KOROT
VIIKKO 50
(korvaa perinteisen lauantairaportin)
Kirjoitus numero 1.366
12.12.2025
(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)
LOPPUUKO OHJAUSKORON LASKU?
Euroopassa korkojen lasku päättyi ja suunta on ylöspäin. Näin näyttää graafit.
Kysymys: Hinnoittelevatko rahamarkkinat jo EKP:n koronnostoa vuonna 2026?
Olen seurannut EKP-ohjauskoron ja euribor-12 kk eroa 1.8.2024 lähtien päivittäin. Alla grafiikka 5.6.2025 niiden erosta sekä Holt & Winters-ennuste. (Grafiikan alkuajankohta on paras, koska ero oli pieni).
Ero lähestyy ennusteessa 0,5 % tasoa!
Kyseessä on hallinnollisen EKP-ohjauskoron ja
EMMI-pankkien (European Money Markets Institute) euribor-markkinakoron ero.
Pankeilla on mikro- ja makrotalouden tietämystä - signaali on selvä.
SUOMI KREIKAN TIELLE?
Mitä jos EKP aloittaakin koron nostot ennen kuin Suomen talous on päässyt edes polvilleen? Tappaako koron nousu orastavan talouden kasvun ja alijäämä sekä velka kasvaa. Näkymä on "Kreikan tie". Tulevat vaalit (492 päivää vaaleihin) sotkee vielä tilannetta lisää.
Kommenttilisäys 13.12.2025 klo 21.35: "Kreikan tie" on kärjistävä sanonta, mutta Suomen valtion päättäjille tulee usein niitä "yllätyksiä". Kuka tai mikä puolue herää mahdolliseen koron nousuun ?
Pointti 1.
Suomen talous on poikkeuksellisen korkoherkkä, koska kotitalouksilla on paljon vaihtuvakorkoisia asuntolainoja. Korkojen nopea nousu heikentää ostovoimaa ja vähentää yksityistä kulutusta.
Pointti 2.
Korkoherkkyyttä lisäävät myös pääomaintensiivisen teollisuuden suuri rooli.
Pointti 3.
Valtion velan kasvu, joka joudutaan rahoittamaan aiempaa kalliimmin.
Pointti 4.
Nousevat korot nostavat lainanhoitokuluja ja hidastavat investointeja, mikä heikentää kokonaiskysyntää.
ALLA GRAFIIKKA 10.12.2025 TILANNE:
Valtionlainojen kehitys 13.10.–11.12.2025 – korkotaso nousussa lähes kaikkialla
Loppuvuoden 2025 aikana 10 vuoden valtionlainojen korot nousivat lähes kaikissa tarkastelluissa maissa. Markkinoilla korostuivat inflaatio, keskuspankkien varovaisuus ja odotukset korkeammasta korkotasosta pitkällä aikavälillä.
Suomen korko nousi 3,0 → 3,19 %, mikä kuvastaa euroalueen yleistä nousupainetta. Saksassa ja Ranskassa liike oli samansuuntaista, mutta maltillista, kun taas Ruotsissa korkotaso nousi suhteellisesti hieman enemmän. Italian korko pysyi korkeammalla mutta vakaana ilman merkkejä markkinahäiriöistä.
Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa korot olivat edelleen selvästi euroalueen yläpuolella.
Kokonaisuutena korkomarkkinoiden viesti on sama kuin euribor-markkinoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti