HESARIN TIETOVUOTO - KUKA ON "MYYRÄ"

Hesarin tietovuoto - kuka on

”Myyrä”?

Helsingin Sanomien Tikkakosken Viestikoelaitoksen toimintaa koskeva

juttu herättää kysymyksen kuka tai ketkä ovat vuotaneet

lehdelle salaiset tiedot. Tiedot ovat ajalta 2002-2008.

Mitkä ovat mahdollisuudet:

1. Valtioneuvosto

2. Sotilastiedustelu ja suojelupoliisi

3. Presidentin kanslia

1. Valtioneuvosto

Tänä aikana toimi seuraavat hallitukset:

Lipponen II 1999-2003

Jäätteenmäki 2003

Vanhanen I 2003-2007

Vanhanen II 2007-2010

Tuliko tieto hallituspiireistä? Ei, sanovat asiantuntijat.

2. Sotilastiedustelu ja suojelupoliisi

Tuliko tieto täältä? Ei, sanovat asiantuntijat.

3. Presidentin kanslia

Kyseisenä aikana Suomen presidenttinä toimi Tarja Halonen 2000-2012.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan jäljet johtavat

presidentin kansliaan.  Tämä selittäisi Sauli Niinistön nopean

pyynnön rikostutkinnan aloittamiseksi - vaikka tapaus

ei ajoitu hänen aikaansa.

Onko/oliko myyrä presidentin kansliassa?

Miten asia etenee?

Vuodettujen asiakirjojen jakelulistat ovat viranomaisten 

tiedossa, samoin kuin se, keille asiakirjoja on vain näytetty 

ja ketkä ovat saattaneet pitää kopion. 

Nyt on siis rikostutkinta meneillään.  Aika näyttää pystytäänkö

vuotaja selvittämään.

Samalla testaantuu se, voiko lähdesuoja olla niin

voimakas, että se estää totuuden selville saamisen.

Saako rikoksella hankittu tieto - lähdesuojan.

Onko yli viiden miljoonan Suomen kansalaisen

turvallisuus tärkeämpi kuin Hesarin/lehdistön lähdesuoja?

MIELESTÄNI ON.

Kokosin pari lakipykälää, joiden pohjalta tutkimus etenee.

Mitä sanoo rikoslaki?

RIKOSLAIN LUKU 12 

7 § (21.4.1995/578)

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen

Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai 

ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii 

tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi 

on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän 

tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan 

aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, 

turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on 

tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen 

vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

RIKOSLAIN LUKU 40

5 § (12.7.2002/604)

Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen 

virkasalaisuuden rikkominen

Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen 

päätyttyä oikeudettomasti

1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten 

toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun 

lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan 

saa ilmaista, taikka

2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi 

1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa,

hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa 

rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen 

enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta 

pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi 

tehtäväänsä.

Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa 

tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus 

ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole 

kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, 

jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, 

tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon 

tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

SÄILYYKÖ HESARIN TIETOSUOJA?

Säilyykö Helsingin Sanomien tietosuoja?

Mielipidekirjoitus 28.12.2017 

Lehdistöä sanotaan vallan vahtikoiraksi. Kun vahtikoiran 

edustaja tuhoaa tietokoneensa kovalevyn kellarissaan 

lähdesuojan nimissä, voi kysyä, ovatko Helsingin Sanomien

prosessit, tietohallinto ja tietoturva kunnossa. 

Lehden hallitus vaati päätoimittajalta selvityksen 

journalistisesta prosessista. Entä tietosuoja?

Voi kärjistäen kysyä, miksi vieraiden maiden vakoilijat 

vaivautuisivat murtautumaan valtion tietoverkkoihin, 

kun nyt on tiedossa, että Hesarin toimittajilla on 

kotonaan läppärit täynnä salaista tietoa esimerkiksi 

Tikkakosken Viestikoelaitoksesta. 

Näin pilvipalvelujen datavarastojen aikana tämä 

tuntuu oudolta. 

Voisi siis ajatella, että Hesarin toimittaja selailee 

kotona ensin julkisen verkon ruokaohjeita ja sitten 

palaa salaisten tietojen pariin. 

Toivottavasti valtiosalaisuudet eivät pyöri keittiön pöydillä.

