Näytetään tekstit, joissa on tunniste kari halttunen mielipiteet ja blogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kari halttunen mielipiteet ja blogi. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. tammikuuta 2018

VENÄJÄN KULISSIT LÄNSIRAJALLA

Venäjän kulissit länsirajalla



Viime kuukausien aikana ja etenkin presidentin 
vaalin yhteydessä on pohdiskeltu ja ihmetelty
Venäjän nykyistä politiikkaa.  Maa on järjestänyt
länsirajallaan näyttäviä sotaharjoituksia ja kiristänyt 
tilannetta Itämeren alueella.   Ovatko länsirajan
maat uhka Venäjälle?

Nyt kaikkien kannattaa ottaa maailman karttakirja 
tutkittavaksi. Siitä selviää, että Venäjän rajan 
yhteispituus on noin 20.000  kilometriä ja
maa on pinta-alaltaan suurin.  Sitä on vaikeata 
puolustaa koko rajan pituudelta.

Jos tilanne kriisiytyy sodaksi Venäjän toimesta
Euroopassa niin venäläisten on täytynyt
tajuta, että  sen epävakaalla etelärajalla
avautuu  useita rintamia välittömästi.
Lisäksi Kiina ja Yhdysvallat ovat idässä
rajanaapureita.

Ilmastonmuutos, aliravitsemus ja hallitsematon 
väestönkasvu kääntää etelän ja idän 
valtioiden katseet Venäjän alueelle joka tapauksessa
lähivuosikymmeninä samalla kun Venäjän talous
ja väestöpohja rapautuu.  Suuri osa maata elää 1900-luvun
alun infran varassa.

Tämän vuoksi Venäjä varustautuu tällä hetkellä
kiivasta vauhtia ja harjoittelee länsirajalla, jotta
maan puolustuksen heikot kohdat etelässä ja 
idässä eivät paljastu.  


perjantai 12. tammikuuta 2018

SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHANALAISENA ?

Suomen sisäinen turvallisuus
uhanalaisena ???

Enontekiö jää ilman poliiseja - tästä on ollut
uutisia.  Voiko näin olla?

Siitä ei ole pitkä aika kun Suomen sisäistä
turvallisuutta vielä arvostettiin. Jokaisessa taajamassa
oli poliisilla tarvittava määrä henkilöstöä
ja kalustoa.Voitiin luottaa, että viranomaisten 
apua saatiin tarvittaessa nopeasti  ja tämä toimi 
myös ennalta ehkäisevästi.
  
Joku tiesi lisäksi kertoa, että perustuslaissakin on 
maininta kansalaisen oikeudesta turvallisuuteen.
Lain luultiin koskevan myös ydintaajamien ulkopuolella
asuvia kansalaisia.  

Sitten Suomi aloitti säästämisen. Suomi säästää 
nyt kansalaisten turvallisuudesta - ei
julkisen sektorin turhasta paperin pyörityksestä
ja hallintohimmeleistä.  

Maan armeijaa ajettiin kovaa vauhtia alas, mutta 
maailman turvallisuustilanteen muutoksen
tajunneet henkilöt estivät sen.  Maan sisäisen 
turvallisuuden suhteen on sama asia.  Nyt on tehtävä
nopea korjausliike armeijan tapaan. 



lauantai 9. joulukuuta 2017

KUNNAT MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAKSUMIEHINÄ?


Kunnat maakuntauudistuksen
maksumiehinä?

Mielipidekirjoitus 9.12.2017

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyshuollon
käytössä olevan omaisuuden jako kuntien ja 
maakuntien kesken on suunnitteilla. 
Tämä tapahtuisi sote-uudistuksen yhteydessä.  

Kuntalaisen järjen mukaan sote-siirron jälkeen 
kunnan taseessa pitää olla vain sen 
ydintoimintaan liittyvä omaisuus ja velat 
sekä tuloslaskelmassa sen menot. 

Muodostuuko nyt kuitenkin tilanne, jossa
maakunnat pakkovuokraavat kuntien omaisuutta
soveltuvin osin ja jättävät kunnat pulaan
lainojen ja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen
ja käyttämättömien laitteiden kanssa?
Pörräävätkö kiinteistökimalaiset jo kunnantalojen
käytävillä?

Hallituksen esityksessä on arvioitu että Suomen 
kuntien taseissa rakennuksista 20-30 % on 
sote-käytössä. Esimerkiksi Jyväskylässä tasearvo voisi 
näin olla jopa 100 miljoonaa euroa. Tämän päälle vielä 
muu omaisuus. Millä ehdoin se siirtyy Keski-Suomen 
maakunnan käyttöön - kysyy moni.

Mielestäni kuntien on saatava omaisuudestaan  
korvaus, jolla katetaan kaikki järjestelyn 
vaikutukset. Suomessa on vuosikymmeniä 
korostettu kuntien itsenäistä asemaa - unohtuuko
nämä puheet nyt näissä maakuntatalkoissa.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

SOTE TIETOJÄRJESTELMÄT VOIDAAN "SÖSSIÄKKIN"

Sote-tietojärjestelmät 
voidaan "sössiäkkin" 
sanoo SoteDigi Oy:n 
hallituksen puheenjohtaja 

Olen kirjoittanut tällä palstalla sote-ict/tietojärjestelmien
epärealistisesta aikataulutuksesta - jo kaksi vuotta sitten. 
Silloin olisi pitänyt projektin olla jo käynnissä. 
Alla kirjoitukset.

