaa Jyväskylän Hippoksen alueen kehittämiseksi. Ei puutu visioita – onhan kyseessä suuri Master-Plan. On selvä, että tulevaisuutta pitää ajatella ja tehdä uusia suunnitelmia myös liikunnan tarpeita ajatellen. Outoa on, että nykyisiä liikunta- ja vapaa-ajan tiloja ja alueita ei saada pysymään kunnossa.

Esimerkiksi Laajavuori-Vuorilampi-alue tarjosi aikanaan miellyttävän ympäristön ulkoilla Laajavuoren rinteillä sekä uida ja paistatella päivää Vuorilammen nurmikolla.

Nyt alue on kuin keskeneräinen työmaa, jota kruunaa huonossa kunnossa oleva parkkialue. Talvella lumi peittää armeliaasti alueen sotkut.

Kaupungin päättäjät: tehkää ensin Laajavuori-Vuorilampi Minor Plan. Laittakaa työntekijä siivoamaan alue. Jos yhteistyökumppanit laiminlyövät alueen ylläpidon niin puuttukaa siihen. Master Plan tähtää vuoteen 2020, Minor Planin voisi toteuttaa jo heti.

Valta siirretty liikelaitoksiin

2.2.2015 5:00

Jyväskylän toimialajohtajien paikat ovat nyt jaossa. Siksi kaupunkilaisten kannattaa huomata se, että erittäin merkittävä osa kaupunkikonsernin taloudellisesta ym. vallasta on siirretty tytäryhtiöihin ja liikelaitoksiin.

Onko niiden omistajaohjaus järjestetty vastaamaan liiketoiminnan laajuutta ja riskejä? Miksi Jyväskylässä ei ole liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa?

Johtamisjärjestelmää uudistettaessa olisi hyvä, että myös kaupungin liiketoiminta ja sen omistajaohjaus vastuutetaan asianmukaisesti. Vastuujohtaja voisi ensin käydä läpi tappiolliset liiketoimet sekä kaupungin sisäisen Aku Ankka -rahan käytön perusteet. Liiketoimintajohtajan tulisi olla liike-elämässä meritoitunut eikä politiikan kentillä marinoitunut henkilö.

Se, miten keskushallinnon saneeraamisessa ja säästöjen suhteen onnistutaan, selviää lähiviikkoina.

Jään mielenkiinnolla odottamaan uusien toimialajohtajien linjauksia oman alueensa toiminnan ja organisaation kehittämiseksi.

Miten Jyväskylän lainakanta ”nollautetaan”?

26.11.2014 5:00

Jyväskylän talousarvio vuodelle 2015 valmistuu vuoden loppuun mennessä. Siinä päätetään myös kaupungin lainoista.

Talousarvioesityksen mukaan kaupungilla on vuoden 2015 lopulla lainaa lähes 440 miljoonaa. Kaupunginjohtaja Markku Andersson totesi valtuuston kokouksessa olevan “tärkeää, että lainakanta saadaan nollautumaan sillä aikataululla minkä olemme asettaneet tavoitteeksi”.

Missä valtuuston pöytäkirjassa tämä suunnitelma on?

Vaikka kyseessä on emokaupugin budjetti, niin olisi hyvän hallintotavan mukaista tuoda valtuustolle ja meille 

kaupunkilaisille tiedoksi talousarvion yhteydessä myös konsernin lainat. Ovathan kaupunkilaiset näidenkin lainojen takuumiehinä ja kaupungilla oli vuonna 2013 saatavia ja sijoituksia tytäryhtiöissä yli 300 miljoonan arvosta.

Koko kaupunkikonsernin lainat ovat yli 1.000 miljoonaa euroa. Tämä jää aina vähemmälle huomiolle. Jos halutaan kaupunginjohtajan termein “nollata” nykyinen lainakanta esimerkiksi 25 vuodessa, rahaa pitäisi löytyä lyhennyksiin 40 miljoonaa joka vuosi. Mistä tulos saadaan? Onko tulossa verojen korotuksia tai sähkölle, lämmölle ja muille palveluille lisähintaa?

