KULUTTAJIEN LUOTTAMUS JOULUKUU

KULUTTAJIEN

LUOTTAMUS 

JOULUKUU

Kirjoitus numero 1.381

29.12.2025

Kuluttajien luottamus jatkui heikkona joulukuussa 2025 – kulutusaikeita niukasti.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli joulukuussa -7,3, kun se oli marraskuussa -6,5 ja lokakuussa -7,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,8. 

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–15. joulukuuta 1 213 Suomessa asuvaa henkilöä.

Keskeisiä poimintoja

• Joulukuussa 2025 arviot oman talouden nykytilasta paranivat sekä marraskuuhun että vuodentakaisiin verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. 
• Odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua heikkenivät hieman edelliskuusta pysyen kuitenkin pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Odotukset Suomen taloudesta olivat ennallaan ja vaisut.
• Ajankohtaa pidettiin yhä hyvin epäotollisena kestotavaroiden hankinnalle ja lainanotolle. Rahankäyttöaikeita oli niukasti. Suunnitelmat ostaa asunto jatkuivat vähäisinä.
• Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä, ja työttömyyden uhka koettiin omalla kohdalla hyvin suureksi.
• Naisten luottamus talouteen oli edelleen selvästi heikompaa kuin miesten.

Oma ja Suomen talous

Joulukuussa kuluttajien arviot oman taloutensa nykytilasta paranivat sekä marraskuuhun että vuodentakaisiin verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. 

Odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua taas heikkenivät hieman edelliskuusta pysyen kuitenkin pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Lisäksi odotukset Suomen taloudesta olivat joulukuussa ennallaan ja vaisut

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyivät joulukuussa synkähköinä. Kuluttajista vain 15 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 55 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo pitkään, ajankohtaa pidettiin joulukuussa hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Kuluttajien arviot omasta rahatilanteestaan olivat joulukuussa samanlaiset kuin pitkällä ajalla keskimäärin.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Joulukuussa ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä olivat joulukuussa entistäkin niukemmat.

TYÖLLISYYSTILANNE SUOMESSA: MARRASKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

SUOMESSA:

MARRASKUU

Kirjoitus numero 1.380

29.12.2025 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kävin läpi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja nostin muutamia asioita esille ja tietysti tein grafiikat -  jotta asia näkyy pitemmällä aikajanalla 1/2010-11/2025.

Keskeisiä poimintoja

• Marraskuussa 2025 työllisiä oli 2 566 000 ja työttömiä 276 000.
• Työllisiä miehiä oli 13 000 enemmän ja työllisiä naisia 16 000 vähemmän kuin vuoden 2024 marraskuussa.
• Työttömiä miehiä oli 34 000 enemmän ja työttömiä naisia 16 000 enemmän kuin vuoden 2024 marraskuussa.
• 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli marraskuussa 76,1 %.
• 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli marraskuussa 10,6 %.

KUVAT KERTOVAT TILANTEEN

Mitä Suomessa tapahtuu juuri nyt?

• Työttömyysaste on nousussa: työnhakijoiden määrä kasvaa ja suhdanne heikkenee.
• Työllisyysaste on kääntynyt laskuun: työllisten osuus työikäisestä väestöstä pienenee.

TYÖLLISTEN MÄÄRÄ JA TRENDI

KONKURSSIEN MÄÄRÄ MARRASKUU

KONKURSSIEN

MÄÄRÄ

MARRASKUU

Kirjoitus numero 1.379

28.12.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Mitä tarkoittaa yrityksen konkurssi?

Konkurssi tarkoittaa tilannetta, jossa yritys ei enää pysty maksamaan velkojaan – ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Tällöin yritys todetaan maksukyvyttömäksi, ja sen varat otetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssipesän hallintaan.

Kokosin Tilastokeskuksen lukuja.

Marraskuussa vireille pantuja konkursseja oli 321 kappaletta.

Konkurssien määrä vuodelle  2025 voisi olla n. 3.900 kappaletta.  Se on luku alkuvuoden perusteella.

Jotta saisimme vähän horisonttia asiaan, kaivoin Tilastokeskuksesta luvut vuodesta 1986 lähtien.

KOROT VIIKKO 52

KOROT

VIIKKO 52

Kirjoitus numero 1.378

27.12.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Markkinat oli kolme päivää auki jouluviikolla.  Tämän takia postaus on grafiikkavoittoinen.

20.12.2025 on viikkoraportti nro 51.

YLE-UUTISET TAPANINPÄIVÄNÄ 26.2025

YLE-uutisissa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toi esille vuoden 2026 mahdollisen euribor-12 kk koron nousun 0,2 %-yksikköä ja sen, että korkojen nousu tulee liian aikaisin kun huomioidaan Suomen huono taloustilanne. Suomi ei ole valmis. Vuoden päästä korko olisi 2,5 % tasolla ja 2027 lopulla lähellä 3 %:ia.

