PERSUJEN KANNATUS

PERSUJEN

KANNATUS

Kirjoitus numero 1.209

15.6.2025

Perussuomalaiset aloitti lauantaina 14.6.2025 puoluekokouksensa Lahdessa. 

Olen kerännyt puoluekyselyjä (YLE ja HS) 37 kappaletta (lokakuusta 2023 lähtien) grafiikka kertoo matemaattisesti puolueen suunnan. Tekoäly-apulaiseni ChatGPT piirtää ennusteen puolen vuoden päähän.

Itse kukin voi sanoittaa miksi kehitys on mennyt näin - ja miten tästä eteenpäin - minä en puutu politiikkaan blogissani.

ALLA OLEVAT HENKILÖT OVAT SAANEET LUOTTAMUKSEN PUOLUEEN - EHKÄ - SARANAKOHDASSA.

Valtiovarainministeri Riikka Purra valittiin jatkokaudelle perussuomalaisten johtoon selvin luvuin. Hänen vastaehdokkaanaan oli ex-puoluesihteeri Arto Luukkanen.

Harri Vuorenpää jatkaa puoluesihteerinä. 

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Teemu Keskisarja, joka voitti sisäministeri Mari Rantasen. 

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Joakin Vigelius.

Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin puolueen ex-puoluesihteeri Simo Grönroos . Hän voitti toiselle kierrokselle edenneessä kisassa europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen.

KOROT VIIKKO 24

KOROT

VIIKKO 24

Kirjoitus numero 1.208

14.6.2025

Euribor 3 KK 2,004

Euribor 12 KK 2,084

Obligaatiot:

Suomi 10 VUOTTA 2,87

Yhdysvallat 10 VUOTTA 4,40

Saksa 10 VUOTTA 2,53

Euriborit ovat olleet laskutrendissä syksystä 2023 asti, kun sijoittajat alkoivat hinnoitella ohjauskorkojen nostojen taittumista. Vaihtelevat näkemykset aiheuttivat kuitenkin sahaamista.

Euroopan keskuspankki EKP aloitti ohjauskorkojen laskut kesäkuussa 2024 ja sijoittajat odottavat rahapolitiikan kevenevän myös vuonna 2025. Sijoittajat odottavat jo korkojen laskusyklin päättymistä. Tämä on näkynyt euriborien laskun tasaantumisena.

Keskuspankki teki viimeisimmän koronlaskunsa kesäkuussa.

Euriborien taustalla olevat lyhyet markkinakorot sekä seuraavat että ennakoivat Euroopan keskuspankin ohjauskorkoja. Odotuksiin vaikuttaa Euroopan taloustilanteen lisäksi myös globaalit markkinanäkymät, kuten arviot Yhdysvaltojen rahapolitiikasta.

Korkojen kehitys graafisesti:

APULAISENI CHATGPT PIIRSI MYÖS ENNUSTEEN. SE, MITÄ TAPAHTUU IRANISSA TAI MITÄ TRUMP TEKEE, EI OLE MATEMATIIKKAA JOTEN,  MIELENKIINTOISIA AIKOJA TULOSSA.

INFLAATIO TOUKOKUU

INFLAATIO

TOUKOKUU

Kirjoitus numero 1.207

14.6.2025

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,5 % toukokuussa 2025. Huhtikuussa inflaatio oli myös 0,5 %.

Keskeisiä poimintoja

• Toukokuussa 2025 inflaatiota nosti eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen nousu: yleinen sairaalamaksu, hoitovastike ja kahvi.
• Inflaation nousua hillitsi eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen lasku: asuntolainojen keskikorko, kulutusluottojen korot ja sähkö.
• Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,7 %. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

Euroalueen inflaatio oli toukokuussa 2025 ennakkotietojen mukaan 1,9 %

SUOMEN JULKISET MENOT

SUOMEN JULKISET

MENOT

Kirjoitus numero 1.206

13.6.2025

Julkisuudessa on viime päivinä esiintynyt julkisten menojen hintalappu ja se on noin 150 miljardia euroa.

Kaivelin lukuja ja ChatGPT oli aivan kuutamolla - 35 miljardia euroa oli kateissa.  Sitten löysin Veronmaksajain Keskusliiton tekemän yhteenvedon, joka perustuu Tilastokeskuksen lukuihin. Niillä mennään. Kuvakaappaukset ja tekstilainaus Veronmaksajain kotisivulta.

Julkisten menojen tilastot kuvaavat rahasummia, jotka käytetään julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velvoitteisiin. Julkisyhteisöjen kokonaismenoja ovat mm. palkkakustannukset, tavaroiden ja palveluiden ostot, investoinnit, tulonsiirrot sekä julkisen velan korkomenot.

Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi tapa kuvata julkisen sektorin laajuutta. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

1970-luvun 40 prosentin tasosta suhde nousi peräti 64 prosenttiin 90-luvun laman aikana, minkä jälkeen suhdeluku palautui alle 50 prosenttiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi käänsivät suhteen uudelleen nousuun. 2010-luvun loppupuolella trendi kääntyi laskuun, mutta koronakriisi nosti menoastetta vuonna 2020 reippaasti.