Kari Halttunen

Jyväskylä

RAUHALLISTA JOULUA 2018

Rauhallista Joulua ja 

Onnellista

Uutta Vuotta 2018

Joulumusiikiksi suosittelen A.B.C Haltman-yhtyeen

joululaulua. Sen löydät YouTubesta

osoitteessa:

https://youtu.be/FExUa6Sb-Z4

NELJÄS VALTIOMAHTI JA MAAN TURVALLISUUS

Neljäs valtiomahti ja

maan turvallisuus

Lehdistöstä sanotaan, että se on neljäs valtiomahti.

Se rinnastetaan vallan kolmijakoon jotka ovat lainsäädäntövalta,
toimeenpanovalta ja tuomiovalta.  

Nyt tämä neljäs valtiomahti on joutunut

outoon valoon, kun medialle on vuodettu

erittäin salaista tietoa koskien Tikkakosken

Viestikoelaitoksen toimintaa. Helsingin
Sanomat julkaisi uutisen.

Oudoksi asian tekee se, että ilmeisesti tietolähteen rikollisen

menettelyn lisäksi tämä ”valtiomahti” yrittää

salata tämän henkilöllisyyden.  Näin lakia, jonka eduskunta on säätänyt ja

hallitus on laittanut toimeen rikotaan. Kolmas valtiomahti

eli tuomiovalta ei pääse asiaa tutkimaan - ei ainakaan helposti.

Sanotaan, että media on vallan vahtikoira, mutta

valtio turvallisuutta koskevien asioiden suhteen

täytyy terveen maalaisjärjen voittaa.

Kun vallan vahtikoira/toimittaja tuhoaa tietokoneensa kovalevyn
kellarissaan lähdesuojan nimissä, täytyy kysyä
onko Hesarin prosessit kunnossa? Miksi tälläistä tietoa
on yksittäisillä läppäreillä?  Miksi Hesari ei käytä
pilvipalveluja - nyt lehtikään ei tiedä mitä toimittaja
huseeraa omalla koneella

KESKI-SUOMI USKOO TULEVAISUUTEEN

Keski-Suomi uskoo 

tulevaisuuteen

Suomessa on meneillään suuri sosiaali- ja

terveysalan uudistus.  Lisänä rokassa

maakuntauudistus.

Meni muutos sitten soteen tai saveen - Keski-Suomessa

rakennetaan uutta keskussairaalaa Jyväskylään.

Kuvat puhuvat puolestaan.  Keskisuomalaiset päättäjät

eivät jääneet odottamaan sote-päätöksiä vaan

uusi sairaala on jo valmistumassa.  Kuvat otettu

18.12.2017

Koko alue näkyy panorointikuvassa ja

osa mahtavasta rakennuksesta on toisessa

kuvassa.  Zoomaa kuvaa...

SOTE KIINTEISTÖISSÄ ISO RISKI

Sote-kiinteistöissä

iso riski

Helsingin Sanomien

pääkirjoitus-sivun otsikko 16.12.2017.

Katso kuva alla.

Kirjoitin blogissani 9.12.2017.  Katso kuva alla ja blogikirjoitus.

Tyhjät kiinteistöt sekä kuntaveron leikkaus ovat merkittävä

taloudellinen riski monelle kunnalle.

Jos kirjanpidossa joudutaan tekemään alaskirjauksia niin

kriisikuntakriteerit on monen kunnan riskinä. Luottokelpoisuus

heikkenee ja korot nousevat.  Mahdollisesti uusien lainojen saatavuus

heikkenee.

Oli mukava, että ennätin ennen mahtimediaa ottamaan

asian esille Keskisuomalaisessa.

Helsingin Sanomat

Mitä tehdä Pylkömäen kaupalle?

Kauppa on laitettava heti kiinni.

Samoin kaikkien itsenäisten osuuskauppojen on tehtävä

sama juttu omille tappiollisille myymälöille.

Jos osuukauppa alkaa ylläpitää tappiollisia kauppoja

ympäri Suomea niin Keskon pääkonttorilla Lidlissä

ollaan enemmän kuin tyytyväisiä.

Kertaan vielä ison kuvan:

Suomessa on tapahtumassa suuri rakennemuutos.

Voi olla, että Helsinki, Tampere ja Turku

muodostavat ytimen ja maaseutu taantuu

edelleen.

Jos näin käy, niin kylät tyhjenevät  ja palvelut  

heikkenevät - myös kauppojen osalta.