Minä kirjoitin 12.12.2025:

"Mitä jos EKP aloittaakin koronnostot ennen kuin Suomen talous on päässyt edes polvilleen? Tappaako koron nousu  orastavan talouden kasvun ja alijäämä sekä velka kasvaa. "

Alla jo kuukausia käyttämäni "ennustetapa Holt & Winters":

Ero kertoo markkinoiden näkemyksestä = 2 + 0,X = korkotaso?

EKP:n seuraava kokous on torstaina 

5.2.2026.

ALLA EURIBOR-GRAFIIKKA 1.8.2024 -23.12.2025 SEKÄ 2.6.2025 23.12.2025

TILANNE:

TAPANINPÄIVÄN KUULUMISET

TAPANINPÄIVÄN

KUULUMISET

Kirjoitus numero 1.377

26.12.2025

Joulu on takanapäin ja vuodenvaihde jaksottaa myös bloggerini aiheita - kunnes päästään ”arkeen”. 

Mitä on siis tulossa ja työpöydälläni nyt (päivitetty 27.12.2027:

Korot: juhlapyhien takia pankkipäiviä on vähän, joten laitan grafiikat ns. välipäivinä.

Euribor 12 kk vuodesta 1994 lähtien: teen lyhyen raportin. Varaudutaan henkisesti korkojen nousuun grafiikkaa silmäilemällä.

Konkurssit: käyn läpi viimeisen tilanteen.

Julkisyhteisöjen velka: raportoin viimeiset luvut.

Työllisyystilanne: käyn läpi tilanteen.

YLEN-puoluekannatuskysely: aloitin valmistelut.

Valtionvarainministeriön ennusteet: 

minulla on VM-ennusteiden Excelit käytössä. Hauska millaista dataa VM antaa ulos - vähän ”kotikutoisen” näköisiä Excel-taulukoita. Miten VM:n ennusteet siis muuttuivat vuoden sisällä;  se on työn alla.

Yhdysvaltojen talous: kerään parasta aikaa yhteenvetoa: BKT:n kehitys, velka, inflaatio, dollarin kurssi. Tämä raportin laadin aina jatkossa kun Bureau of Economic Analysis (BEA) on julkistanut raporttinsa eli kuukausittain. 

Aika mielenkiintoinen piirre Yhdysvaltojen elämästä: kongressi ei päässyt yksimielisyyteen budjetista ja  BEA:lta loppui rahat ja vasta nyt tuli Q3 ennakkotieto.

RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2026

TOIVOTAN LUKIJOILLENI RAUHALLISTA

JOULUA JA HYVÄÄ

UUTTA VUOTTA 2026

 

JYVÄSKYLÄN KIRKKOPUISTO 

KOROT VIIKKO 51

KOROT

VIIKKO 51

Kirjoitus numero 1.376

20.12.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

EURIBOR-KOROT 18.12.2025 TILANNE:

Euribor 12 kuukauden korko on noussut kesä–joulukuun 2025 aikana selvästi ja melko tasaisesti, joskin lyhytaikaista heiluntaa on esiintynyt. 

Syksyn aikana korkotaso on vakiintunut yli 2,2 prosentin, ja joulukuussa nähtiin jo noin 2,3 prosentin taso.

Holt–Winters-ennuste viittaa nousutrendin jatkuvan alkuvuoteen 2026, jolloin euribor 12 kk kohoaisi kohti 2,4–2,45 prosenttia. 

Ennuste heijastaa markkinoiden odotuksia siitä, että rahapolitiikan kevennykset ovat toistaiseksi tauolla ja korkoympäristö pysyy pidempään tällä tasolla.

ALLA EURIBOR-GRAFIIKKA 1.8.2024 -18.12.2025 SEKÄ 2.6.2025 18.12.2025

TILANNE:

VALTIONLAINOJEN KOROT 1.4.2025 JA 4.9.2025 LÄHTIEN 19.12.2025 SAAKKA

Loka–joulukuun 2025 aikana 10 vuoden valtionlainojen korot nousivat laajasti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.  Suomi n. 3,0 % > 3,21 %.

Kehitys heijasti markkinoiden käsitystä siitä, että inflaatiopaineet ovat sitkeämpiä, rahapolitiikan keveneminen hidasta ja pitkät reaalikorot pysyvät korkealla.

Nousu ei ollut täysin yhtenäistä: ydinmaat (Saksa, Ruotsi) liikkuivat hallitummin, kun taas korkeamman riskin maat (Italia, Ranska) näkivät selkeämmän nousun ja volatiliteetin.