Olisi hyvä, että kun talousarvio vahvistetaan, siihen sisällytetään koko konsernin osalta realistinen suunnitelma lainojen määrästä, lisäyksistä, lyhennyksistä, koroista ja riskeistä. Nyt kun Suomen luottoluokitus on heikkenemässä, riskianalyysi on enemmän kuin paikallaan. Yritysmaailmassa tälläinen suunnitelma kuuluu luonnostaan hyvään hallintotapaan ja riskien hallintaan.

Kaikki talouden korjauskuurit on jo esitelty

31.10.2014 5:00

Jyväskylään valitaan uusi kaupunginjohtaja. Ehdokkaita on haastateltu ja he ovat esittäneet näkemyksiään talouden 

tervehdyttämisestä. Lausunnot ovat luonnollisesti kohteliaan positiivisia. Kukaan ei ole suoraan sanonut, että kaupungin talous on ajettu syvään ahdinkoon.

Esillä on ollut erilaisia talouden korjauskeinoja. On puhuttu palvelujen kehittämisestä, hallinnon järkeistämisestä ja organisaation madaltamisesta. Samaa tarinaa me jyväskyläläiset olemme saaneet kuulla aivan riittämiin viime vuosina.

Tämä ei meihin kaupunkilaisiin enää uppoa – valtuustoon varmasti kyllä. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.

Ehdokkaat ovat varmaan käyneet läpi kaupungin tilinpäätöksen ja todenneet, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat osasyy heikkoon taloustilanteeseen. Miksi näissä lausunnoissa kaupungin tappiollinen liiketoiminta jää vähäiselle huomiolle?

Kaupunkikonsernin oma liiketoiminta on laajentunut vuosikymmenien saatossa ja käsittää tällä hetkellä 61 tytäryhteisöä. Nämä yhteisöt ovat viime vuosina tehneet kymmeniä miljoonia euroja rahoitusalijäämää vuosittain. Veroeuroja palaa siis myös muualla kuin Keljon voimalassa.

Tuoko kaupunkikonsernin tappiollinen liiketoiminta sellaista synergiaetua emokaupungille, että jatkuvia tappioita on siedettävä kun samalla kassavirtasäästöjä etsitään kirjastoista, kouluista, leikkipuistoista ja uimarannoilta? 

Tästä olisi myös syytä keskustella, kun puhutaan talouden tervehdyttämisestä.

Toivotaan, että uudella johtajalla on sellaisia kokemuksia, näyttöjä ja konkreettisia näkökulmia kaupunkikonsernin liiketoiminnan kehittämiseksi, jotta ne osaltaan pysäyttäisivät kaupungin jatkuvan velkaantumisen. Jäädään odottamaan, tuleeko ehdokkailta talouden tervehdyttämiseen ehdotuksia.

Jyväskylän oudot katutyöt

26.9.2014 6:00

Raimo Niininen puuttui Jyväskylän kaupungin katurakentamisen ammattitaidottomuuteen (Ksml 22.9.). Soitin 8.9. kaupungin vastuuhenkilöille ja ihmettelin Kortepohjan Pehtorintie-Tilustie-Tietoniekantie katujärjestelyjä.

Joku nimetön kaupungin virkamies antoi vastauksen, että he ovat jälkikäteen todenneet reittien olevan jyrkistä kaarteista johtuen liian kapeita ja se, että liikennemäärä on arvioitua suurempi tuli yllätyksenä.

Tekijät eivät hahmottaneet oikeata katurakennetta jo suunnitteluvaiheessa ja heillä ei ollut tietoja, että sadan metrin päähän rakennetaan useita kerrostaloja. Korjausten luvattiin valmistustuvan tänä syksynä.

Kaupunkilaiset, käykää katsomassa Kortepohjassa miten meidän veroeuroja haaskataan. Haluan, että korjauskustannukset selvitetään julkisesti korjaustöiden valmistuttua.

