KORKOJEN KEHITYS 31.12.2025 - 6.3.2026

KORKOJEN

KEHITYS

31.12.2025 - 6.3.2026

Kirjoitus numero 1.428

7.3.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Näin kirjoitin viikko sitten:

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari".  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen”.

"Nyt pääsemme seuraamaan korkokehitystä mielenkiintoisessa vaiheessa - olivathan korot melkoisessa laskussa kahden kuukauden aikana."

Tilanne nyt:

Tilanne muuttui nopeasti geopoliittisen kriisin takia, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. 

Nyt seuraan blogissani  sitä, miten sota vaikuttaa euriboriin ja valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorkoihin sekä valtioiden lainojen viitekorkoihin. 

Missä määrin sota tuntuu itse kunkin pankkitilillä - korkoina ja veroina - se jää nähtäväksi lähivuosina.

Kari 

KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

***************************************

EURIBOR:

Ohjauskorko pysyi 5.2.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %. Seuraava kokous on 19.3.2026. On hyvin mielenkiintoista miten Iranin sota vaikuttaa EKP:n korkopäätökseen.

Kuva: 12 kk ja 3 kk euriborit vuoden alusta.

Vuoden 2026 alussa euribor-korot pysyivät varsin vakaina. Helmikuun aikana korot kuitenkin laskivat hieman: 3 kk euribor kävi hetkellisesti alle 2,0 prosentin (1,981 %) ja 12 kk euribor laski noin 2,20 prosenttiin. Tämä viittasi siihen, että markkinat odottivat keskuspankkien korkopolitiikan vähitellen kevenevän.

Tilanne muuttui helmikuun lopussa nopeasti  geopoliittisen kriisin takia, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. Kriisitilanteet voivat nostaa energiahintoja ja inflaatio-odotuksia sekä lisätä rahoitusmarkkinoiden riskipreemioita. Tämän seurauksena euribor-korot kääntyivät nousuun.

Euriborit 6.3.2026 ja (vuodenvaihteessa): 12 kk  2,323 % (2,243 %)  ja Euribor 3 kk 2,049 % (2,026%). 

Rahapolitiikan kannalta euriborien kehitys kertoo siitä, että geopoliittinen epävarmuus voi nopeasti muuttaa markkinoiden korko-odotuksia, vaikka keskuspankkien virallinen korkopolitiikka ei vielä olisi muuttunut.

Kuinka kauan korkojen nousu jatkuu ja mille tasolle ne nousevat - se nähdään tulevaisuudessa. Jos esimerkiksi asuntolainojen viitekorot nousevat, niin sillä on laaja vaikutus. Odotellaan EKP:n kokousta.

Kannattaa siis muistaa, että kun nyt seuraamme sotatapahtumia mediassa niin sodan vaikutukset voivat tuntua monen pankkitilillä tulevina vuosina.

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKOINDEKSIT SEKÄ LAINOJEN KOROT

Indeksoin eri maiden korot 31.12.2025 = 100, jotta luvut ovat vertailukelpoisia.

Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, U.K., Italia, Kreikka. 

Yllä oleva grafiikka kuvaa  maiden 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorkojen indeksikehitystä ajalla 31.12.2025–6.3.2026 (31.12.2025 = 100). Toisessa kuvassa päivittäiset korot.

Tammikuun ja helmikuun aikana korot laskivat lähes kaikissa tarkastelluissa maissa, mikä viittasi markkinoiden odotuksiin talouskasvun hidastumisesta ja mahdollisesta rahapolitiikan kevenemisestä.

Tilanne muuttui nopeasti  geopoliittisen kriisin takia, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. Lisääntynyt epävarmuus, vaatimaton talousnäkymä, energiamarkkinoiden riskit ja inflaatio-odotusten nousu käänsivät korkokehityksen jyrkkään nousuun.

Indeksitasot 6.3.2026: Suomi 99,43, Yhdysvallat 99,64, Saksa 100,07, Ranska 98,71, U.K. 103,58, Italia 103,56 ja Kreikka 104,54.  Huomattava että indeksitaso lähestyi 90,00 tasoa kuten kuvasta selviää.

Erityisen voimakas korkojen nousu nähtiin Etelä-Euroopan maissa sekä Isossa-Britanniassa, mikä heijastaa markkinoiden kasvaneita riskipreemioita. Vuoden vaihteen taso: indeksit 31.12.2025 = 100. 

Kuinka kauan korkojen nousu jatkuu ja mille tasolle ne nousevat - se nähdään tulevaisuudessa. Jos valtionlainojen viitekorot nousevat, niin valtioiden budjettipaine kasvaa ja veromaksajien taakka lisääntyy. 

Tämä kannattaa muistaa kun seuraamme sotatapahtumia mediassa - vaikutukset voivat tuntua jokaisen pankkitilillä tulevina vuosina.

****************************

Lähteet: Investing.com., Tradingeconomics.com, Suomen Pankki ja The European Money Markets Institute (EMMI)

Luvut, teksti  ja grafiikka/KH.

Numeroanalyysissä käytetty tekoälyä.