VENÄJÄN KULISSIT LÄNSIRAJALLA

Venäjän kulissit länsirajalla

Viime kuukausien aikana ja etenkin presidentin 

vaalin yhteydessä on pohdiskeltu ja ihmetelty

Venäjän nykyistä politiikkaa.  Maa on järjestänyt

länsirajallaan näyttäviä sotaharjoituksia ja kiristänyt 

tilannetta Itämeren alueella.   Ovatko länsirajan

maat uhka Venäjälle?

Nyt kaikkien kannattaa ottaa maailman karttakirja 

tutkittavaksi. Siitä selviää, että Venäjän rajan 

yhteispituus on noin 20.000  kilometriä ja

maa on pinta-alaltaan suurin.  Sitä on vaikeata 

puolustaa koko rajan pituudelta.

Jos tilanne kriisiytyy sodaksi Venäjän toimesta

Euroopassa niin venäläisten on täytynyt

tajuta, että  sen epävakaalla etelärajalla

avautuu  useita rintamia välittömästi.

Lisäksi Kiina ja Yhdysvallat ovat idässä

rajanaapureita.

Ilmastonmuutos, aliravitsemus ja hallitsematon 

väestönkasvu kääntää etelän ja idän 

valtioiden katseet Venäjän alueelle joka tapauksessa

lähivuosikymmeninä samalla kun Venäjän talous

ja väestöpohja rapautuu.  Suuri osa maata elää 1900-luvun

alun infran varassa.

Tämän vuoksi Venäjä varustautuu tällä hetkellä

kiivasta vauhtia ja harjoittelee länsirajalla, jotta

maan puolustuksen heikot kohdat etelässä ja 

idässä eivät paljastu.  

YLE KEHITTÄÄ DIGIPALVELUJA

Yle kehittää digipalveluja ja Areenaa-

miljoona suomalaista katsoo syrjästä

Yle uutisoi 2.1. ”kansakunta hyppää digiloikkaa - miljoona 

katsoo syrjästä".  Uutisen mukaan tietoyhteiskunnan ulkolaidalle 

on syrjäytynyt valtava määrä ihmisiä - lähes viidennes

väestöstä.

Eilen julkistettiin tieto, jonka mukaan Areena on Suomen

arvostetuin verkkobrändi. Lähes yhdeksän kymmenestä

internetin viikkokäyttäjästä tuntee brändin.  

Kun yhdistää nämä kaksi asiaa, niin voi sanoa

Ylen uutista mukaillen: Yle kehittää nettipalveluja ja 

Areenaa - miljoona suomalaista katsoo syrjästä.

On muistettava, että Yle rahoitetaan verovaroilla ja myös

netittömät osallistuvat digipalvelujen rahoitukseen.

Milloin tv-uutisten lukija sanoo ”laaja artikkeli aiheesta on 

netissä ja teksti-tv:ssä”.  

Miksi esimerkiksi digi-uutistuotantoa ja teksti-tv:tä ei ole

integroitu soveltuvin osin. Tekstimuotoisen datan siirto

ei ole vaikeaa. Onko kuitenkin tärkeämpää ohjata 

asiakasvirtaa suurella verorahalla kehitettyyn 

digipalveluun ja Areenaan?

MIKÄ ON SOTE-TIETOJÄRJESTELMÄTILANNE?

Mikä on sote- tietojärjestelmätilanne?

Nyt sote-keskustelu käy kuumana!

Mikä sote- tietojärjestelmätilanne? Onko yhtenäinen hallinnon järjestelmä tiedossa – asiakastietojärjestelmistä puhumattakaan?

Onko nykyaikaista potilastietojärjestelmää edes olemassa vai vieläkö sairaanhoitajat muistelevat kaiholla vanhaa potilaskansiota nopeana käyttöliittymänä ja lääkärit tuijottavat näyttöruudun pyörivää tiimalasia?

Asiakkaan tietoja on mm. kunnissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, työterveyshuollossa, Puolustusvoimissa, hammaslääkäriasemilla, sosiaaliasemilla, erva-alueilla, muilla palveluntarjoajilla. Miten integraatio on ajateltu toteutettavan?

Olisi mielenkiintoista kuulla maakunnan tietojärjestelmäpäättäjien käsitys siitä miten projektissa käytännössä edetään. 

Me alueen asukkaat maksamme järjestelyn kulut, joten tilannetiedotus olisi nyt paikallaan. Mikä on siirron budjetti ja tietojärjestelmien hinta? Sivistynyt arvauskin riittää.

Lisäksi maakutahallintoon pyrkivien politiikkojen ja virkamiesten olisi hyvä selvittää asia; poliittisia palopuheita on ollut jo riittämiin, paneutuminen käytännön toimiin on nyt tarpeen.