Kirjastojen pikku-säästöt eivät auta

13.9.2014 6:00

Jyväskylän kuntakonsernin budjetin kokonaismenot vuodelle 2014 ovat 1003,2 miljoonaa euroa. Nyt kolmen kirjaston sulkemisella tavoitellaan saatujen tietojen mukaan 0,3 miljoonan euron säästöä.

Luvuista voi jo otsaluulla nähdä, että tällä ei ole kaupungin taloustilanteen kannalta mitään merkitystä. Kun tämä pikkusäästö sisältää vielä kaupunkikonsernin sisäisiä vuokria, niin missä se säästö kaupunkikonsernin kannalta on?

Tällainen pikkusäästöjen parissa puuhastelu rapauttaa kaupunkilaisten luottamusta virkamiehiin ja päättäjiin.

Uskallusta ei riitä kaupungin voimakkaasti tappiollisen liiketoiminnan saneeraukseen ja ylisuuren henkilöstön vähentämiseen.

On siinä uudella kaupunginjohtajalla iso työ, jotta nykyinen toimintakulttuuri saadaan korjattua ja keskitytään olennaiseen.

Mihin on unohtunut kirjanpitolaki?

25.8.2014 6:00

Jyväskylän kaupungin virkamiesten pienhankintojen, muun muassa edustuskulujen tarkastuksessa (Ksml 28.6.) ilmeni, että osasta tositteita puuttui liitteitä, edustuksen tarkoitus ei niistä selvinnyt eivätkä osallistujat.

Jos kaupungin kirjanpitoon tosiaan kirjataan tositteita, joista puuttuvat liitteet ja selvitykset, tämä asia saa uuden, vielä vakavamman ulottuvuuden. Onko siis nämä epämääräiset tositteet kirjattu kaupungin kirjanpitoon vai jätetty selvittelytilille? Miten sisäinen tarkastus on puuttunut asiaan?

Yrityksissä ja yhteisöissä noudatetaan kirjanpitolakia. Tällaisia epämääräisiä tositteita ei kirjata kirjanpitoon vaan rahat peritään tositteen laatijalta. Näin organisaatio oppii tekemään tositteet liitteineen oikein.

Jos näin alkeellista tositteiden tarkastusrutiinia ei ole saatu kaupungin hallinnossa toimimaan, herää ansaittu epäilys 

siitä, miten suuret hankinnat on kilpailutettu, tositteet hyväksytty ja tarkastettu.

Uusi kuntalaki on lausuntokierroksella ja astunee voimaan 1.1.2015. Toivottavasti lainsäädäntöä muokataan siten, että myös kuntasektorin on noudatettava hyvää hallintotapaa.

Sote-hallintoa kevennettävä

14.7.2014 6:00

Nyt kun sosiaali- ja terveydenhuollon kehitysprojekti on käynnistynyt, niin keskustelu on kohdistunut mm. siihen missä sote-alueen keskushallinto sijaitsee, mikä on palvelujen tuottajien ja palvelujen järjestäjän rooli, ketkä palveluja tuottavat ja mikä on rahoitusmalli.

Tässä vaiheessa on hyvä selvittää myös sote-alueen järjestäjän ja kunnallisten palvelutuottajien hallinnon päällekkäiset kulut ja investoinnit.

Pahin skenario lienee se, että sote-alueelle muodostetaan eräänlainen keskushallinto ja kunnissa sekä kuntaliittymissä tehdään samoja johtamiseen ja hallintoon liittyviä tehtäviä palvelutuottajille kuten ennenkin.

Jos kunnalliselle palveluntuottajalle kaavaillaan itsenäistä roolia niin samalla voitanee tarkastella sitä, miten sen hallinto järjestetään. Yleisjohto, taloushallinto, 

henkilöstöhallinto, tietohallinto ja kiinteistöhallinto ovat toimintoja, jotka on mahdollista organisoida uudelleen.

