KIRRI-TIKKAKOSKI TIEHANKE SAI RAHOITUKSEN - HYVÄ NÄIN

Kirri-Tikkakoski tiehanke sai rahoituksen - hyvä näin

Kesällä 2017 ministeri Petteri Orpo kävi Jyväskylän kävelykadulla

ja kävin hänen juttusillaan. Toivoin, että tierahat em. hankkeeseen

saadaan budjettiin.  

Oli mukava huomata, että keskisuomalaiset olivat silloin aktiivisia

 asian suhteen, kun hän sanoi huumori silmänurkassa:

”Taas Kirri-Tikkakoski hanke”.   Leppoisasti sitten vaihdoimme

ajatuksia Suomen tilanteesta muutoinkin.

Monet olivat siis jo ennen minua muistuttaneet häntä asiasta.

Olen kirjoittanut vuosien varrella asiasta Keskisuomalaisessa ja

alla on kyseiset kirjoitukset. Katso alimpana oleva piirros by Down, jonka
hän piirsi kirjoitukseen "Muut saivat etumatkaa".

Hyvä, että tiehanke on aloitettu.

Vaajakosken tieongelmat ovat vielä ratkaisematta samoin loppuyhteys Äänekoskelle.

Hyvä kuitenkin, että on päästy alkuun!

Taas tuli karvas tappio tierahoissa

Mielipide 2.9.2017

Keskisuomalaiset saivat taas kokea karvaan tappion: Kirri–Tikkakoski-moottoritiehanke ei saanut hallituksen budjettiesityksessä rahaa.

Politiikassa päätökset tehdään eri puolueiden pienissä sisäpiireissä. Niin sanotut rivikansanedustajat ovat ulkona vallan keskiöstä.

Ennen sanottiin, että tärkeimmät päätökset tehdään tanssiravintola Vaakunan kymppikerroksessa vähän ennen valomerkkiä.

Sitä ei tiedetä missä päätökset nykyisin tehdään, mutta keskisuomalaiset kansanedustajat eivät ilmeisesti siellä ole olleet.

Tämä tiehanke on pieni verrattuna tuleviin sote-muutoksiin. Tällä menolla Kuopio ja Tampere voivat kuoria päältä keskeiset toiminnot.

Kari Halttunen

Jyväskylä 

Kuka päättää tierahoista?

Mielipide 25.5.2017

Kirri–Tikkakoski-tierahat ovat taas esillä. Kuka rahoituksesta päättää? Median mukaan päätöksen tekee valtionvarainministeri Orpo. Joku kertoo, että rahat ovat liikenneministeri Bernerin takana.

Keskisuomalaiset kansanedustajat ovat kevään aikana kiistelleen siitä, pitääkö lonkeroa ja limuviinoja saada ruokakaupasta vai ei. Ja onko sote-uudistus hyvä asia vai ei. Ja mahtaako hallintarekisteri tuoda etuja vai haittoja.

Nyt tässä tieasiassa ei tarvinne kiistellä – se on tärkeä. Me keskisuomalaiset toivomme, että mediassa ja eduskunnassa kuuluu edustajiemme ääni: tierahat Kirri–Tikkakoski-hankkeeseen on saatava. Kertokaa samalla myös, kuka näistä tierahoista sitten päättää ja mitkä ovat päätöksenteon perusteet, kun se näyttää kaikille olevan epäselvää.

Kari Halttunen

Jyväskylä

Kaikille tärkeä tiehanke

Eduskunnassa kauden ensimmäinen tärkeä asia on ensi vuoden talousarvio. Meitä keskisuomalaisia kiinnostaa tiemäärärahat välille Jyväskylä-Äänekoski, joka on vain pieni osa Nelostietä E75 välillä Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi-Utsjoki.

Viime viikkoina Keski-Suomessa on vieraillut valtakunnan tason politiikkoja. Kaikki ovat tunnustaneet hankkeen tärkeyden. Joko nyt on Jyväskylä-Äänekoski tieväylän vuoro vai korjaavatko ministeripaikkakunnat Helsinki, Oulu, Mikkeli ja Turku potin?

Budjettiriihi on kuumennut; saako Keski-Suomi taas ruumenet osakseen vai puhdasta viljaa? Onko omien edusmiestemme varstat puimakunnossa?

Kari Halttunen

Jyväskylä

Muut saivat etumatkaa

03:00 27.1.2016

Keskisuomalaisessa käydään mielenkiintoista keskustelua aiheesta keskisuomalaisten yritysten tutkimuspanostukset ja levittäytyminen Euroopan markkinoille. Keskusteluun ovat osallistuneet paikalliset kansanedustajat ja yrittäjäjärjestöjen johtohenkilöt.

Kun puhutaan nykytilanteesta ja yrittäjien tekemisistä, samalla täytyy muistella poliitikkojen toimia alueen edellytysten parantamiseksi.

Yhdeksi esimerkiksi käyvät kulkuyhteydet.

Kaikki muistamme ajat, jolloin ajoimme pitkin nelostietä ihmetellen, miten Suomen Ateenaan täytyy kulkea moista mutkaista kinttupolkua. Rahaa ei kuulemma meille Keski-Suomeen riittänyt. Miksi?

Samaan aikaan Tampereelle ja Kuopioon pääsi mukavasti suoria ja turvallisia pikiteitä ajaen. Rakennettiinpa Savoon ja Karjalaan parempia teitä kuin Keski-Suomeen, vaikka liikennettäkään ei välttämättä ollut.

Raideliikenne Jyväskylään on vuosikymmeniä kaivannut parannusta. Sähköistys viipyi ja mutkaista yhtä raidetta pitkin rahdin ja ihmisten kulku on hidasta. Rahaa ei jostakin syytä koskaan riittänyt Jyväskylä–Tampere-välin parantamiseen, pohjoisen yhteyksistä puhumattakaan. Miksi?

Kuinka paljon huonot yhteydet ovat vaikuttaneet siihen, että Keski-Suomi ei ollut aikanaan houkutteleva alue? Lentoliikennekin hiipui pois, kun alueen elinvoima ei riitä tarvittavaan asiakaspotentiaaliin.

Tässä pari esimerkkiä siitä, miten Keski-Suomen asioita on hoidettu viime vuosikymmeninä. Esimerkit herättävät meidän kansalaisten mielessä kysymyksen: Miten muuten yritysten ja alueen edellytyksiä ovat paikalliset poliitikot hoitaneet, kun kulkuyhteyksiä ei ole saatu kuntoon – vieläkään?

Kari Halttunen

Jyväskylä