KORKOJEN KEHITYS 31.12.2025 - 27.2.2026

KORKOJEN

KEHITYS

31.12.2025 - 27.2.2026

Kirjoitus numero 1.420

28.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari".  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen”.

"Nyt pääsemme seuraamaan korkokehitystä mielenkiintoisessa vaiheessa - olivathan korot melkoisessa laskussa kahden kuukauden aikana." 

Kari 

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

***************************************

EURIBOR:

Ohjauskorko pysyi 5.2.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %. Seuraava kokous on 19.3.2026.

Kuvassa ovat mukana euriborit 12 ja 3 kk vuoden alusta sekä kehitys 1.8.2024 lähtien. Lähde: The European Money Markets Institute (EMMI)

Lyhyempi 3 kk korko reagoi herkemmin markkinaodotuksiin ja pankkien rahoitusliikkeisiin. Se näkyy voimakkaampana liikkeenä ja helmikuussa laskuna alle kahden prosentin, palaten alle vuoden alun tason. Toteutuma, trendi ja 10 päivän liukuva keskiarvo ovat samalla tasolla kuukauden lopulla.

12 kk korko puolestaan kuvastaa pidemmän aikavälin korko- ja inflaatio-odotuksia, jotka näyttävät vakaantuneen ja kääntyneen  laskuun. 

Vaikka päiväkohtaiset luvut vaihtelevat, niin

trendi ja 10 päivän liukuva keskiarvo antavat kehitykselle laskevan suunnan ja toteutuma on alkutasoa alempana.

Kokonaisuutena kehitys viittaa markkinoiden odotuksiin rahapolitiikan asteittaisesta kevenemisestä tai ainakin korkohuipun saavuttamisesta. Ennakkotieto EU-inflaatiosta tammikuussa  - 1,7 % - tukee tätä.

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT

Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 

Lähde: Investing.com ja Tradingeconomics.com

Kuva: Indeksoidut jälkimarkkinakorot ja korot päivittäin

Indeksien lasku alle 100 tarkoittaa, että jälkimarkkinakorot ovat laskeneet vuodenvaihteen tasosta.

Lasku ei ollut tasainen: tammikuussa nähtiin vaihtelua ja jopa nousua (esim. Yhdysvalloissa indeksi nousi hetkellisesti yli 103:n tasolle 20.1.2026), mutta helmikuun aikana lasku kiihtyi merkittävästi kaikissa maissa. Erityisen jyrkkä pudotus tapahtui 20.2.2026 jälkeen.

Suurimmat pudotukset on nähty Euroalueella, erityisesti Ranskassa (indeksi 90,39) ja Suomessa (indeksi 91,52).

Yleisen talousnäkemyksen mukaan markkinat näyttävät hinnoittelevan inflaation asteittaista hidastumista ja keskuspankkien tulevaa rahapolitiikan kevenemistä. Samalla kehitys kertoo talouskasvun ennustetusta vaimenemisesta ja sijoittajien kasvaneesta varovaisuudesta ja riskeistä. 

Näillä oletuksilla pitkät jälkimarkkinakorot ovat laskeneet ja pysyvät aiempaa matalammalla tasolla - ellei uusi inflaatio-, talous-, tai riskishokki muuta näkymää ja esimerkiksi keskuspankkien ennakoitua linjaa.

****************************

Lähteet: Investing.com., Tradingeconomics.com, Suomen Pankki ja The European Money Markets Institute (EMMI)

Luvut, teksti  ja grafiikka/KH.

Numeroanalyysissä käytetty tekoälyä.

TYÖLLISYYSTILANNE TAMMIKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

TAMMIKUU

Kirjoitus numero 1.419

24.2.2026 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus:

TYÖLLISYYS:

Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 tammikuussa 2 531 000 (virhemarginaali ±29 000), mikä oli 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli tammikuussa 74,8 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 75,8 %. 

Minne resurssit menevät, kun työllisyys laskee?

Työllisyyden heikentyessä työvoima siirtyy joko työttömyyteen, koulutukseen tai pois työmarkkinoilta. Osa siirtyy toimialalta toiselle, mutta siirtymä on hidas. Samalla myös pääoma jää vajaakäyttöön. 