Voisiko sote-alueella olla yksi yksikkö em. toimintojen hoitamiseksi? Palvelukeskus olisi neutraali asiakkaitaan kohtaan ja veloitukset muodostuisivat palvelujen käytön mukaan. Tarvittaessa kunta voisi käyttää palveluja myös laajemmin.

Aina voidaan keskustella kunnan itsemääräämisoikeudesta, mutta onko palvelujen yleishallinto kunnan ydintoimintaa ja uuden kuntalain suojeluksessa.

Toivottavasti uuden kuntalain valmistelussa ei luoda säännöksiä, jotka hidastavat sote-rakenteiden kehittämistä. Sote-säästötavoite on noin kaksi miljardia euroa, joten myös hallinnon keventämistä varmasti tarvitaan.

Päätösten kannettava vaalityötä kauemmas

1.7.2014 6:00

Suomi on saanut uuden hallituksen ja se on muodostettu silmällä pitäen kevään 2015 eduskuntavaaleja – sanoo oppositio. Uudella hallituksella on oma talouslinjauksensa ja elvytyksen painotus. Se herättää voimakkaita tunteita myös keskisuomalaisissa kansanedustajissa. On oikein, että 

hallitusohjelmaa tarkastellaan oman maakunnan kannalta ja niitä esitellään julkisuudessa.

Samalla on kuitenkin muistettava, että hallitus ja oppositio saivat yhdessä aikaan historiallisen raamisopimuksen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämiseksi.

Jääkäämme mielenkiinnolla odottamaan alueemme ehdokkaitten kannanottojen kohdistumista tulevan syksyn aikana. Kerätäänkö poliittisia pisteitä puoluepolitikoinnilla vai osallistutaanko aktiivisesti keskusteluun ja työhön oman sote-alueemme kehittämiseksi?

Parasta vaalityötä on maakunnan etujen ajaminen sote-projektissa. Täältä ne äänetkin tulevat.

On huomattava, että sote-kehitys ja uusi keskussairaala tähtäävät vuosikymmenien päähän - ei vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.

Tomerat ehdotukset kehittämisestä tarpeen

4.6.2014 6:00

Kirjastoja lakkautetaan, kouluja ja terveysasemia suljetaan. Tässä luetteloa Jyväskylän virkamiesten viime kuukausien säästöehdotuksista.

Siinä ei voimavaroja säästellä, kun virkamiehet tekevät säästöehdotuksia muun muassa pienten kyläkoulujen lopettamiseksi.

Huono juttu tässä tehostamisessa on siinä, että iso osa ”säästöistä” on niin kutsuttua Aku Ankka -rahaa. Euroja siirretään taskusta toiseen muun muassa vuokrina, mutta ulkoista kassavirtaa ei pystytä vähentämään olennaisesti suhteessa kaupungin kokonaisbudjettiin.

Se, mitä uutisia me jyväskyläläiset olisimme halunneet kuulla, on kuinka paljon kuntaliitosten synergiahyödyt ovat parantaneet kaupunkimme taloustilannetta.

Me olisimme halunneet nähdä virkamiesten tomeria ehdotuksia siitä, miten kuntaliitosten yhteydessä toimintoja kehitetään ja tehostetaan. Myös se, miten organisaatiota olisi madallettu poistamalla päällekkäisiä päällikkövirkoja, olisi ollut mukavaa kuulla.

Kun saatuja hyötyjä on kysytty, niin vastauksia ei ole saatu.

On ilmeisesti helpompaa touhuta kirjastojen ja kyläkoulujen lakkauttamisten parissa, kuin käydä todelliseen kehitystyöhön ja näin säästää ihan oikeita euroja – ei Aku Ankka -rahaa.

Ruikutuksen sijaan hihat heilumaan

3.4.2014 6:00

Kun tämä historiallinen sote-ratkaisu saatiin aikaiseksi, välittömästi alkoi melkoinen ruikutus, että Kuopio vie kaiken.