Pylkönmäki-ilmiötä on jo nyt joka puolella Suomea.

Tuntuisi oudolta jos joku kaupparyhmittymä

kantaisi vastuun tästä muutoksesta.  Osuuskaupan 

asiakkaat siis maksaisivat Suomen rakennemuutoksen 

vaikutuksia tuotteiden hinnoissa.

Kuten tiedetään, niin usein osuuskaupan lämmin 

puolestapuhujakin kävelee halvempaan kauppaan

ja idealismi osuustoiminnan yhteisvastuusta unohtuu.

HERÄTTIKÖ PÖRRSIÄISTEN PISTOT ARKADIAN KARHUN

Herättikö Pörriäisten

pistot Arkadian karhun

Näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna toinen pääväri

on sininen. Onko hallitus juhlistanut vuotta olemalla

sinisilmäinen?

Jokaiselle mm.  pörssiyhtiöiden toimintaa seuraavalle

ei ole yllätys, että kun hallitus avaa soten miljardimarkkinat, 

niin ketterät yhtiöt pyrkivät hyödyntämään sen.  

Se on yhtiöiden johdon tehtävä ja yhtiöt ovat vielä 

viisaasti rekrytoineet päteviä toimialan lainsäädännön

tuntevia henkilöitä tähän projektiin. Kuka ei tekisi 

näin jos olisi mahdollisuus - jos rehellisiä ollaan?  

Yhtiöillä on jo hyvin toimivat tietojärjestelmät ja trimmattu

liiketoimintaorganisaatio. Koska julkisella sektorilla ei ole

vastaavia valmiuksia, niin sen pärjääminen jatkossa 

lienee heikko - ilman lainsäädännöllistä selkänojaa.  

Pienemmän luokan epäonnistumisia on jo pitkä lista:

VR, Posti, Tele, Fortum jne. 

Se, onko nyt aktiivisesti toimineet yhtiöt olleet

viisaita ”pörriäisiä” - sen aika näyttää olihan

laki vasta lausuntokierroksella.Olisi ehkä ollut

viisasta odottaa ja antaa hallituksen ajaa

laki läpi ja sitten hyödyntää markkinat.

Nyt pörriäisten pistot herätti Arkadian karhun

talviunilta ja se voi olla äkäinen.

KUNNAT MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAKSUMIEHINÄ?

Kunnat maakuntauudistuksen

maksumiehinä?

Mielipidekirjoitus 9.12.2017

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyshuollon

käytössä olevan omaisuuden jako kuntien ja 

maakuntien kesken on suunnitteilla. 

Tämä tapahtuisi sote-uudistuksen yhteydessä.  

Kuntalaisen järjen mukaan sote-siirron jälkeen 

kunnan taseessa pitää olla vain sen 

ydintoimintaan liittyvä omaisuus ja velat 

sekä tuloslaskelmassa sen menot. 

Muodostuuko nyt kuitenkin tilanne, jossa

maakunnat pakkovuokraavat kuntien omaisuutta

soveltuvin osin ja jättävät kunnat pulaan

lainojen ja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen

ja käyttämättömien laitteiden kanssa?

Pörräävätkö kiinteistökimalaiset jo kunnantalojen

käytävillä?

Hallituksen esityksessä on arvioitu että Suomen 

kuntien taseissa rakennuksista 20-30 % on 

sote-käytössä. Esimerkiksi Jyväskylässä tasearvo voisi 

näin olla jopa 100 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä 

muu omaisuus. Millä ehdoin se siirtyy Keski-Suomen 

maakunnan käyttöön - kysyy moni.

Mielestäni kuntien on saatava omaisuudestaan  

korvaus, jolla katetaan kaikki järjestelyn 

vaikutukset. Suomessa on vuosikymmeniä 

korostettu kuntien itsenäistä asemaa - unohtuuko

nämä puheet nyt näissä maakuntatalkoissa.

SOTE TIETOJÄRJESTELMÄT VOIDAAN "SÖSSIÄKKIN"

Sote-tietojärjestelmät 
voidaan "sössiäkkin" 
sanoo SoteDigi Oy:n 
hallituksen puheenjohtaja 

Olen kirjoittanut tällä palstalla sote-ict/tietojärjestelmien

epärealistisesta aikataulutuksesta - jo kaksi vuotta sitten. 