Kansantaloudellisesti tämä tarkoittaa matalampaa tuotantoa, heikompia verotuloja ja kasvavia tulonsiirtoja. Pitkittyessään heikko työllisyys voi pienentää talouden potentiaalista kasvukykyä pysyvästi.

TYÖTTÖMYYS:

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2026 tammikuussa 295 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 26 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 166 000 ja työttömiä naisia 129 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 10,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,5 %.

 

YHDYSVALTOJEN BKT-KASVU Q4

YHDYSVALTOJEN

BKT-KASVU Q4

Kirjoitus numero 1.418

24.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Yhdysvaltain talousanalyysivirasto BEA (Bureau of Economic Analysis) tuottaa joitakin seuratuimmista taloustilastoista, jotka vaikuttavat hallinnon, yritysten ja kotitalouksien päätöksentekoon.  

Alla Q4 ensimmäinen ennuste.

Reaalinen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuositasolle muunnettuna 1,4 prosenttia vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä (loka–joulukuu), Yhdysvaltain Bureau of Economic Analysisin (BEA) 20.2.2026  julkaistun ennakkoarvion mukaan. Kolmannella neljänneksellä reaalinen BKT kasvoi 4,3 prosenttia.

Neljännen neljänneksen reaalisen BKT:n kasvua vauhdittivat kulutuksen ja investointien lisääntyminen. 

Kehitystä puolestaan osittain heikensivät julkisten menojen ja viennin väheneminen. 

Kokonaisuutena Q4:n kehitys oli huomattavasti heikompi kuin Q3. 

Jäädään odottamaan kun BEA tarkentaa arviotaan 13.3.2026

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

KORKOJEN

KEHITYS

VUODEN ALUSTA

Kirjoitus numero 1.417

21.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari".  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen”.

"Nyt kun korkotilanne kehittyy hallitusti niin raporttisykli kerran viikossa tuntuu nopealta mutta teen sen kuitenkin - se ei ole iso työ ja pysyn itse ajantasalla - siitähän tämä alkoi." 

Kari 

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

EURIBOR:

Ohjauskorko pysyi 5.2.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %. Seuraava kokous on 19.3.2026.

Kuvassa ovat mukana euriborit 12 ja 3 kk vuoden alusta sekä kehitys 1.8.2024 lähtien. Lähde: The European Money Markets Institute (EMMI)

Molemmat euriborkorot ovat tarkastelujaksolla kokonaisuutena hienoisesti laskevassa trendissä ks. trendikuvaajat. 12 kk korko pysyy koko ajan 3 kk korkoa korkeammalla (kuten normaalitilanteessa tuleekin olla), korkoero on jakson aikana 0,22 % keskimäärin. Arvot lopussa: 12 kk 2,205 % 3 kk 2,025 %. 

Lyhyempi 3 kk korko reagoi herkemmin markkinaodotuksiin, mikä näkyy sen voimakkaampana liikkeenä ja helmikuussa lyhyenä laskuna alle kahden prosentin palaten trendiuralle. 

12 kk korko puolestaan kuvastaa pidemmän aikavälin korko- ja inflaatio-odotuksia, jotka näyttävät vakaantuneen ja kääntyneen lievään laskuun. Helmikuun puolessa välissä oli lyhyt nousu, josta se palasi lasku-uralle.Tredikuvaaja ja 10 päivän liukuva keskiarvo kulkevat samaa rataa.

Kokonaisuutena kehitys viittaa markkinoiden odotuksiin rahapolitiikan asteittaisesta kevenemisestä tai ainakin korkohuipun saavuttamisesta. Ennakkotieto EU-inflaatiosta tammikuussa  1,7 % - tukee tätä.

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT

Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Mukana ovat Suomi, USA, Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka. 

Lähde: Investing.com

Yllä oleva grafiikka kuvaa 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkoindeksien (31.12.2025 = 100) kehitystä 20.2.2026 saakka. Indeksien lasku alle 100 tarkoittaa, että jälkimarkkinakorot ovat laskeneet vuodenvaihteen tasosta. Toisessa kuvassa on ao. korkoprosentit.