Ja sillä aikaa, kun me täällä Keski-Suomessa riitelemme keskenämme, parvi savolaisia ja karjalaisia lobbareita häärii jo eduskunnan käytävillä ja valtioneuvoston liepeillä vahvistamassa asemiaan.

Nyt pitää koota keskisuomalainen asiantuntemus yhteen – sitä meillä varmasti on – ja kääriä hihat. Muun muassa uuden sairaalan valmistuminen on nyt tärkeää varmistaa.

Keski-Suomen keskussairaalan korkeatasoinen osaaminen ja kulutehokkuus on hyvä pohja edetä asiassa.

Valta palautettava valtuustolle

7.3.2014 5:00

Onnibus, Mustankorkea, Valtiontalo, Keljon voimala jne. Mikä näitä kaikkia yhdistää?

Yhteistä on se, että jo hankkeiden valmisteluvaiheessa, suuri joukko kaupunkilaisia arvosteli perustellusti kaupungin virkamiesten esityksiä.

Voi vain kysyä, mitkä ovat olleet virkamiesten ja luottamusmiesten intressit hankkeiden suhteen, kun terveen maalaisjärjen käyttö on unohtunut.

Nyt surullisessa Onnibus-farssissa kaupunki teki sopimuksen yrityksen kanssa, jolta jo etukäteen arvioiden puuttuivat tekniset ja taloudelliset resurssit liikenteen hoitamiseen.

Ilmeisesti yrittäjät itse tajusivat tilanteen mahdottomuuden ja kävivät kauppaa kaupunkilaisten palvelujen tuottamisesta?

Yrittäjä siis todennköisesti kauppasi kaupungin kanssa tekemänsä sopimuksen jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista.

Asiasta päättänyt apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto toteaa, että ”tällaista markkinatalous on”. Tietääkö Koivisto tekikö Onnibus Oy kaupassa voittoa ja mitkä ovat kaupungille aiheutuneet kustannukset?

Tilintarkastajat varmaan tutkivat, onko tässä tapauksessa noudatettu kaupunginvaltuuston marraskuussa hyväksymää kaupunkikonsernin riskienhallintaohjetta ja onko sopimuskumppanin kokonaistilanteen arviossa noudatettu riittävää huolellisuutta?

Onko kaupungilla meneillään muita hankkeita, joissa meidän veronmaksajien palvelujen tuottamisesta tehtyjä sopimuksia voidaan kaupata edelleen?

On nimittäin helppo tehdä halpa tarjous tai sopimus ja paketoida se myytävän yrityksen arvoon.

Palvelujen ulkoistuksissa on huomattava, että palvelujen tarjoajilla on usein valmiuksia luoviin sopimusratkaisuihin, joiden hahmottaminen voi olla virkamiehelle ja hallintojuristille vaikeaa.

Jyväskylän valtuuston päättäjien täytyy todella terästäytyä, jotta tällaiset ikävät – lähes jatkuvat – epäonnistumiset eri hankkeissa saadaan loppumaan. Päätös valtuuston vallan osittaisesta siirtämisestä virkamiehille ja lautakunnille pitäisi peruuttaa.

Laskelmat vedettävä muualta kuin hatusta

12.1.2014 5:00

Kuntajakoselvitys on edennyt valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaisesti. Myös Jyväskylän kaupunkiseudun selvitys on siinä vaiheessa, että siinä on pohdiskeltu elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan osatoimintoja, seudun yhteisiä resursseja ja kuntakohtaista 

päätösvaltaa. Maankäyttö, asuminen, yritystoiminta ja liikenne on myös analysoitu ja ns. pendelöintiä kuntien välillä selvitetty.

Alustavassa selvityksessä on myös suuntaa-antavasti esitelty talouslukuja ja alueen säästöpotentiaalia laskettujen odotekustannusten pohjalta.

