EUROVAALIT: YLEN KYSELY

EUROVAALIT:

YLEN KYSELY

Kirjoitus numero 916 

2.5.2024

***********************************************

29.5. (ke) Ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla alkaa

4.6. (ti) Ennakkoäänestys kotimaassa päättyy
9.6. (su) Vaalipäivän äänestys kello 9.00–20.00
12.6. (ke) Tulosten vahvistaminen

***********************************************

Ehdokkaita yhteensä 15 (13 ed. vaalit ).

Kokoomus sai viime eurovaaleissa kolme meppiä. Taloustutkimuksen kyselyn perusteella se olisi kesäkuussa kasvattamassa paikkamääräänsä vielä neljännellä edustajalla.

SDP olisi saamassa kyselyn mukaan kolmannen lisäpaikan, eikä neljäskään paikka ole poissuljettu. 

Perussuomalaisille kolmas paikka ei näytä kyselyn valossa todennäköiseltä ja paikat olisi kaksi.

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto  saisivat kaksi paikka. RKP   olisi kyselyn mukaan menettämässä paikkansa europarlamentissa.

Grafiikka Kari Halttunen

LÄHDE:YLE

HYVINVOINTIALUEET: TOIMINTA JA TALOUS AHDINGOSSA

HYVINVOINTIALUEET:

TOIMINTA JA TALOUS AHDINGOSSA

Kirjoitus numero 915

1.5.2024

Kirjoituksessa 911/18.4.2024 on grafiikat koskien talouden kehitystä. Avaan tässä aihetta lisää.

Hyvinvointialueet ovat siis operatiivisesti sekä taloudellisesti ahdingossa, nyt se lopullisesti tiedetään.

Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso ja tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa. Myös ostopalvelujen hinnankehitys on epäsuotuisa.

Kun tähän lisätään korkealla tasolla olevista investoinneista ja tappioista johtuva negatiivinen rahavirta, niin hyvinvointialueet velkaantuvat. Vuosien 2023-2027 toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan yli 6 miljardia euroa tappiolla. Velkaa on jopa 11 miljardia euroa.  Tiedot ilmenevät valtion talousarvioluvuista. Kysessä on siis ennuste, jos saneeraus ei onnistu.

Lisäksi tehoton 5-6 portainen hallinto, integroimaton ict sekä epäyhtenäiset prosessit aiheuttavat sen, että nopeita säästöjä ei liene odotettavissa. Ongelmia tuo mukanaan myös suuri kiinteistö- ja omaisuusmassa.

 

Monet hallitukset vuorollaan yrittivät uudistusta ja puhuttiin ”valuviasta”.  Alkuvaiheessa näille ennustajille, jotka olivat oikeassa,  naureskeltiin kun he puhuivat 7 miljardin euron alijäämästä.

Nyt olemme kuitenkin tosiasioiden edessä. Tilanne ei selviä sillä, että eri tahot kaivautuvat poteroihinsa, vaan nyt on tehtävä yli vaalikausien jatkuvaa yhteistyötä. Siitä lähes kaikki päättäjät ovat puhuneet. Nyt on tekojen aika.

Hyvinvointialueita on liikaa.  Nyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiantona muistion, jossa se arvioi säästömahdollisuuksia karsimalla hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita. 

Muistiossa listataan säästökohteeksi myös Uudenmaan erillisratkaisun purkaminen eli Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen.

Aikanaan selviää otetaanko STM:n esitys joskus hallitusohjelmaan?

ILOISTA VAPPUA KAIKILLE LUKIJOILLE

ILOISTA

VAPPUA

KAIKILLE

LUKIJOILLE

Toivottavasti toukokuu tuo tullessaan lämpimät säät ja kevään merkit.

Kiitos kun olet käynyt lukemassa lyhyitä juttujani.

Uusia aiheita toukokuussa: Suomen Pankin ennuste, VM:n  raportti: kevät 2024, eurovaalit, puoluekannatus, hyvinvointialueiden ahdinko, EK-suhdanne-ennuste jne.

914.

ASUMISTUKI OPINTOTUKI

ASUMISTUKI

OPINTOTUKI

Kirjoitus numero 913

24.4.2024

Aiheesta on kova keskustelu tällä hetkellä. Sen takia kirjasin ylös määrät. Lähde Kela ja Tilastokeskus

Vuonna 2023 Kela maksoi yleistä asumistukea lähes 1,7 miljardia euroa.

Yli 400.000 ruokakuntaa saa tukea.

Suurin asumistukea saanut ryhmä olivat opiskelijat, joita oli 42 prosenttia tukea saaneista ruokakunnista. Toiseksi suurin ryhmä olivat työttömät 31 prosentin osuudella.