Tammikuun alussa korot nousivat vielä hetkellisesti yli vuoden vaihteen tason useimmissa maissa, mutta jo tammikuun toisella viikolla suunta kääntyi selvästi alaspäin. Helmikuussa kehitys on ollut laaja-alaista ja trendinomaisesti laskevaa.

Suurin korkojen lasku on nähty Ranskassa ja Suomessa, joissa indeksit ovat painuneet noin 6 –7 % alle vuodenvaihteen tason. Myös Saksassa ja Italiassa lasku on ollut selvä. Kreikka on seurannut samaa suuntaa, mutta hieman maltillisemmin.

Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa kehitys on ollut kaksivaiheisempi: tammikuun puolivälissä indeksit nousivat selvästi yli 100:n (korot nousivat), mutta helmikuussa suunta kääntyi alas. Näissä maissa korot ovat kuitenkin laskeneet vähemmän kuin euroalueella - kuten kuvasta näkyy.

Kokonaisuutena tarkastellen: indeksien alle 100 taso ja tiivis samansuuntainen kehitys maiden välillä kuvaavat vaihetta, jossa inflaatio on hallinnassa  (ks. kirjoitus nro 1.415) ja korkohuippu on takana, rahapolitiikan odotetaan kevenevän hallitusti, talouskasvu jää vaisuksi mutta ei romahda, ja valtioriskejä pidetään hallittuina ilman selviä kriisisignaaleja.

 

Jos inflaatio yllättäisi uudelleen ylöspäin tai talous kääntyisi vahvempaan kasvuun, pitkät korot voisivat nopeasti nousta takaisin kohti 100-indeksitasoa tai sen yli.

*************************************

Lähteet: Investing.com., Suomen Pankki

ja The European Money Markets Institute (EMMI)

Luvut lasken itse  ja teen kuvat.

Numeroanalyysissä käytetty tekoälyä.

LIIKA POIS, SANOI LAUKAALAINEN

LIIKA POIS SANOI

LAUKAALAINEN

Kirjoitus numero 1.416

21.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Alla oleva lehtileike kertoo kaiken. Lähde:Laukaa-Konnevesi 19.2.2026

16.11.2018 varoittelin Keskisuomalaisen mielipidesivulla vuosille 2017-2021 tehdystä budjetista.

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2414420

Se vahvistettiin ja nyt Laukaan kunta on ajautunut suuriin ongelmiin. Kun käy lukuja läpi niin arviomenettely on ehkä tulossa lähivuosina.

Tämän talousahdingon siemenet kylvettiin silloin ja henkilöt jotka tämän junaili ovat merkittävillä paikoilla Suomen julkisella sektorilla. 

On huomattava kuitenkin, että mm. valtionosuusjärjestelmä nyt lisää tilanteen vielä enemmän akuutiksi.

Lue mitä kirjoitin.

LIIKA POIS, SANOI

LAUKAALAINEN

16.11.2018

Vanha sanonta kuuluu: ”Liika pois, sanoi laukaalainen”.

Liekö sanonta tuttu kunnan johdolle? Valtuustossa se 

varmaan  tiedetään ja sitä toistellaan kun

käydään talousarviolukuja läpi. 

Esittelyaineistossa kerrotaan, että Laukaan taseessa

on 5-10 miljoonan euron puskuri ilmeisesti

tappion tasaukseen. On ennustettu, että tappiota on 

tulossa melkein seitsemän miljoonaa euroa vuosina 

2018 ja 2019. Se on ilmeisesti aikomus kattaa vuonna 

2015 tehdyn kunnan sisäisen vesilaitoskaupan 

ylijäämällä.  

Tällaista tuloa kutsutaan Aku Ankka-rahaksi - 

rahoja siirrettiin taskusta toiseen. Mainostettu 

”tasepuskuri” perustuu tähän - tyhjän päälle 

kuntakonsernia ajatellen.

Lisäksi rahoituslaskelman  mukaan kunnan varsinaisen 

toiminnan ja investointien nettokassavirta on miinuksella

34 miljoonaa euroa 2017-2021.  Tämä kertoo liian suurista 

investoinneista, huonosta tuloskehityksestä.

ja lisävelan tarpeesta.

Toivottavasti laukaalainen kansanviisaus

otetaan valtuustossa käyttöön. 

KSML 22.2.2026