Näin on saatu säästämisen hintalappu mm. erikoissairaanhoidolle, perusterveydenhuollolle, vanhuspalveluille, liikenneväylien hoitamiselle ja lasten ja nuorten laitoshoidolle.

Osa-alueita on siis selvitelty toimeksiannon mukaisesti, mutta tämän lisäksi on selvää, että kuntien talouslukujen läpikäynti on myös tehtävä päätöksien tueksi.

Jotta talouden lähtötilanne saadaan kiistatta selville, täytyy kuntien luvuista yhdistellä eri vaihtoehtojen tulos-, tase- ja rahoituslaskelmat. Laskelmissa voi käyttää kuntien tilinpäätös- ja budjettilukuja. Lukuihin tulee sisällyttää myös liikelaitokset ja tytäryhtiöt – onhan selvää, että jos kaupunkikonserniin kuuluu velkaisia ja huonosti kannattavia osia, niin eivät ne mihinkään liitoksissa poistu vaan rasittavat uuden muodostettavan alueen taloutta.

Viime aikoina on yleisesti arvosteltu hallituksen esityksiä siitä, että ne on laadittu Stetson-RaHi-menetelmällä, joka tarkoittaa lukujen vetämistä hatusta ja ravistelemalla hihaa.

Nyt selvitysmiehillä on hyvät lähtökohdat laatia laskelmat, jotka perustuvat tilintarkastajien hyväksymiin tilinpäätöksiin ja eri kunnissa vahvistettuihin budjetteihin. Uskon, että heillä on myös tarvittavat tiedot siitä, mikä tulosvaikutus on kuntarakenteiden päällekkäisten toimintojen saneeraamisella, kun ennakoidaan taloustilannetta tuleville vuosille. Kun palvelujen ja rakenteiden säästöpotentiaali täsmää tuloslaskennan kautta johdettuun tulokseen niin suunnitelmia voitanee pitää kohtuullisen luotettavina.

Kun luotettavat luvut on saatu koottua, voidaan niistä sitten päätellä, täyttääkö uusi kunta valtiovarainministeriön laatimat talouskriteerit.

Toivon, että kun selvitysmiehet ovat saaneet työnsä valmiiksi niin se sisältää myös analyyttisen osion eri vaihtoehtojen talousluvuista kriisikunta-kriteereineen. Tämä muodostaa osaltaan kestävän pohjan asian arvioimiseen.

Bussikilpailutuksessa liian kova vauhti

12.12.2013 5:00

Jyväskylässä kilpailutetaan bussiliikenteen hoitaminen ja se on aivan oikein. Suunta on siis oikea, mutta onko vauhti liian kova?

Kaupungin energiainvestoinnit, väitetyt tilinpäätösmanipuloinnit ja Lutakon tunneli jne ovat herättäneet lukuisat kaupunkilaiset seuraamaan suurennuslasilla miten kaupungin virkamiesten osaaminen riittää esillä olevassa bussiliikenneasiassa.

Nyt kaupungissa pyörii huhumylly, jossa sopimuksesta kilpailevat osapuolet mustamaalaavat toisiaan. Virkamiehet valmistelevat laskelmiaan ja juristit tutkivat onko mahdollista, että 10 miljoonan euron sanktiot tulevat pahimmassa tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Tällaisissa veronmaksajien rahoittamissa hankkeissa läpinäkyvyys, asioiden huolellinen valmistelu ja päätöksenteon riittävä laaja-alaisuus sekä osaaminen on hyvin tärkeää.

Olisi hyvä, että kun asiasta tehdään aikanaan sopimus, niin sen pohjana on myös puolueettoman asiantuntijan lausunto tarjokkaista.

Lausunnon saamiseksi yhtiöissä suoritettaisiin laaja toiminnan ja hallinnon tarkastus (due diligence), jonka tekee ulkopuolinen yrityskauppoihin ja liiketoimintasiirtoihin perehtynyt taho.

