SUOMEN MAKSUT EU:LLE

SUOMEN MAKSUT

EU:LLE

263.

24.7.2020

Alustavan laskelman perusteella Suomen tulot rahoituskehyksestä ovat seitsemän vuoden aikana 11,1 miljardia euroa ja maksut 16,7 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että Suomi maksaa EU:lle 5,6 miljardia euroa enemmän kuin mitä se siltä saa.

Nykyisessä rahoituskehyksessä Suomen tulot ovat 10,9 miljardia euroa ja maksut 16,0 miljardia euroa. Suomen nettomaksuasema pysyisi kutakuinkin ennallaan.

VALTIONEUVOSTON alustavien laskelmien mukaan Suomen suhteelliset nettomaksut Euroopan unionille kasvavat, jos huippukokouksessa saavutettu poliittinen sopu EU:n budjetista ja uudesta elpymisvälineestä toteutuu.

Suomen nettomaksuosuus seitsenvuotisessa rahoituskehyksessä on laskelman mukaan 0,24 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon, kun se edellisellä kaudella oli 0,27 prosenttia. Elpymisvälineessä Suomen maksuosuus on 0,18 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.

Yhteensä Suomen nettomaksuosuus kasvaa siis 0,27 prosentista 0,42 prosenttiin.

Jäsenvaltio

Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl)

Muutos (%-yks.)

Jäsenvaltio	Uusi nettomaksuasema, sis. elpymisväline (%/bktl)	Muutos (%-yks.)
Bulgaria	5,24	1,23
Kroatia	4,44	1,38
Liettua	3,67	−0,26
Latvia	3,63	0,13
Kreikka	3,40	1
Romania	3,22	0,66
Unkari	2,86	−0,45
Viro	2,64	−0,53
Puola	2,42	−0,28
Slovakia	2,21	−0,28
Portugali	1,91	0,28
Kypros	1,33	0,60
Tsekki	1,25	−0,34
Slovenia	1,01	−0,10
Malta	0,70	−0,35
Espanja	0,62	0,45
Italia	0,10	0,29
SUOMI	−0,42	−0,15
Ranska	−0,49	−0,18
Irlanti	−0,51	−0,47
Luxemburg	−0,56	−0,30
Belgia	−0,56	−0,12
Ruotsi	−0,58	−0,19
Itävalta	−0,59	−0,24
Hollanti	−0,60	−0,18
Tanska	−0,65	−0,29
Saksa	−0,75	−0,29

Lähde: Valtioneuvoston laskelmat

AVUSTUSPAKETTI MILJARDEJA

VAIHE 1.

BRUTTO              750 

LAINA                  250 33%

AVUSTUS            500 67%

SOPIMUS

BRUTTO              750

LAINA                  360 48%

AVUSTUS            390 52%

Suomen osuus 6,6 miljardia, josta Suomi saa 3,2.

KEHYS 2021-2027

YHTEENSÄ  1.072 miljardia, josta Suomi saa 11,1 ja maksaa 16,7 eli Suomi maksaa 5,6 miljardia.

Lisäksi Suomi sai kirjekuoressa 500 miljoonaa euroa, josta maataloudelle 400 miljoonaa ja maaseudun kehitykseen 100 miljoonaa.

EUROOPAN BRUTTOKANSANTUOTE

EUROOPAN

BRUTTOKANSANTUOTE

262.

23.7.2020

Hätäpaketti ja 7-vuoden raami on julkistettu.

Aloitan tietojen kokoamisen.

Ensimmäisenä on kuva EU-bruttokansantuotteesta.

Kokoluokka selviää grafiikasta ja %osuudet numeroista.

KS KUVA JA SUURENNA SITÄ.

JYVÄSKYLÄN VANKILA KÄYNNISTYI

JYVÄSKYLÄN VANKILA

KÄYNNISTYI

14.7.2020

261.

Jyväskylässä on avautunut paljon puhuttu 60-paikkainen vankila. Kun me kaupunkilaiset kuljemme komeiden ja uusien rakennusten ohi, niin tulee mieleen, paljonko Suomessa vankiloidenylläpito  maksaa vuodessa.