Opintotuen saajia: 331.670, Opintoraha 330.864

VEROJEN MAKSUN JAKAUTUMINEN

VEROJEN MAKSUN

JAKAUTUMINEN

Kirjoitus numero 912

24.4.2024

Kuka veroja maksaa:  tietoja verohallinnon tietokannoista.

KESKEISET POINTIT:

1. Suomalaiset maksoivat verovuonna 2022 tuloveroja yhteensä noin 35,4 miljardia euroa.

2. Suomalaisilla oli vuonna 2022 veronalaisia tuloja noin 165,1 miljardia euroa.

3. Suomen suurituloisin 10 prosenttia maksaa tuloveroista hieman yli 45 prosenttia 

4. 20 prosenttia veronmaksajista maksoi tuloveroja 22,2 miljardia euroa eli noin 62,5 prosenttia.

Mikä mahtaa olla maksettujen verojen ja tulonsiirtojen suhde vaikka alimmassa desiilissä?

OSUUS VEROISTA JA TULOSTA  DESIILEITTÄIN 

HYVINVOINTIALUEIDEN TALOUS 2023 - 2027

HYVINVOINTIALUEIDEN

TALOUS 2023 - 2027

Kirjoitus numero 911

18.4.2024

Lähde: Valtion talousarvioesitys

Ennuste on luonteeltaan painelaskelma: ennusteessa menot kasvavat palvelutarpeen kasvun, tehtävämuutosten ja hintojen muutosten mukaan, eli siinä ei ole oletettu alueiden mahdollisia säästö- tai tehostamistoimia seuraaville vuosille.

Painelaskelman graafien viiden vuoden kumulatiiviset luvut 2023-2027 kertovat tulospaineen määrän. 

TULOSKEHITYS SELVIÄÄ HELPOSTI ALLA OLEVISTA KUVISTA.

KITEYTÄN  SYYT - HUONOON - KEHITYKSEEN VIITEEN POINTTIIN:

1. Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso ja tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa. Myös ostopalvelujen hinnankehitys on epäsuotuisa.

2.Korkealla tasolla olevista investoinneista johtuen toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen ja hyvinvointialueet velkaantuvat.

3. Henkilöresurssien käyttö tehotonta; 5-6 portainen hallinto. 

4. ICT-asiat: integroitu-ict täysin lapsen kengissä ja prosessit sen mukaiset. 

5. Raskas kiinteistömassa

Lähde: Valtion talousarvioesitys

KLIKKAA TAI NIPISTELE KUVAT SUUREMMIKSI! 

KEHYSRIIHEN TULOKSET: KESKEISET POINTIT

KEHYSRIIHEN

TULOKSET:

KESKEISET 

POINTIT

Kirjoitus numero 910

17.4.2024

YLEISTÄ

Hallitus tekee ensi vuonna yhteensä kolmen miljardin edestä lisää veronkorotuksia ja menoleikkauksia (2024 6 miljardia).

Noin puolet hallituksen toimista on menoleikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Alun perin hallituksen oli tarkoitus tehdä noin kahden miljardin edestä leikkauksia ja miljardin edestä veronkorotuksia.

KLIKKAA TAI NIPISTELE KUVAT SUUREMMIKSI! 

SUURI TALOUDEN ISO KUVA

GARAFIIKKA: KARI HALTTUNEN

Vuonna 2025 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan n. 87,6 miljardia euroa, joka on noin 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin arvioitu vuodelle 2024 mukaan lukien lisätalousarvioesitys. 

VEROTUS

Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus tekee julkista taloutta vahvistavia verotoimia. Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna.

Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Menotasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset uudistukset ja menosäästöt. Nyt päätetyt uudet sopeuttamistoimet alentavat valtion menotasoa 1,3 miljardia euroa vuonna 2025. 

INFLAATIO JA KOROT 

Inflaation hidastumisen myötä yleisen korkotason nousu on pysähtynyt. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan kuitenkin nousevan vuodelle 2025 arvioidusta 3,1 miljardista eurosta kehyskauden loppuun mennessä 4,0 miljardiin euroon.

                                             GARAFIIKKA: KARI HALTTUNEN

ALIJÄÄMÄ 

Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 10,8 miljardia euroa vuonna 2025, mikä on 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2024 (ml. ensimmäinen lisätalousarvioesitys) on budjetoitu. Vuosina 2025—2028 alijäämä on keskimäärin 8,5 miljardia euroa vuodessa.

                                                       GARAFIIKKA: KARI HALTTUNEN

VALTION VELKA 

Valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 180 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa, mikä on noin 62 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2028 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan 203 miljardia euroa, mikä on noin 63 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.