KORKOJEN KEHITYS 31.12.2025 - 27.3.2026

KORKOJEN

KEHITYS

31.12.2025 - 27.3.2026

Kirjoitus numero 1.446

28.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari.  Käytän päivittäin hetken "kuumeen mittaamiseen"."

Kun kirjoitin näin tammikuussa 3.1.2026 niin en arvannut mitä tuleman pitää. Aluksi seurasin korkoja vain osana normaalia talousseurantaani, mutta sodan alettua laajensin raporttia.

Nyt näette blogissani - lauantaisin klo 15 mennessä - miten sota - jota kaikki seuraamme - heijastuu korkolukuihin.

On huomattava, että jos sota aiheuttaa Suomen talouden kasvun lykkääntymistä, lisävelkaa ja nousevia korkoja, niin valtion taloutta joudutaan leikkaamaan lisää  - korkomenojen takia.

***************************************

EURIBOR:

Ohjauskorko pysyi 19.3.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %. Seuraava kokous on 30.4.2026.  Tämänhetkinen euribortaso 12 KK sisältää teoreettisesti vaikka kolme korotusta  0,25/kpl.

Kuva: 12 kk ja 3 kk euriborit vuoden alusta.

Lisäksi trendi, liukuva keskiarvo 10 päivää ja ohjauskorko.

Tammi-helmikuu

Vuoden 2026 alussa euribor-korot pysyivät varsin vakaina - liukuvan keskiarvon tuntumassa. Helmikuun aikana korot jopa laskivat hieman. 

Tämä viittasi siihen, että markkinat odottivat keskuspankkien korkopolitiikan vähitellen kevenevän.

Maaliskuu

Maaliskuussa korot  aloittivat voimakkaan nousun Lähi-idän sodan seurauksena. Korot seuraavat esimerkiksi Trumpin lausuntoja tai tapahtumia sotatantereella ja nämä heijastuvat päivittäisinä heilahduksina.

Tilanne 27.3.2026 ja (vuodenvaihteessa): 12 kk  2,860  % (2,243 %)  ja Euribor 3 kk 2,127 % (2,026%).

Kun tasoitetaan päiväkohtaiset muutokset, niin 10 päivän liukuva keskiarvo 12 kk on noussut tasolle 2,7 % ja 3 kk 2,1 %.

Yleistä

Kriisitilanteet voivat nostaa energiahintoja, logistiikkakuluja ja inflaatio-odotuksia sekä lisätä rahoitusmarkkinoiden riskipreemioita ja keskuspankkien korko-operaatioita.  Tämän seurauksena euribor-korot kääntyivät nousuun 

Rahapolitiikan kannalta euriborien kehitys kertoo siitä, että geopoliittinen epävarmuus voi nopeasti muuttaa markkinoiden korko-odotuksia, vaikka keskuspankkien virallinen korkopolitiikka ei vielä olisi muuttunut. 30.4.2026 on EKP-kokous ja mediasta on tihkunut tietoja, että EKP voisi nostaa korkoja. 

Kuinka kauan korkojen nousu jatkuu ja mille tasolle ne nousevat - se nähdään lähiviikkoina. 

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT

Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Muodostin myös kokonaisindeksin joka kuvaa nopeasti tilannetta.

Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 

Yllä oleva grafiikka kuvaa  maiden 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen indeksikehitystä sekä kokonaiskehitystä. Toisessa kuvassa päivittäiset korot.

JÄLKIKORKOMARKKINOIDEN KEHITYS 31.12.2025 – 27.3.2026

Tarkasteltu ajanjakso jakautuu selvästi kahteen vaiheeseen.

1. Korkojen lasku tammikuussa ja helmikuussa

Vuoden 2026 alussa 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot laskivat kaikissa tarkastelluissa maissa. Indeksit painuivat monin paikoin selvästi alle lähtötason (100).

Korkojen lasku viittasi markkinoilla mm. kolmeen tekijään:

• odotuksiin inflaation hidastumisesta
• odotuksiin keskuspankkien tulevista koronlaskuista
• vaimeaan talouskasvuun

Toisin sanoen markkinoilla vallitsi vielä helmikuun lopussa melko rauhallinen - odottava - talousnäkymä.

KOKONAISINDEKSI

Kuvassa 31.12.2025 = 100 kokonaisidneksin kehitys. Johdettu keskiarvona eri lainoista.

2. Geopoliittinen sokki ja korkojen nopea nousu

Tilanne muuttui nopeasti Lähi-idän sodan takia 28.2.2026,  kuten kuvasta näkee. Indeksimuutos

93 > 111.

Sota muutti markkinoiden odotuksia:

• energian hinnan nousu 
• inflaatio-odotukset kasvoivat
• talouden- ja logistiikan riskit lisääntyivät
• pelätty taloukasvun hiipuminen
• keskuspankkien operaatiot ovat kysymysmerkki

Tämän seurauksena pitkien valtionlainojen jälkimarkkinakorot alkoivat nousta voimakkaasti maaliskuun alusta lähtien kautta linjan.

Maakohtainen riski vielä vahvistaa muutosta ja eriyttää kehitystä. Mm. Italia ja Kreikka mutta myös U.K. ovat omassa ryhmässä kuten grafiikka näyttää; indeksit yli 110.

Näyttää siltä, että kohtuullisen ennakoitavasta tilanteesta siirryttiin erittäin nopeasti tilanteeseen, jossa inflaatio, kustannusten nousu, heikko talouskasvu ja riskitekijät hallitsevat korkonäkymää. Keskuspankkien operaatioita odotellaan ja sitä - milloin sodalle saadaan loppu.