Kun tutkitaan vankeinhoidon isoa kuvaa,niin valtion budjettikirjasta selviää, ettävankeinhoitoon käytetään noin 220 miljoonaa euroa vuodessa vankimäärän ollessa noin 3.000.

Keskimäärin vanki maksaa yhteiskunnalle yli 70.000 euroa vuodessa, 200 euroa päivässä.  Vankiloihin sijoitettu pääoma; esimerkiksi kiinteistöjen ja kaluston arvo ei ole selviä budjettikirjasta.

Nykyisin julkinen sektori hakee säästöjä mm. siten että koululaiset - Suomen tulevaisuuden toivot - sullotaan yhä suurempiin yksiköihin tai pieniä kouluja suljetaan. Näin haetaan kustannustehokkuutta. Rikosseuraamusviraston mukaan vankiloita on 26 kappaletta. Voi kysyä -tarvitaanko näin monta? Vankiloita on sijoitettu ympäri Suomea sinne tänne  - Helsingistä Ylitornioon.

Jos siis koululaisia voidaan sulloa mielin määrin suuriin koulukolosseihin, niin miten on vankien laita? Onko tätä mietitty - nythän täytyy säästää kaikista yhteiskunnan menoista.

Lopuksi todettakoon, että vankeinhoidon kulut ovat joka vuosi kasvaneet. 

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2018 toteutuma	2019 varsinainen talousarvio	2020 esitys
Bruttomenot	224 325	229 450	230 483
Bruttotulot	12 551	12 951	12 951
Nettomenot	211 774	216 499	217 532

Toiminnan laajuus

	2018 toteutuma	2019 arvio	2020 arvio
Vankeja keskimäärin	2 910	2 985	3 000
Vapaudesta vankilaan tulleet	5 546	5 670	5 690
Yhdyskuntaseuraamuksia täytäntöönpanossa keskimäärin	2 959	2 970	3 115
Täytäntöönpantaviksi tulleet yhdyskuntaseuraamukset	3 712	3 720	4 000
Seuraamuksiin liittyvät pyydetyt asiantuntijalausunnot	6 718	6 750	6 750

Tietoja henkilöstöstä

	2018 toteutuma	2019 arvio	2020 tavoite
Henkilöstömäärä, htv	2 494	2 573	2 600
VMBaro johtajuusindeksi	3,12	3,10	3,20
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv	14,1	14,2	13,2

JYVÄSKYLÄN PALOKASSA PALOI KERROSTALO

JYVÄSKYLÄN 

PALOKASSA PALOI

KERROSTALO

13.7.2020

260.

Jyväskylän Palokassa syttyi perjantaina10.7.2020 noin klo 21.30 tulipalo.

Hälytys tulipalosta tuli perjantaina 10.7. klo 21.30 ja ensimmäinen yksikkö oli paikalla klo 21.36

Palokan Ilona -senioritalossa syttynyt palo oli ehditty saada jo perjantai-iltana kertaalleen hallintaan, mutta palo levisi sittemmin toiseenkin taloon. 

Kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä läheiseen kouluun.

Lauantaiaamuun mennessä palo oli saatu hallintaan.Tulipalo tuhosi pahoin senioritalon kuten valokuvista ilmenee.

Talo on vain kaksi vuotta vanha. Sen ovat rakennuttaneet JASO ja JVA. Urakoitsijana toimi SRV. Nurmisen mukaan tutkinnassa on nyt keskeistä selvittää, täyttikö rakennus viranomaismääräykset.

https://www.jasoasunnot.com/jaso-yhdistys/ 

https://www.jva.fi

Jos rakennukset joudutaan purkamaan niin puhutaan suurista rahamääristä.  Jyväskylässä tällaisen kerrostalon, jossa on 45 huoneistoa, tasearvo on 10-12 miljoonaa euroa.  Hinta riippuu varustelun tasosta. 

Yhdistykselle tulee suuria ongelmia, jos vakuutuskorvaukset eivät kata vahinkoja - tällöin se osuus on kirjattava yhdistyksen kirjanpitoon tappioksi.  Se tietäisi ehkä vararikkoa.