Soten aikataulutuksessa on totuttu kertomaan että valmista on kun
 ”koivut vihertävät”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” 
tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Nyt uusin hauska sanonta on ”toki tämä voidaan sössiäkkin”.
Näin nasakasti lausui SoteDigi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu
Leskinen Ylen haastattelussa 24.11.  kuvatessaan 
sote-tietojärjestelmäprojektia.

Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n perustamalle SoteDigi Oy:lle
valittiin hallitus vasta lokakuussa ja toimitusjohtajaa sillä ei
yritystiedoissa ole. On selvä että yhtiö ei pysty toimittamaan luotettavia 
integroituja järjestelmiä kahdessa vuodessa. 
Hannu Leskiselle  voin sanoa, että projekti on jo ”sössitty”
pari vuotta sitten. Tämän ovat tienneet kaikki ict-alaa tuntevat.

Sitä minä ihmettelen, että alan asiantuntijat ovat olleet hiljaa.
Ilmeisesti se johtuu siitä, että kaikilla on oma intressi asiassa;
oma työpaikka on kyseessä.

Lisäksi kirjoitin Hesarissa  HUSin tietojärjestelmistä ja 
sairaanhoitopiirien järjestelmähankinnoista 24.9.2015, siitä on valokuva
alimpana.


49. 
Sote-ict:ssä monta riskiä
Mielipidekirjoitus 31.12.2016 03:00

Ministeriöissä väännetään nyt kättä sote- ja maakuntauudistuksen ict-keskuksen sijainnista ja palvelun tuottajista.

Ydinkysymys on, miten ja millä tietojärjestelmillä 5,5 miljoonaa asiakasta palvellaan 1.1.2019. Miten määräpäivään mennessä saadaan käyttöön testatut, toimivat ja kaikkien toimijoiden kanssa integroidut tietojärjestelmät maakuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon sekä muuhun toimintaan?

Paljonko hanke maksaa? Yksi asia projektin suhteen on varmaa: aikaa on vähän.

Sote-projektin kestäessä on totuttu aikataulutavoitteisiin. Valmista pitää olla kun ”koivut vihertää”, ”ollaan juhannustulilla”, ”sataa ensilumi” tai vaikka ”joulupukin saapuessa”.

Jos ict-ratkaisut jatkavat samaa linjaa, luvassa on ennennäkemätön hässäkkä. Sen tietävät kaikki alan toimijat ja järjestelmien käyttäjät. Ja mikä pahinta, tehottomuus ja kulut voivat lisääntyä.

Kari Halttunen
Jyväskylä
39.
Soten tieto- järjestelmät vielä auki 
Mielipidekirjoitus 17.05.2016 03:00

Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden toimintamallin pitäisi käynnistyä jo 1.1. 2019 ja maakunnastamme tulisi näin sote-palvelujen järjestäjä. Näin on julkisuudessa kerrottu. Samalla vastuu tietojärjestelmistä siirtynee sille. 

270 000 asukkaan tiedot ja itse toiminta pitäisi saada tietojärjestelmään niin terveydenhuollon kuin sosiaalitoimenkin osalta. Myös hallinnon tietojärjestelmät tarvitaan maakunnan tarpeisiin. Aikataulu on tiukka.
Mikä on maakuntamme tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?

Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?
Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?

Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään. 

Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.

Lisäksi sote-järjestäjän hallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen. 

Sote-työntekijät tarvitsevat uudet toimivat tietojärjestelmät 1.1. 2019, onhan ne nykyaikaisten palvelujen perusedellytys ja mahdollisuus myös säästöihin. Onko siihen kuitenkaan valmiuksia? Taasko tekohengitetään ja elvytellään vanhoja järjestelmiä, joista voi tulla korttitalon ja himmelin yhdistelmä.
Kari Halttunen
Jyväskylä
27.
Iterointia, vatulointia vai hutilointia?
Mielipide 14.09.2015
Hallitus nimesi kesällä ministeriryhmät hallitusohjelman strategisille tavoitteille sekä reformikokonaisuudelle. Ohjelman viidestä tavoitteesta yksi koskee toimintatapojen uudistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi reformeihin kuuluu sote-uudistus.

Nyt sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiosta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Hus ja Helsingin seudun kunnat valitsivat uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmän. Valinta tehtiin samaan aikaan, kun koko sote-paketti ja -hallinto on aivan auki. Päätös koskee 1,6 miljoonaa ihmistä.


Talvella 15 sairaanhoitopiiriä ja niihin kuuluvat kunnat käynnistävät yhteisen tietojärjestelmien määritysprojektin. Projektin ulkopuolelle ovat jäämässä Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Satakunta sekä Helsinki ja Uusimaa (Hus).

Miten tämä kentän hajoaminen tukee yhtenäistä sote-digitalisointia?
Onko tämä sitä iterointia, vatulointia tai peräti hutilointia? Kuka kokonaistilannetta koordinoi?

Hallituksen tiedostustilaisuuksia on tiheästi. Olisiko nyt yhden infotilaisuuden paikka koskien digitalisaatiota sote-alueilla – onhan siinä kyse miljardihankkeesta.

Kari Halttunen

Jyväskylä