Silloin olisi pitänyt projektin olla jo käynnissä. 

Alla kirjoitukset.

Soten aikataulutuksessa on totuttu kertomaan että valmista on kun

 ”koivut vihertävät”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” 

tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Nyt uusin hauska sanonta on ”toki tämä voidaan sössiäkkin”.

Näin nasakasti lausui SoteDigi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu

Leskinen Ylen haastattelussa 24.11.  kuvatessaan 

sote-tietojärjestelmäprojektia.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamalle SoteDigi Oy:lle

valittiin hallitus vasta lokakuussa ja toimitusjohtajaa sillä ei

yritystiedoissa ole. On selvä että yhtiö ei pysty toimittamaan luotettavia 

integroituja järjestelmiä kahdessa vuodessa. 

Hannu Leskiselle  voin sanoa, että projekti on jo ”sössitty”

pari vuotta sitten. Tämän ovat tienneet kaikki ict-alaa tuntevat.

Sitä minä ihmettelen, että alan asiantuntijat ovat olleet hiljaa.
Ilmeisesti se johtuu siitä, että kaikilla on oma intressi asiassa;
oma työpaikka on kyseessä.

Lisäksi kirjoitin Hesarissa  HUSin tietojärjestelmistä ja 

sairaanhoitopiirien järjestelmähankinnoista 24.9.2015, siitä on valokuva

alimpana.

49. 

Sote-ict:ssä monta riskiä

Mielipidekirjoitus 31.12.2016 03:00

Ministeriöissä väännetään nyt kättä sote- ja maakuntauudistuksen ict-keskuksen sijainnista ja palvelun tuottajista.

Ydinkysymys on, miten ja millä tietojärjestelmillä 5,5 miljoonaa asiakasta palvellaan 1.1.2019. Miten määräpäivään mennessä saadaan käyttöön testatut, toimivat ja kaikkien toimijoiden kanssa integroidut tietojärjestelmät maakuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä muuhun toimintaan?

Paljonko hanke maksaa? Yksi asia projektin suhteen on varmaa: aikaa on vähän.

Sote-projektin kestäessä on totuttu aikataulutavoitteisiin. Valmista pitää olla kun ”koivut vihertää”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Jos ict-ratkaisut jatkavat samaa linjaa, luvassa on ennennäkemätön hässäkkä. Sen tietävät kaikki alan toimijat ja järjestelmien käyttäjät. Ja mikä pahinta, tehottomuus ja kulut voivat lisääntyä.

Kari Halttunen

Jyväskylä

39.

Soten tieto- järjestelmät vielä auki 

Mielipidekirjoitus 17.05.2016 03:00

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden toimintamallin pitäisi käynnistyä jo 1.1. 2019 ja maakunnastamme tulisi näin sote-palvelujen järjestäjä. Näin on julkisuudessa kerrottu. Samalla vastuu tietojärjestelmistä siirtynee sille. 

270 000 asukkaan tiedot ja itse toiminta pitäisi saada tietojärjestelmään niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin osalta. Myös hallinnon tietojärjestelmät tarvitaan maakunnan tarpeisiin. Aikataulu on tiukka.

Mikä on maakuntamme tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?

Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?

Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?

Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään. 

Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.

Lisäksi sote-järjestäjän hallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen. 

Sote-työntekijät tarvitsevat uudet toimivat tietojärjestelmät 1.1. 2019, onhan ne nykyaikaisten palvelujen perusedellytys ja mahdollisuus myös säästöihin. Onko siihen kuitenkaan valmiuksia? Taasko tekohengitetään ja elvytellään vanhoja järjestelmiä, joista voi tulla korttitalon ja himmelin yhdistelmä.

Kari Halttunen

Jyväskylä

27.

Iterointia, vatulointia vai hutilointia?

Mielipide 14.09.2015

Hallitus nimesi kesällä ministeriryhmät hallitusohjelman strategisille tavoitteille sekä reformikokonaisuudelle. Ohjelman viidestä tavoitteesta yksi koskee toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi reformeihin kuuluu sote-uudistus.

Nyt sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto on aivan auki. Päätös koskee 1,6 miljoonaa ihmistä.

Talvella 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).

Miten tämä kentän hajoaminen tukee yhtenäistä sote-digitalisointia?