*********

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) aloittaa tutkinnan Jyväskylän Palokan senioritalon tulipalosta.

Otkes kertoo Twitterissä tehneensä viikonlopun aikana alustavaa tutkintaa palosta, ja sen perusteella tullaan käynnistämään varsinainen tutkinta.

– Jyväskylän tapauksessa on erityisen tärkeää selvittää, miten ja miksi palo pääsi uudehkossa rakennuksessa leviämään niin laajalle. Rakennuksen evakuointi onnistui ilman vakavia henkilövahinkoja. Valmistelemme tutkintaryhmän nimittämistä työhön, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi kirjoittaa Twitterissä.

KORONATILANNE 10.7.2020

KORONATILANNE 

10.7.2020

258.

Kymmenen päivää heinäkuuta eletty ja epidemia on rauhoittunut.

Kaupoissa ja muualla näyttää  mm. etäisyyksien pitäminen unohtuminen.  Aika näyttää……..

Lohen peli Koskenharjun kentällä???

Harjun yleisurheilukilpailut?

Kapakat auki?

Tänä päivänä Keskussairaalan lääkäri kertoi testien 

lisääntyneen??

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen itse kerännyt datan.

Kuvassa:

Kumulatiivinen 

-maaliskuu

-huhtikuun

-toukokuu

-kesäkuu

-heinäkuu 10 pv

Lisäksi:

-heinäkuu päivittäin ja kumulatiivinen pienissä kuvissa.

SUURENNA KUVAA:

KESKI-SUOMEN VÄYLÄRAHOITUS

VÄYLÄRAHOITUS

257.

9.7.2020

Keski-Suomen kansanedustajat ovat viime

viikkoina olleet aktiivisia KSML

palstoilla.

 Kirjoituksissa on keskitytty

poliittisten irtopisteiden keräämiseen.

Yhteistyötä eri puolueiden välillä ei

tunnu löytyvän mm. rata-, tie-, ja

lentoyhteys -asiassa.

Olemme saaneet lukea kun Mauri Pekkarinen

arvostelee Sinuhe Wallinheimoa,

Toimi Kankaanniemen arvostelun kohteeksi

joutuivat Petri Honkonen, Anne Kalmari

ja Joonas Könttä.  Viime viikkoina näitä

eripuraisia kirjoituksia on riittänyt

ja ketä haukutaan seuraavaksi.

Nyt on uutisoitu, että lisätalousarviossa

väylien kehittämiseen on varattu 404

miljoonaa euroa. Lisäksi maankäytön asumisen

ja liikenteen (MAL) neuvottelut ovat

päättyneet suotuisasti ja näihin hankkeisiin

ollaan varaamassa 755 miljoonaa euroa.

Nyt maakunnan kansanedustajien täytyy

unohtaa pikkupolitikointi ja yhdistää

voimavarat siten, että suunnitellut

rata- ja väylähankkeet saadaan toteutettua.

Jo nyt ministereiltä lipsahtaa kuin vahingossa puheissa  ”Helsinki,Tampere,Tampere,Oulu”.

Näille alueille sijoittuu keskeisten

puolueiden johto ja lobbaus ja sopimukset

tehdään näissä pöydissä.  Sinne pitää pyrkiä.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VASTASI - HYVÄ NÄIN

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

VASTASI

256.

4.7.2020

Mielipidekirjoitus 04.07.2020 02:02

Kyllä kaupungin johto vastaa ja haluaa osaltaan edistää avoimuutta

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto avasi Jyväskylän kaupungin talouden tilaa ja tulevia haasteita mielipidekirjoituksessaan (KSML 7.6.). Kari Halttunen peräänkuulutti tarkempaa tietoa siitä, miten Jyväskylän kaupunkikonserni yhtiöineen kestää koronaiskun (KSML 17.6.) ja reilua viikkoa myöhemmin (KSML 26.6.) kyseli vastausten perään.

Vaikka akuutti koronatilanne Suomessa on toistaiseksi helpottumassa, kerrannaisvaikutukset säteilevät julkisen sektorin talou­teen vielä pitkään. Jyväskylän kaupunkikonserni yhtiöineen ei ole tästä poikkeus.

