YLEN KANNATUSMITTAUS

 

SANNA MARIN TEKI TILIN

SANNA MARIN TEKI

TILIN

755.

7.9.2023

OLEN POLITIIKASTA RIIPPUMATON

JUURI TÄMÄN TAKIA:

Lähes 36 000 ihmistä äänesti Sanna Marinin eduskuntaan 

Marin brändäsi itsensä ja tekee tilin ulkomailla.

Nyt "brändillä" on arvoa ja Marin diskonttasi sen heti.

Onko 36.000 äänestäjää petetty?

Vanha sanonta "nauraa mennessään pankkiin"

 

TÄSSÄKÖ SANNA MARININ UUDEN TYÖPAIKAN RAHOITTAJA 

LEHTO GROUP KOHTA KONKASSA?

ONKO HIPPOS2020 YHTEISTYÖ-

KUMPPANI VAIKEUKSISSA?

NÄIN KIRJOITIN 7.11.2018

Rakennusyhtiö Lehto Group on Kauppalehden mukaan tiedottanut

seuraavaa: ”Olemme ihan reilusti sössineet”.

Mitähän se pitää sisällään Hippos2020 hankkeen suhteen?

Sen varmaan kaupungin johto on jo selvittänyt.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen loppuvuosi.  Onko Hippoksesta

kiinnostuneet vain veroeuroilla rahoitettavat toimijat - se nähdään

pian.

KATSO KUVAA, HESARI 5.9.2023

VALTION VELAN MÄÄRÄ JA KOROT

VALTION VELAN MÄÄRÄ

JA KOROT

754

4.9.2023

VIIME SYKSYNÄ TIETYT TAHOT

SANOIVAT: NOLLAKOROT JATKUU.

NYT NÄHDÄÄN, ETTÄ HE OLIVAT TÄYSIN

VÄÄRÄSSÄ!!

Valtionvelan korkomenot kasvavat kovaa vauhtia tulevina vuosina, ilmenee valtiovarainministeriön (VM) maanantaina julkistamasta kehysehdotuksesta vuosille 2024–2027.

Ensi vuoden korkolasku on  3,2 miljardia euroa.

VM:n arvio kuluvan vuoden korkolaskusta on noin 2,4 miljardia euroa.

ON MUOMATTAVA, ETTÄ SISÄMINISTERION

TALOUSARVIO ON ESIM. 2,5 MILJARDIA

VELAN MÄÄRÄ

Velan määrä on 151,2 miljardia euroa.

Presidentti Niinistö IS:lle 7.9.2023: ”Boomer-porukka” oli oikeassa – ”Velka ei ollutkaan vaaratonta”

Presidentti Sauli Niinistö katsoo korkojen ja hintojen nousun voivan aiheuttaa Suomelle turvallisuusriskiä. Hänestä on korkea aika ryhtyä käymään keskustelua, miten tilanteeseen vastataan

KLIKKAA KUVAT SUUREMMAKSI!!

VALTION TALOUSARVIO 2024

VALTION 

TALOUSARVIO 2024

AIKATAULU

753.

3.9.2023

Vuoden 2024 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valmistelu jatkuu

• 28.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi ja valtiontalouden kehyspäätökseksi julkaistaan verkossa, osoitteessa budjetti.vm.fi. 
• 5.–6.9. Valtiovarainministeriön ja ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut
• 19.−20.9. Hallituksen budjettiriihi
• 9.10. Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman käsittely valtioneuvostossa.

VALTION TALOUSARVIOESITYS

 2024  

Budjettiehdotus vuodelle 2024 on 87,2 MILJARDIA noin 10 miljardia euroa alijäämäinen

Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, mukaan lukien ensimmäinen lisätalousarvio. 

Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa. 

Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.

HYVINVOINTIALUEET 2024

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella. Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on tämänhetkisen arvion mukaan noin 24,6 miljardia euroa vuonna 2024 ja 24,8 miljardia euroa vuonna 2027 vuoden 2024 hintatasossa. 

Hallitusohjelmassa sovitut hyvinvointialueita koskevat tehtävämuutokset on huomioitu valtiovarainministeriön ehdotuksessa. Hallitus on lisäksi linjannut toteutettavista rahoitusmallin muutoksista siten, että vähennys olisi 65 miljoonaa euroa vuodelle 2027. 

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 4 miljardia euroa. Valtaosa tästä selittyy rahoituspohjan korjaamisella perustuen vuoden 2022 joulukuussa maksettuun noin 1,9 miljardin euron erään, vuoden 2024 indeksikorotuksella, joka on noin 0,8 miljardia euroa, ja palvelujen kysynnän kasvun aiheuttamalla korotuksella, joka on 289 miljoonaa euroa. 

Lisäksi 444 miljoonan euron määrärahalla korjataan kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien kustannusten ja tulojen erotusta vuodelta 2023. 

KUNTATALOUS 2024

Kuntatalous

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 2,6 miljardia euroa vuodelle 2024, ja taso nousee TE-palvelu-uudistuksen myötä 3,6 miljardiin euroon vuonna 2027. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhden prosenttiyksikön korotusta vastaava säästö, joka alentaa valtionosuutta vuoden 2024 tasossa 24 miljoonaa euroa ja nimellisesti noin 111 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. 

LÄHDE: VM

VALTION TALOUSARVIOT 2019-2023

VALTION TALOUSARVIOT 

2019-2023

752.

1.9.2023

Kokosin yhteenvedot talousarvioista.

Näitä voit verrata 2024 lukuihin.

Klikkaa kuvat suuremmaksi.

SUOMEN ASEMA JOS….

SUOMEN ASEMA

JOS….

751.

21.8.2023

OLEN PUOLUEISTA RIIPPUMATON KOMMENTOIJA

Jos Suomen valuutta olisi markka

Jos Suomi ei kuuluisi EU:hun

Jos Suomi ei kuuluisi NATOON

…Suomi olisi Valko-Venäjän asemassa.... Kreml-määräisi

presidentin.....jne..

RUOTSI KRUUNU ALAMÄESSÄ

RUOTSI KRUUNU

ALAMÄESSÄ

750.

20.8.2023

Jo pitkään heikentynyt Ruotsin kruunu saavutti perjantaina pohjalukemat, kun yhdellä eurolla sai perjantaina 11,94 kruunua uutisoi Aftonbladet. 

Lehden mukaan asiantuntijat pitävät epävakaita osakemarkkinoita ja ulkomaisten sijoittajien epävarmuutta suhteessa Ruotsin kiinteistömarkkinoihin pääsyinä kruunun romahdukseen.

SVT:n mukaan Ruotsin kruunu menetti viime vuonna 15 prosenttia arvostaan suhteessa dollariin ja 9 prosenttia suhteessa euroon.

Dagens Nyheter selittää, että kruunun tapaiset pienet valuutat ovat haavoittuvaisia epävakaina aikoina. Sijoittavat kääntyvät dollarin ja euron tapaisiin keskeisiin valuuttoihin, kun kansainvälinen tilanne on jännittynyt ja epävarma.

JOTKUT SUOMESSA HAAVEILEVAT VIELÄ MARKAN PERÄÄN.

NYT NÄHDÄÄN MITÄ PIENELLE VALUUTALLE VOI TAPAHTUA.

DN:n mukaan myös kotitalouksien ja kiinteistösektorin syvä velkaantuminen aiheuttaa sijoittajissa huolta. Tilanne on vaikea Ruotsin keskuspankille, eli valtionpankille. Valtionpankin odotetaan nostavan ohjauskorkoa, joka voisi vahvistaa kruunua, mutta hidastaa taloutta entisestään.