ILOISTA
VAPPUA
KAIKILLE
LUKIJOILLE
Toivottavasti toukokuu tuo tullessaan lämpimät säät ja kevään merkit.
Kiitos kun olet käynyt lukemassa lyhyitä juttujani.
Uusia aiheita toukokuussa: Suomen Pankin ennuste, VM:n raportti: kevät 2024, eurovaalit, puoluekannatus, hyvinvointialueiden ahdinko, EK-suhdanne-ennuste jne.
914.
ASUMISTUKI
OPINTOTUKI
Kirjoitus numero 913
24.4.2024
Aiheesta on kova keskustelu tällä hetkellä. Sen takia kirjasin ylös määrät. Lähde Kela ja Tilastokeskus
Vuonna 2023 Kela maksoi yleistä asumistukea lähes 1,7 miljardia euroa.
Yli 400.000 ruokakuntaa saa tukea.
Suurin asumistukea saanut ryhmä olivat opiskelijat, joita oli 42 prosenttia tukea saaneista ruokakunnista. Toiseksi suurin ryhmä olivat työttömät 31 prosentin osuudella.
Opintotuen saajia: 331.670, Opintoraha 330.864
VEROJEN MAKSUN
JAKAUTUMINEN
Kirjoitus numero 912
24.4.2024
Kuka veroja maksaa: tietoja verohallinnon tietokannoista.
KESKEISET POINTIT:
1. Suomalaiset maksoivat verovuonna 2022 tuloveroja yhteensä noin 35,4 miljardia euroa.
2. Suomalaisilla oli vuonna 2022 veronalaisia tuloja noin 165,1 miljardia euroa.
3. Suomen suurituloisin 10 prosenttia maksaa tuloveroista hieman yli 45 prosenttia
4. 20 prosenttia veronmaksajista maksoi tuloveroja 22,2 miljardia euroa eli noin 62,5 prosenttia.
Mikä mahtaa olla maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vaikka alimmassa desiilissä?
HYVINVOINTIALUEIDEN
TALOUS 2023 - 2027
Kirjoitus numero 911
18.4.2024
Lähde: Valtion talousarvioesitys
Ennuste on luonteeltaan painelaskelma: ennusteessa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan, eli siinä ei ole oletettu alueiden mahdollisia säästö- tai tehostamistoimia seuraaville vuosille.
Painelaskelman graafien viiden vuoden kumulatiiviset luvut 2023-2027 kertovat tulospaineen määrän.
TULOSKEHITYS SELVIÄÄ HELPOSTI ALLA OLEVISTA KUVISTA.
KITEYTÄN SYYT - HUONOON - KEHITYKSEEN VIITEEN POINTTIIN:
1. Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso ja tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa. Myös ostopalvelujen hinnankehitys on epäsuotuisa.
2.Korkealla tasolla olevista investoinneista johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen ja hyvinvointialueet velkaantuvat.
3. Henkilöresurssien käyttö tehotonta; 5-6 portainen hallinto.
4. ICT-asiat: integroitu-ict täysin lapsen kengissä ja prosessit sen mukaiset.
5. Raskas kiinteistömassa
Lähde: Valtion talousarvioesitys
KEHYSRIIHEN
TULOKSET:
KESKEISET
POINTIT
Kirjoitus numero 910
17.4.2024
YLEISTÄ
Hallitus tekee ensi vuonna yhteensä kolmen miljardin edestä lisää veronkorotuksia ja menoleikkauksia (2024 6 miljardia).
Noin puolet hallituksen toimista on menoleikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Alun perin hallituksen oli tarkoitus tehdä noin kahden miljardin edestä leikkauksia ja miljardin edestä veronkorotuksia.
KLIKKAA TAI NIPISTELE KUVAT SUUREMMIKSI!
SUURI TALOUDEN ISO KUVA
Vuonna 2025 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan n. 87,6 miljardia euroa, joka on noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin arvioitu vuodelle 2024 mukaan lukien lisätalousarvioesitys.
VEROTUS
Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus tekee julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna.
Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt. Nyt päätetyt uudet sopeuttamistoimet alentavat valtion menotasoa 1,3 miljardia euroa vuonna 2025.
INFLAATIO JA KOROT
Inflaation hidastumisen myötä yleisen korkotason nousu on pysähtynyt. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan kuitenkin nousevan vuodelle 2025 arvioidusta 3,1 miljardista eurosta kehyskauden loppuun mennessä 4,0 miljardiin euroon.
GARAFIIKKA: KARI HALTTUNEN
ALIJÄÄMÄ
Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 10,8 miljardia euroa vuonna 2025, mikä on 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2024 (ml. ensimmäinen lisätalousarvioesitys) on budjetoitu. Vuosina 2025—2028 alijäämä on keskimäärin 8,5 miljardia euroa vuodessa.
GARAFIIKKA: KARI HALTTUNEN
VALTION VELKA
Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 180 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa, mikä on noin 62 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2028 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 203 miljardia euroa, mikä on noin 63 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
VALTION
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA
- KULUT:
Kirjoitus numero 909.
15.4.2024
23.4.2024 päivitys klo 08.45
Jotta saneerauksen suuruusluokasta saa jotakin suuntaviittaa:
Minä laskin 400.000.000 euron ja keskiarvoansion ja muiden kulujen pohjalta vähennettävän n. 5.000 työntekijää.
Hesari arvio määräksi 4.000 työntekijää.
Vähennys on siis 5-6 prosenttia, kokonaismäärä ollessa NYT 82.000 työntekijää.
15.4.2024
LÄHDE: VM suora lainaus
"Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696 (KH: olisitko arvannut ?), joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. "
Porissa on n. 80.000 asukasta.X)Arvioitu henkilöstökulut yk-lisän kanssa n. 6,3 miljardia eli 7,2% budjetin loppusummasta.
Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi.
Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia.
Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä."
X)
Karkea laskelma KH : kk-palkka VM-tilaston mukaan 4.800 lomarahoineen + laskennallinen sotu 1.000 = 5.800 X 12 X 81.696 = 5,7 miljardia euroa. Tähän lisäksi tulee työtilat, ict-verkko, softalisenssit, koneet, laitteet, matka- ym. kulut, jotka esim. yk-lisänä voisi olla 10-20 % + sitoutuvan pääoman korko. Koska yleiskustannukset eivät ole tiedossa, niin voitaneen varovasti arvioiden niiden olevat vaikka 10 %, jolloin summa olisi 6,3 miljardia euroa.
6,3 miljardia/talousarvio 87,6 miljardia = 7,2 %
PUOLUEIDEN
HS-KANNATUS:
Kirjoitus numero 908
16.4.2024
LÄHDE: HS
Sdp on noussut Suomen suosituimmaksi puolueeksi 21,6 prosentin kannatuksella, kertoo huhtikuun HS-gallup.
Puolueen kannatus on nyt kaksi prosenttiyksikköä suurempaa kuin HS:n edellinen gallup.
Hallituspuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatuslasku puolestaan jatkuu.
Kokoomuksen kannatus on tuoreessa kyselyssä 19,9 prosenttia eli vajaan prosenttiyksikön pienempää kuin maaliskuussa.
Perussuomalaisten kannatus on heikentynyt runsaan prosenttiyksikön ja on nyt 17,8 prosenttia.
Muiden puolueiden kohdalla kannatusmuutokset ovat tätä pienempiä.
KUVAT KERTOVAT ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA:
KUVISSA ON MYÖS TRENDIVIIVAT!
KLIKKAA TAI NIPISTELE KUVAT SUUREMMIKSI!