Osa Jyväskylän kaupunkikonsernin yhtiöistä kärsi suoraan koronan vaikutuksista. Esimerkiksi Jyväs-Parkki Oy menetti lähes 800 000 euroa pysäköintituloja.

Tämänkaltaiset välittömät vaikutukset on helppo todeta. Huomattavasti vaikeampi on ennakoida työllisyystilanteen, kulutuskäyttäytymisen tai asiakkaiden maksukyvyn pitkän aikavälin mahdollisia vaikutuksia vaikkapa Alvan, Jyväskylän Paviljonkisäätiön tai Jyväskylän Vuokra-asuntojen talouteen.

Merkittävimpien konserniyhtiöiden alustavat arviot talouden toteutumisesta ovat luettavissa kaupungin nettisivuilta viimeisimmästä kolmannesvuosiraportista. 

Seuraavan kerran kaupunkikonsernin taloudellinen tilanne päivitetään elokuun lopun tietojen perusteella. Tällöin pystytään jo tarkemmin arvioimaan koronan taloudelliset vaikutukset koko kaupunkikonserniin.

Kesäkuussa työnsä käynnistänyt, kaupunginhallituksen asettama taloustoimikunta tulee osana talousohjelman laatimista arvioimaan kaupungin merkittävimmät omaisuuserät ja niihin mahdollisesti kohdistuvat järjestelyt. Konserniyhteisöt eivät ole taloustalkoiden ulkopuolella.

Talousohjelmassa asetetaan tavoitearvot keskeisille talouden tunnusluvuille, tunnistetaan taloudelliset epävarmuustekijät sekä esitetään toimenpide-ehdotukset taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Talousohjelma tulee vastaamaan Halttusen esittämiin kysymyksiin huomioiden keskeiset toimintaympäristön muutokset korona mukaan lukien.

Olen Halttusen kanssa samaa mieltä siitä, että talouteen liittyvät toimenpiteet koskevat tavalla tai toisella kaikkia jyväskyläläisiä. Olemmekin uudistamassa talouden suunnitteluun liittyvää viestintää entistä informatiivisempaan suuntaan.

Kysymykseen ”miksi kaupungin johto ei vastaa” ei ole mahdollista antaa muuta vastausta kuin että kyllä vastaa. Haluamme ehdottomasti edistää avoimuutta ja vuoropuhelua kuntalaisten kanssa eri foorumeilla. Yhteistä arvokeskustelua tullaan käymään tulevina vuosina tiiviisti sekä asukkaiden että päättäjien kanssa, sillä kaupunki ja sen tulevaisuus on meidän kaikkien yhteinen asia.

Heli Leinonkoski

kansliapäällikkö
Jyväskylän kaupunki

KLIKKAA KUVA 

SUOMEN VELKAANTUMINEN ON RISKI

SUOMEN VELKAANTUMINEN

ON RISKI

255.

3.7.2020

Suomen velkaantuminen on riski, eikä se ole mielipidekysymys, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. A-Talk ohjelma 29.6.2020

TIETOLÄHDE YLE

”Se on päivänselvää. Jos velkaantumisaste nousee, kasvaa riski, ettemme pysty ottamaan vastaan korkojen nousua”, hän sanoo.

Lisäksi hän totesi: ”velkaantuminen on epäisänmaallista, Suomi voi menettää itsenäisyytensä”.

Vihervasemmisto —— ja nyt jo Kepukin on alkanut höperehtiä velkaantumisen suhteen. Matti Vanhanen syö omia sanojaan/puolueen aikaisempi linja -  sen kuin kerkeää.

Aiemmin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä johtaja Paavo Arhinmäki, vihervasemmiston puhemies asiassa, on todennut, että valtion ei tarvitse maksaa velkojaan pois. Hän perusteli näkemystään sillä, että valtiot ottavat lainojen pois maksun sijaan vain uusia lainoja tilalla, ja että tämä on nyt järkevää, kun lainaa saa matalilla koroilla.

Arhinmäen kanssa samoilla linjoilla oli A-studiossa maanantaina taloustieteilijä Sixten Korkman, jonka mukaan asiassa ei ole ongelmaa niin kauan kuin velkaantuneisuus pysyy siedettävänä.

