KORKOJEN KEHITYS 31.12.2025 - 20.3.2026

KORKOJEN

KEHITYS

31.12.2025 - 20.3.2026

Kirjoitus numero 1.438

21.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Uusimpien ennusteiden perusteella Suomen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,0–1,5 prosenttia.  Viime vuonna talous kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella 0,2 prosenttia. Sotkeeko Lähi-idän sota Suomen orastavan talouden?

Tänä vuonna ennakoidaan, että EKP nostaa korkoa kaksi kertaa 0,25. Yleinen käsitys on, että koronnosto voisi vaarantaa Suomen talouskasvua oleellisesti, jopa samalla määrällä.

Vertailutiedoksi: 12 kk euriborin 10 päivän liukuva keskiarvo on jo 2,5 %.

Korkojen nousu lisää myös mm. asuntovelallisten ja yritysten menoja.  Valtionlainojen viitekorkojen  nousu lisää budjettipainetta ja verorasitusta.

Missä määrin sota tuntuu  itse kunkin pankkitilillä - korkoina ja veroina - se jää nähtäväksi?

Kari 

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

***************************************

EURIBOR:

Ohjauskorko pysyi 19.3.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %. Seuraava kokous on 30.4.2026. 

Kuva: 12 kk ja 3 kk euriborit vuoden alusta.

Lisäksi trendi, liukuva keskiarvo 10 päivää ja ohjauskorko.

Tammi-helmikuu

Vuoden 2026 alussa euribor-korot pysyivät varsin vakaina - liukuvan keskiarvon tuntumassa. Helmikuun aikana korot jopa laskivat hieman. 

Tämä viittasi siihen, että markkinat odottivat keskuspankkien korkopolitiikan vähitellen kevenevän.

Maaliskuu

Maaliskuussa korot  aloittivat voimakkaan nousun Lähi-idän sodan seurauksena. 

12 kuukauden euribor nousi 20.3. 2026 jopa 2,658 % tasolle ja 3 kk oli 2,157 % 13.3.2026.

Tilanne 20.3.2026 ja (vuodenvaihteessa): 12 kk  2,658  % (2,243 %)  ja Euribor 3 kk 2,111 % (2,026%).

Kun tasoitetaan päiväkohtaiset muutokset, niin 10 päivän liukuva keskiarvo 12 kk on noussut tasolle 2,5 % ja 3 kk 2,1 %.

Yleistä

Kriisitilanteet voivat nostaa energiahintoja, logistiikkakuluja ja inflaatio-odotuksia sekä lisätä rahoitusmarkkinoiden riskipreemioita. Tämän seurauksena euribor-korot kääntyivät nousuun 

Rahapolitiikan kannalta euriborien kehitys kertoo siitä, että geopoliittinen epävarmuus voi nopeasti muuttaa markkinoiden korko-odotuksia, vaikka keskuspankkien virallinen korkopolitiikka ei vielä olisi muuttunut.

Kuinka kauan korkojen nousu jatkuu ja mille tasolle ne nousevat - se nähdään tulevaisuudessa. 

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT

Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Indeksi kuvaa nopeasti tilanteen.

Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 

Yllä oleva grafiikka kuvaa  maiden 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen indeksikehitystä ajalla 31.12.2025–20.3.2026 (31.12.2025 = 100). Toisessa kuvassa päivittäiset korot.

KORKOMARKKINOIDEN KEHITYS 31.12.2025 – 20.3.2026

Tarkasteltu ajanjakso jakautuu selvästi kahteen vaiheeseen.

1. Korkojen lasku tammikuussa ja helmikuussa

Vuoden 2026 alussa 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot laskivat kaikissa tarkastelluissa maissa. Indeksit painuivat monin paikoin selvästi alle lähtötason (100).

Helmikuun lopussa 27.2.2026 indeksit olivat:

• Suomi 91,52
• U.S. 94,92
• Saksa 92,40
• Ranska 90,39
• U.K. 96,22
• Italia 93,19
• Kreikka 94,74.

Korkojen lasku viittasi markkinoilla mm. kolmeen tekijään:

• odotuksiin inflaation hidastumisesta
• odotuksiin keskuspankkien tulevista koronlaskuista
• vaimeaan talouskasvuun

Toisin sanoen markkinoilla vallitsi vielä helmikuun lopussa melko rauhallinen - odottava - talousnäkymä.

2. Geopoliittinen shokki ja korkojen nopea nousu

Tilanne muuttui nopeasti Lähi-idän sodan takia 28.2.2026.

Sota muutti markkinoiden odotuksia:

• energian hinnan nousun riski kasvoi
• inflaatio-odotukset nousivat
• talouden- ja logistiikan riskit yleisesti
• pelätty taloukasvun hiipuminen

Tämän seurauksena pitkien valtionlainojen jälkimarkkinakorot alkoivat nousta voimakkaasti maaliskuun alusta lähtien.

Maaliskuun puoliväliin mennessä nousu oli erittäin nopeaa kuitenkin siten, että päivittäisiä laskuja oli, mutta suunta palautui voimakkasti nousevaksi 18.- 20. maaliskuuta.

20.3.2026 indeksit olivat:

• Ranska – 105,45
• Suomi – 105,61
• U.S. – 105,75
• Saksa – 106,14
• Kreikka – 111,50
• U.K. – 111,67
• Italia – 112,90

Vaikka pitkät korot nousivat voimakkaasti maaliskuussa, Suomen korkokehitys pysyi viiteryhmässa maltillisena. Huomattava: maat ovat jakautuneet kahteen leiriin:yhdessä Kreikka,U.K. ja Italia; niiden indeksit olivat yli 110.

Näyttää siltä, että kohtuullisen ennakoitavasta tilanteesta siirryttiin erittäin nopeasti tilanteeseen, jossa inflaatio, kustannusten nousu, heikko talouskasvu ja riskitekijät hallitsevat korkonäkymää. 

Tätä vahvistaa maakohtainen riski, kuten indeksit kertovat.

****************************************

Lähteet: Investing.com., Tradingeconomics.com, Suomen Pankki ja The European Money Markets Institute (EMMI)

Luvut, teksti  ja grafiikka/KH.

*****************************************