Kun myös virkamiesten tekemät arviot ovat käytettävissä, niin niitä voidaan vielä verrata tarkastusten tuloksiin.

Saamani tiedon mukaan asiaa ei tulla käsittelemään valtuustossa vaan sopimuksen voi tehdä apulaiskaupunginjohtaja Koivisto, vaikka kokonaissumma sopimusjaksolla on 100 miljoonaa. Ilmeisesti tässä toimitaan säännösten mukaisesti, mutta eikö valtuusto olisi parempi foorumi asian käsittelyyn – edustaahan valtuusto pienoisleikkausta bussinkäyttäjistä ja veronmaksajista. Voi lisäksi kysyä, onko hallintosääntö ajantasalla tällaisten asioiden käsittelyssä?

Toivotaan viisaita päätöksiä, tuloksenhan näemme jo ensi kesänä eikä vuosien päästä kuten Keljon voimalan suhteen kävi.

130.000 asukkaan kaupunkialueella joukkoliikenteen häiriötön toiminta täytyy olla kaiken päätöksenteon pohjana, eivät pienet säästöt. Suurempia säästökohteita on Jyväskylän kaupungissa aivan riittävästi.

Valtuuston on uudistettava käytäntöään

6.11.2013 5:00

Olen seurannut kiinnostuneena Jyväskylän kaupungin johtamista ja taloutta käsittelevää mielipiteenvaihtoa. Julkisuudessa keskustelu ja vastuutus henkilöityy ja on virkamiespainotteista.

On muistettava, että peruslähtökohtana kunnan asioiden hoidossa on kuntalaki. Lain mukaan keskeinen vastuu kunnan asioista kuuluu valtuustolle. Kuntalain toisessa luvussa säädetään muun muassa seuraavaa: valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Valtuusto päättää muun muassa kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisista tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista, hallinnon järjestämisen perusteista, talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä talousarviosta.

Kuntalaki muuttuu – mitä konkreettista valtuusto voi tehdä nyt? Valtuusto päättää myös kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalakiin tehtiin 1.7.2012 kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevia muutoksia, jotka astuvat voimaan 1.1.2014. Tarkoituksena on parantaa nykyisiä käytäntöjä.

On ymmärrettävää, että valtuutetut tarvitsevat tukea päätöksilleen. Nyt he voivat yhdessä laatia säännöstöt ja ohjeet uudelleen ja järjestää talouden, toiminnan sekä riskien seurannan siten, että se tukee päätöksentekoa riittävästi.

Esitystä käsiteltiin valtuustossa 4.11.2013 ja ohjeistusta vielä tarkennetaan vuoden loppuun asti.

Menneelle emme voi mitään paitsi ottaa siitä oppia.

Nyt valtuustossa kannattaa miettiä huolella, kuinka tulevaisuudessa esimerkiksi tilintarkastusta käytetään tehokkasti hyväksi, kun arvioidaan kaupungin taloutta ja sen toimintaa.

Säästöt julki

29.5.2013 3:01

Jyväskylän seudulle laaditaan kuntajakoselvitystä. Kaupunki on ottanut vetovastuun suurkunnan synnyttämisestä.

Koska Jyväskylällä on jo kokemusta liitoksista (maalaiskunta, Korpilahti), kaupungilta voi kysyä, miten hanke on toistaiseksi onnistunut taloudellisesti ja toiminnallisesti. Samoin kiinnostaa, paljonko viiden vuoden suoja-aika eri tehtävien hoitamiseksi on maksanut ja miten tämä yliresursointi puretaan, kun suoja-aika umpeutuu.

Suuntaa-antava tietokin on tärkeä jatkoa ajatellen. Esimerkiksi keskushallinto ja johtaminen organisaation eri tasoilla sekä hallintotyöt on kohtuullisen helppo saneerata. Mallia voi ottaa yritysfuusioista; päällekkäisyydet poistetaan parissa kuukaudessa.

Milloin siis julkistetaan jälkilaskelmat jo tehdyistä liitoksista? Paljonko niistä on luvassa säästöä tulevaisuudessa?