Nyt kun edessä voi olla jälleen usean vuoden ajanjakso, jolloin BKT ei kasva, niin Suomen velanmaksukyky heikkenee.

Luottoluokittajat ovat kertoneet, että vain talouskasvun kautta velkoja pystytään lyhentämään ja vain näin luokitus pysyy ennallaan. TÄHÄN EI LUOTTOLUOKITTAJAA TARVITA, SEN SANOO MAALAISJÄRKIKIN.

Jos korkotaso nousee, niin jokainen prosentti merkitsee 1,2 miljardin menonlisäystä.  Valtion budjetti on 58 miljardia.

Korot kerätään veroina tai julkista sektoria on saneerattava vielä enemmän.

LAINAUS YLEN A-TALK OHJELMASTA

Puttonen lisäsi, että pelastustoimien lisäksi pitäisi nyt miettiä, miten Suomen yritykset saadaan investoimaan ja kasvuun. Se on hänen mukaansa ainoa tapa saada koko maan talous kasvamaan.

”Suomessa on levinnyt ajatus, että valtio luo talouskasvua. Viime hallituksen aikana surullinen esimerkki oli valtion kehitysyhtiön perustaminen”, hän sanoo.

Suomalaisten vahva luotto valtioon on Puttosen mielestä yhteiskunnallisesti hyvä asia, mutta se ei kuitenkaan tee valtiosta hyvää omistajaa yrityksille.

”Puhumattakaan siitä, että Suomen hallituksen osaamisalueisiin voisi kuulua sen ennustaminen, millä toimialalla on talouskasvua”, hän sanoo.

VIISAITA SANOJA

TIETOLÄHDE YLE A-TALK

KOMMENTTI KSML-NETTIIN: MIKSI JYVÄSKYLÄN JOHTO EI VASTAA?

KOMMENTTI KSML-NETTIIN -

MIKSI JYVÄSKYLÄN JOHTO

 EI VASTAA?

1.7.2020

254.

Koska nimeni mainitaan kirjoituksessa niin kommentoin asiaa muutamalla sanalla: 

Kirjoitin 17.6. ”Miten Jyväskylä kestää koronaiskun” ja kun vastausta ei tullut niin jatkoin hiukan provosoiden 26.6. ”Miksi Jyväskylän johto ei vastaa?”. 

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Miten-Jyväskylä-kestää-koronaiskun/1569998

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Miksi-Jyväskylän-johto-ei-vastaa/1573566

Mielessäni kuitenkin ihmettelin: miksi kaupunginjohtaja Timo Koivisto kirjoittaa taloudesta mielipidepalstalla? Kirjoituksiin kun yleensä odotetaan vastausta. Kohtelias lyhyt kommenttikin riittää.

Vastaamattomuus on viesti sekin.

Sittemmin käytyäni läpi valtuuston nimeämän tarkastuslautakunnan lausunnon, niin ilokseni huomasin että lautakunta on myös huolissaan talouden kehityksestä. 

Lausunnossa todetaan mm.: ”Kaupungilla ja konsernilla on huolestuttavan vähän kirjanpidollista kumulatiivista ylijäämää käytössään. Korona-viruksesta aiheutuneen poikkeustilanteen vuoksi talouden tasapainotustoimet on käynnistettävä välittömästi”.  Kertomukseen kannattaa tutustua mm. sivut 31 ja 32.

https://www.jyvaskyla.fi/arviointikertomus/arviointikertomus-2019

Valtuusto on nyt avainasemassa.  Jäädään odottamaan mitä vastauksia valtuutetut saavat tarkastuslautakunnan esittämiin kysymyksiin  - myös talouden osalta.  

Mitkä ovat siis tarkastuslautakunnan esille tuomat konsernin tasapainotustoimet, niihin on vastattava - ennemmin tai myöhemmin.  Ajankohta milloin tasapainotussuunnitelma valmistuu on myös avoin.  

Milloin siis saamme siitä tiedon, onhan kaupungilla Kauko Tuupaista lainaten”kymmeniä tiedottajia ja vielä keskuskansliassa viestintäjohtajakin.”