Kokonaismenojen rinnalla on hyödyllistä tarkastella kokonaistuloja. Valtaosa tuloista koostuu veroista ja sosiaaliturvamaksuista, mutta julkisyhteisöt saavat myös mm. myynti- ja maksutuloja sekä osinkoja. 

Tulojen ja menojen erotus kertoo, onko julkinen talous tiettynä vuotena yli- vai alijäämäinen. Vuodesta 2009 alkaen julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot, eli Suomen julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun ylijäämäkauden jälkeen.

SUOMEN TALOUSARVIO 2025 VS. NATON UUSI PUOLUSTUSRAAMI

SUOMEN

TALOUSARVIO 2025 VS.

NATON UUSI

PUOLUSTUSRAAMI

Kirjoitus numero 1.205

10.6.2025

Jotta pystyt hahmottamaan uuden puolustusraamin kokoa verrattuna valtion vuoden 2025 talousarvioon, kaivoin pääluokkien luvut.

Kuvassa puolustusmenot olisivat 6,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Jos nyt olisi 5 prosentin määrä  käytössä niin välittömät puolustusmenot olisi noin 10 miljardia ja vielä infra 3-4 miljardia päälle.

Tällöin puolustusmenot nousisivat sosiaali- ja terveysmenojen tasolle.

Muutos on merkittävä, mutta tarpeellinen. 

Alijäämä katettaisiin talouskasvulla tai velalla jos ja kun Suomessa ei pystytä vaalikausien yli jatkuvaan julkisen sektorin kehittämiseen.

Nyt siis talouskasvu on saatava käyntiin - tästäkin syystä!

Kuitenkin tässä tapauksessa "velka on veli otettaessa" kun Venäjä - vihamielinen naapuri - valmistelee jo hyökkäystä Nato-maihin lähivuosina.

MIKÄ ON SUOMEN DROONITILANNE?

MIKÄ ON

SUOMEN

DROONITILANNE?

Kirjoitus numero 1.204

8.6.2025

Suomi on varautumisen suurmaa. Sitä on kuultu viime vuosina riittävästi. Onko näin?

Armeijan suorituskykyä kehutaan julkisesti kun olisi viisaampaa olla hiljaa tai antaa tilanteesta huonompi kuva. Tähän neuvoi kiinalaiset sotapäälliköt mm. Sunzi jo yli 2.000 vuotta sitten.

Sähköverkko, televerkko, vesiverkko ja kaikki kaupunki-ifra on ollut julkisesti dokumentu. Jopa Hornettien varalaskupaikat ja räjähdysainevarikot on julkisesti tiedossa. Lapuan ja Vihtavuoren räjähdysainetehtaat ovat droonien tähystyksessä.

 On selvä, että kohteet on maalitettu jo aikaa sitten - jo silloin kun osa valtiojohtoa eli utopistisessa rauhanuskossa.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ

Nyt eduskunnan puolustusvaliokunta antoi harvinaisen tiukan viestin Puolustusvoimille mietinnössään puolustusselonteosta.

Valiokunta korostaa, että Suomen

puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja mietinnössään.

Puolustusvoimien reagointi droonisotaan on näyttänyt ainakin julkisuuteen jopa ylimielisen kevyeltä, vaikka todellisuus Ukrainassa on karu.

Yli 70 prosenttia, joissain taisteluissa jopa 80 prosenttia, kaikista miestappioista syntyy drooneilla. Nyt etulinjoilla ei enää taistella juurikaan rynnäkkökiväärein tai taistelupanssarivaunuin, vaan kiinalaisilla muutaman kymmenen euron arvoisilla etäältä ohjatuilla koptereilla.

Nukkuuko puolustusvoimat? Herättäjänä yrittää toimia kokoomuksen Heikki Autton johtama puolustusvaliokunta. 

Toivottavasti  puolustusvoimat on salassa kehittänyt kumppanimaitten kanssa valmiuksia droonisodankäyntiin.

Jonkinlainen itsesensuuri on onneksi meneillään kun aina niin ärhäkkä YLE ei ajankohtaisohjelmissa kysynyt asiasta puolustusvoimien edustajilta.  Hyvä niin.

KETAMIINIPÖLLYSSÄ TRUMPIN TUKENA

KETAMIINIPÖLLYSSÄ

TRUMPIN

TUKENA

Kirjoitus numero 1.203

6.6.2025

No ei ollut yllätys - nyt Trumpin ja Muskin tiet eroavat ja Teslan kurssi romahti. Voi olla, että myös auton imago on kärsinyt. 

Musk ei ole salannut sitä, että hän käyttää Ketamiinia lääkärin reseptillä ja huumeita.

Nyt leviää huhut nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä - Musk levittää  X:ssä videota, joissa Trump on nuorten tyttöjen kanssa.

VALTION KORKOMENOT

VALTION

KORKOMENOT

Kirjoitus numero 1.202

6.6.2025

Moni muistaa ajat, kun osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että velkaa voi ottaa kuinka paljon vaan ja nollakorot jatkuu ikuisesti. 

Näitä henkilöitä istuu nyt Suomen eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Voi olla, että he viisastelevat Suomen talousasioista edelleen. 

Alla budjettikirjan kylmät luvut:  3,5 miljardia euroa ja luku on kasvussa kun vanhat lainat konvertoituu uuteen korkotasoon.