HYVINVOINTIALUEIDEN
TALOUSARVIO 2025-2028
TOTEUTUMA 2023 SEKÄ ENNUSTE 2024
Kirjoitus numero 1.018
11.10.2024
HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUDESTA KESKUSTELLAAN JOKA PÄIVÄ.
TEIN RAPORTIN ASIASTA, JOSTA TILANNE SELVIÄÄ HELPOSTI.
LÄHDE: VM, ”Keltainen kirja”
Laskelma (KH) hyvinvointialueiden tuloista ja menoista.
Otin luvut "Keltaisesta kirjasta" ja muokkasin ne yhteen kuvaan.
Ennuste on laadittu valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja se kattaa hyvinvointialueet, mukaan lukien Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen, sekä hyvinvointiyhtymät.
Ennuste on luonteeltaan painelaskelma, jossa menot muuttuvat palvelutarpeen muutosten, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten myötä. Ennusteessa on huomioitu alueiden omia sopeutustoimia erityisesti kuluvan vuoden osalta. Lisäksi arvio perustuu alueiden tilinpäätösennusteisiin ja taloustietoihin vuoden 2024 kertymistä.
Kuvassa kansantalousosaston luvut graafina vuodet 2023-2025. Laitoin kaikki keskeiset luvut yhteen kuvaan. Siitä näet helposti kokonaisuuden.
Vuonna 2023 hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos oli selvästi alijäämäinen, ja menojen kasvu oli nopeaa.
Vuonna 2024 alueiden tuloksen ennustetaan olevan 1,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että alijäämä kasvaa edellisvuodesta sopeutustoimista huolimatta.
Vuonna 2025 alueiden tuloksen odotetaan paranevan ja olevan 0,3 mrd. euroa alijäämäinen, kun valtion rahoitusta kasvattaa jälkikäteistarkistus 1,4 miljardia.
Menojen kasvu ennustekaudella johtuu pääasiassa hintojen nopeasta noususta, jonka kasvuarvio v. 2025 on hieman yli 4 %. Erityisesti henkilöstömenot kasvavat suurten sopimuskorotusten ja palkkaohjelmien vuoksi yleistä ansiotasoa nopeammin. Ostojen kasvu on ollut nopeaa myös kuluvana vuonna.
Alueiden investoinnit pysyvät korkealla tasolla.
Vuosille 2025—2026 alueiden omia sopeutustoimia on arvioitu varovaisesti, sillä tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavilla. Arvio sopeutustoimien määrästä perustuu käytettävissä oleviin tietoihin. Tietojen tarkentuessa sopeutustoimia voidaan huomioida enemmän.
Alueiden tulot koostuvat pääosin valtion rahoituksesta sekä asiakkailta saatavista maksutuotoista. Valtion rahoitus kasvaa merkittävästi v. 2025, kun siinä huomioidaan jälkikäteistarkistus, joka perustuu vuoden 2023 alijäämään. Jälkikäteistarkistus kasvattaa valtion rahoitusta 1,4 mrd. euroa.
Hyvinvointialueiden lainakanta oli n. 5,8 mrd. euroa vuoden 2023 lopulla. Velan määrä kasvaa painelaskelmassa lähes 12 mrd. euroon vuoteen 2028 mennessä.
Ennusteeseen liittyy useita riskejä. Alueiden menot voivat kasvaa ennustettua nopeammin esimerkiksi hintojen nopeamman nousun tai henkilöstön palkkakilpailun vuoksi..
Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden tulee sopeuttaa menokehityksensä valtion rahoituksen asettamiin puitteisiin. Tätä tukevat myös hyvinvointialueiden taloutta koskevat säännökset, kuten kertyneen alijäämän kattamisvelvoite.
Kuvassa kansantalousosaston luvut graafina vuodet 2026-2028. Siitä näet helposti kokonaisuuden. Lukuja on paljon yhdessä kuvassa, mutta ainakin suuruusluokat on helppo hahmottaa: valtavat tulot, mutta tappiota tulee.