MITÄ TEKEE EKP?

MITÄ TEKEE EKP?

Kirjoitus numero 1.444

26.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kun seuraan Lähi-idän sotaa, niin väistämättä tulee mieleen paljonko se vaikuttaa meidän - suomalaisten - elämään. Päätökset Valkoisessa talossa vaikuttavat ehkä meidän ”joulupöytään”.

Korkomarkkinoilla on nähty Iranin sodan takia poikkeuksellisia liikkeitä.

Asuntovelallisten yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor otti alkuviikosta kovimman päiväloikan sitten vuoden 2008.

Maanantaina viitekorko oli 2,740 prosenttia. Tiistaina se nousi 2,929 prosenttiin, keskiviikkona se oli 2,812 prosenttia; Trumpin puheiden jälkeen?

Ennen sotaa markkinoilla hinnoiteltiin jopa pientä mahdollisuutta sille, että Euroopan keskuspankki saattaisi leikata korkoja tänä vuonna. Kuten kuvasta näkyy.

Nyt kysymys on siitä, kuinka paljon korot nousevat. Hinnoissa on noin kolme nostoa EKP:ltä vuoden loppuun mennessä. Tekeekö EKP niitä tai osan?

Maaliskuun korkokokouksessa EKP viestitti, että se katsoo, miten tilanne kehittyy. Se on hyvä ohje.

Kyllä korkojen seuranta on mielenkiintoista kun koronnostot x) ja inflaationtorjunta ovat vaihtoehtoina kuin rutto ja koleera. Ei ole EKP:llä helppoa.

 x) Heikentää yleensä BKT:tä

ETLAN ENNUSTE

ETLAN

ENNUSTE

Kirjoitus numero 1.443

25.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

LÄHDE: ETLA 25.3.2026

Tiivistettynä

• Suomen talouskasvu vahvistuu investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä.
• Etla ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Vuonna 2028 bkt-kasvua odotetaan 1,6 prosenttia. Etla on alentanut kasvuennustettaan, aiemmin arvioimme tälle vuodelle 1,4 prosentin kasvua.
• Iranin sota nostaa energian hintoja ja hidastaa Suomen ja koko euroalueen kasvua. Suomen vientikysyntä kasvaa, mutta viime vuotta hitaammin. Etla ennakoi tavaraviennin kasvun jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin.
• Polttoaineet, lannoitteet ja kuljetukset kallistuvat Persianlahden sotatilan takia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole verrattavissa Ukrainan sodan vaikutuksiin vuonna 2022. Persianlahden sotatilan vaikutus voi tosin olla ennusteessa arvioitua kielteisempikin, konfliktin kesto on kriittinen kysymys.
• Kauppasota jatkuu ja Yhdysvallat etsii uusia keinoja korvatakseen tullit, jotka korkeimman oikeuden päätös kumosi.
• Epävarmuus näkyy vielä yksityisessä kulutuksessa, joka kasvaa Suomessa hitaasti. Inflaatioennustetta on nostettu energianhintojen nousun vuoksi ja inflaation odotetaan kiihtyvän tänä vuonna 1,8 prosenttiin.
• Investoinnit kääntyivät kasvuun viime vuonna ja jatkavat kasvussa.
• Valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä ennustevuosina 2026–2028. Velkasuhde jatkaa nousua, mutta hidastuvasti. Sopeutustahtia on voimistettava velkajarrutavoitteen saavuttamiseksi.
• Virallinen työttömyysaste antaa liian synkän kuvan työmarkkinoista.

KUVAKAAPPAUS: ETLA

SUOMEN PANKIN VÄLIENNUSTE

SUOMEN PANKIN

VÄLIENNUSTE

Kirjoitus numero 1.442

24.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Talouskasvu pysyy vaisuna

Suomen talous kääntyi kasvuun vuoden 2025 lopulla yksityisen kulutuksen ja investointien vetämänä, ja kasvu jatkui alkuvuonna 2026. Ennustetta on kuitenkin tarkistettu alaspäin, sillä Iranin sodan aiheuttama energian hintojen nousu jarruttaa kasvua. 

Väliennusteen mukaan BKT kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2026, ja kasvun ennustetaan yltävän 1,4 prosenttiin vuonna 2027. Vuonna 2028 talous kasvaa 1,5 prosenttia.

Kasvunäkymää sumentavat erityisesti suuri epävarmuus Iranin sodasta ja edelleen jatkuva Ukrainan sota. Myös kansainvälisen kaupan jännitteet ovat voimistuneet Yhdysvaltojen tullipolitiikan muutosten vuoksi.

Energiasokki nopeuttaa inflaatiota

Inflaatio hidastui vuoden 2025 aikana. Iranin sodan aiheuttama energiasokki kuitenkin kiihdyttää hintojen nousua ja lisää inflaatioennusteen epävarmuutta. Vuonna 2026 inflaation ennustetaan nopeutuvan 1,9 prosenttiin. Vuonna 2027 inflaatio hidastuu 1,5 prosenttiin, ja ennustejakson lopulla se hiukan nopeutuu, 1,8 prosenttiin.

TYÖLLISYYSTILANNE HELMIKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

HELMIKUU

Kirjoitus numero 1.441

24.3.2026 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus julkistettiin tänään:

TYÖLLISYYS:

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 helmikuussa 2 553 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 24 000 enemmän kuin vuosi sitten.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli helmikuussa 75,3 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 74,5 %.

TYÖTTÖMYYS:

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 10,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,4 %. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 10,5 %.

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2026 helmikuussa 312 000 (virhemarginaali ±25 000), mikä oli 49 000 enemmän kuin vuosi sitten.