Onko tämä sitä iterointia, vatulointia tai peräti hutilointia? Kuka kokonaistilannetta koordinoi?

Hallituksen tiedostustilaisuuksia on tiheästi. Olisiko nyt yhden infotilaisuuden paikka koskien digitalisaatiota sote-alueilla – onhan siinä kyse miljardihankkeesta.

Kari Halttunen

Jyväskylä

KIRRI-TIKKAKOSKI TIEHANKE SAI RAHOITUKSEN - HYVÄ NÄIN

Kirri-Tikkakoski tiehanke sai rahoituksen - hyvä näin

Kesällä 2017 ministeri Petteri Orpo kävi Jyväskylän kävelykadulla

ja kävin hänen juttusillaan. Toivoin, että tierahat em. hankkeeseen

saadaan budjettiin.  

Oli mukava huomata, että keskisuomalaiset olivat silloin aktiivisia

 asian suhteen, kun hän sanoi huumori silmänurkassa:

”Taas Kirri-Tikkakoski hanke”.   Leppoisasti sitten vaihdoimme

ajatuksia Suomen tilanteesta muutoinkin.

Monet olivat siis jo ennen minua muistuttaneet häntä asiasta.

Olen kirjoittanut vuosien varrella asiasta Keskisuomalaisessa ja

alla on kyseiset kirjoitukset. Katso alimpana oleva piirros by Down, jonka
hän piirsi kirjoitukseen "Muut saivat etumatkaa".

Hyvä, että tiehanke on aloitettu.

Vaajakosken tieongelmat ovat vielä ratkaisematta samoin loppuyhteys Äänekoskelle.

Hyvä kuitenkin, että on päästy alkuun!

Taas tuli karvas tappio tierahoissa

Mielipide 2.9.2017

Keskisuomalaiset saivat taas kokea karvaan tappion: Kirri–Tikkakoski-moottoritiehanke ei saanut hallituksen budjettiesityksessä rahaa.

Politiikassa päätökset tehdään eri puolueiden pienissä sisäpiireissä. Niin sanotut rivikansanedustajat ovat ulkona vallan keskiöstä.

Ennen sanottiin, että tärkeimmät päätökset tehdään tanssiravintola Vaakunan kymppikerroksessa vähän ennen valomerkkiä.

Sitä ei tiedetä missä päätökset nykyisin tehdään, mutta keskisuomalaiset kansanedustajat eivät ilmeisesti siellä ole olleet.

Tämä tiehanke on pieni verrattuna tuleviin sote-muutoksiin. Tällä menolla Kuopio ja Tampere voivat kuoria päältä keskeiset toiminnot.

Kari Halttunen

Jyväskylä 

Kuka päättää tierahoista?

Mielipide 25.5.2017

Kirri–Tikkakoski-tierahat ovat taas esillä. Kuka rahoituksesta päättää? Median mukaan päätöksen tekee valtionvarainministeri Orpo. Joku kertoo, että rahat ovat liikenneministeri Bernerin takana.

Keskisuomalaiset kansanedustajat ovat kevään aikana kiistelleen siitä, pitääkö lonkeroa ja limuviinoja saada ruokakaupasta vai ei. Ja onko sote-uudistus hyvä asia vai ei. Ja mahtaako hallintarekisteri tuoda etuja vai haittoja.

Nyt tässä tieasiassa ei tarvinne kiistellä – se on tärkeä. Me keskisuomalaiset toivomme, että mediassa ja eduskunnassa kuuluu edustajiemme ääni: tierahat Kirri–Tikkakoski-hankkeeseen on saatava. Kertokaa samalla myös, kuka näistä tierahoista sitten päättää ja mitkä ovat päätöksenteon perusteet, kun se näyttää kaikille olevan epäselvää.

Kari Halttunen

Jyväskylä

Kaikille tärkeä tiehanke

Eduskunnassa kauden ensimmäinen tärkeä asia on ensi vuoden talousarvio. Meitä keskisuomalaisia kiinnostaa tiemäärärahat välille Jyväskylä-Äänekoski, joka on vain pieni osa Nelostietä E75 välillä Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi-Utsjoki.

Viime viikkoina Keski-Suomessa on vieraillut valtakunnan tason politiikkoja. Kaikki ovat tunnustaneet hankkeen tärkeyden. Joko nyt on Jyväskylä-Äänekoski tieväylän vuoro vai korjaavatko ministeripaikkakunnat Helsinki, Oulu, Mikkeli ja Turku potin?