Säästöjä tämä velkainen Jyväskylä tarvitsee kipeästi.

Jyväskylän tappiolliset liiketoiminnat tehoseurantaan

9.4.2013 3:01

Jyväskylän kaupungin energiayhtiön tekemää yli 300 miljoonan euron investointia Keljonlahden voimalaan on arvioitu useaan otteeseen julkisuudessa. Viikonvaihteessa (Ksml 6.4.) monet mukana olleet tai muutoin asiaan perehtyneet kertoivat näkemyksensä asiasta.

Me veronmaksajat emme näistä historioista viisastu, vaan haluamme kuulla siitä, mikä on investoinnin tulos-/kassavirtatilanne 31.12.2012 ja milloin tämä investointi ja sen kumulatiivinen tulos-/kassavirta saadaan positiiviseksi?

Tietojeni mukaan yhtiölle ennustetaan vuodelle 2013 tappiota 5 miljoonaa euroa. Mikä on siis jatko esimerkiksi viiden, kymmenen tai 20 vuoden jaksoilla? Mistä tiedot voisi saada?

Nyt siis tiedetään, paljonko hankkeeseen on investoitu, tiedetään asiakaspotentiaali ja erilaisia näkemyksiä energian hinnan kehityksestä. Tältä pohjalta yhtiön tulisi julkistaa näkemys siitä, mikä on todennäköinen toteutuma ja huonoin mahdollinen tulema investoinnin kuoletusaikana.

Lisäksi meitä veronmaksajia kiinnostaa, millä aikavälillä yhtiö alkaa lyhentää meille velkojaan ja mikä tärkeintä, tietenkin hintataso siinä tapauksessa, että investointi maksatetaan meillä kuluttajilla korkeina hintoina.

Tietojen antamisessa lienee turha vedota kilpailuseikkoihin. Kyllä kilpailijat osaavat laskea, mikä meidän energiayhtiömme tilanne on.

Kaupunkikonsernin liiketoiminnassa on muitakin yhtiöitä, joiden tulos on ymmärtääkseni epätyydyttävä.

Mitkä ovat jatkonäkymät kolmen-viiden vuoden horisontilla seuraavilla yhtiöillä: Total Kiinteistöpalvelu Oy, Jyväs-Parkki Oy, Jykes Oy, Jykes Kiinteistöt Oy ja Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy?

Mistä tiedon voisi saada?

Mitä tehostamistoimia on yhtiöissä meneillään?

Mitkään liikesalaisuudet eivät estäne julkisuutta – onhan mainittujen yhtiöiden toiminta varsin tavanomaista ja me kaupunkilaiset tämän toiminnan rahoittajina haluamme nämä tiedot.

Vastaavia toimintoja on muissakin kaupungeissa, joten vertailu niihin on myös paikallaan.

Julkisuus on tärkeää, koska luottamuselimien kyky valvoa toimintoja on pettänyt monessa tapauksessa ja valta on osaajien käsissä. Periaatteena pitäisi olla: Julkiset yhteiset varat, julkiset yhteiset tiedot.

Viime kuukausina on julkisuudessa käyty keskustelua jääkiekkoaitioista, teatterilipuista ja onpa kaupunki leikannut esimerkiksi omaishoitajien tukieuroistakin.

Säästöt ovat varsin pieniä verrattuna niihin, joita saataisiin kaupungin hallintoa ja liiketoimintojen tuloksia kehittämällä.

Mitä käytännön toimia kaupunki on tehnyt esimerkiksi hallinnon tehostamiseksi ja tappiollisten liiketoimien kehittämiseksi?

Toivomme, että kaupungin tiedotusväki pääsee pian kertomaan uutisia siitä, miten kaupunkikonsernimme toimintaa tehostetaan meidän veronmaksajien eduksi ja jos ne jo jossakin ovat luettavissa, niin kiitokset jo ennakkoon.