Budjettiriihi on kuumennut; saako Keski-Suomi taas ruumenet osakseen vai puhdasta viljaa? Onko omien edusmiestemme varstat puimakunnossa?

Kari Halttunen

Jyväskylä

Muut saivat etumatkaa

03:00 27.1.2016

Keskisuomalaisessa käydään mielenkiintoista keskustelua aiheesta keskisuomalaisten yritysten tutkimuspanostukset ja levittäytyminen Euroopan markkinoille. Keskusteluun ovat osallistuneet paikalliset kansanedustajat ja yrittäjäjärjestöjen johtohenkilöt.

Kun puhutaan nykytilanteesta ja yrittäjien tekemisistä, samalla täytyy muistella poliitikkojen toimia alueen edellytysten parantamiseksi.

Yhdeksi esimerkiksi käyvät kulkuyhteydet.

Kaikki muistamme ajat, jolloin ajoimme pitkin nelostietä ihmetellen, miten Suomen Ateenaan täytyy kulkea moista mutkaista kinttupolkua. Rahaa ei kuulemma meille Keski-Suomeen riittänyt. Miksi?

Samaan aikaan Tampereelle ja Kuopioon pääsi mukavasti suoria ja turvallisia pikiteitä ajaen. Rakennettiinpa Savoon ja Karjalaan parempia teitä kuin Keski-Suomeen, vaikka liikennettäkään ei välttämättä ollut.

Raideliikenne Jyväskylään on vuosikymmeniä kaivannut parannusta. Sähköistys viipyi ja mutkaista yhtä raidetta pitkin rahdin ja ihmisten kulku on hidasta. Rahaa ei jostakin syytä koskaan riittänyt Jyväskylä–Tampere-välin parantamiseen, pohjoisen yhteyksistä puhumattakaan. Miksi?

Kuinka paljon huonot yhteydet ovat vaikuttaneet siihen, että Keski-Suomi ei ollut aikanaan houkutteleva alue? Lentoliikennekin hiipui pois, kun alueen elinvoima ei riitä tarvittavaan asiakaspotentiaaliin.

Tässä pari esimerkkiä siitä, miten Keski-Suomen asioita on hoidettu viime vuosikymmeninä. Esimerkit herättävät meidän kansalaisten mielessä kysymyksen: Miten muuten yritysten ja alueen edellytyksiä ovat paikalliset poliitikot hoitaneet, kun kulkuyhteyksiä ei ole saatu kuntoon – vieläkään?

Kari Halttunen

Jyväskylä

MISSÄ ON JYVÄSKYLÄN TALOUSSTRATEGIA?

Missä on Jyväskylän talous-strategia?

Mielipidekirjoitus 12.11.2017

Jyväskylän kaupunkistrategia vuosille 2017–2021 on hyväksytty. Kaupungin missio ja visio sekä strategian kärjet on määritelty. Miksi talous ei ole kärkihankkeena? Mitkä ovat talouden suuntaviitat? Sitä en esittelyaineistosta löytänyt. 

Valtuutettu Jari Colliander (kesk.) kirjoittaa (KSML 9.11.), että ”strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvioon”. Miten kytkentä tapahtuu, jos talouden kehitystä ei ole nyt kuvattu?

Talous kaipaa siis kärkihankkeen aseman, koska meitä kuntalaisia talouden kehitys kiinnostaa. Näkemys veroprosentista, lainojen kehityksestä, investoinneista, vuosikatteesta jne. Missä ne on nyt kuvattu?

Arvio myös sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on paikallaan – sitä ei voi ohittaa. Missä siitä mainitaan? 

Jos talous ja olennaiset muutokset kunnan toiminnassa eivät ole strategiassa mukana, niin se on helposti sanahelinää.

Lisäkommentti:

Talous on otettu kärkihankkeeksi mm. Helsingissä:

Helsingin strategia, kohta 4 ”Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta”

”Kaupungin taloutta hoidetaan vastuullisesti, kestävästi ja tuottavasti, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvata pitkällä aikavälillä ja kaupunki on kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille”.

Tässä on vain otsikko - laaja sanallinen kuvaus löytyy Helsingin kotisivuilta….näin siis Hesassa.