PUOLUEIDEN YLE-KANNATUSKYSELY:

PUOLUEIDEN

YLE-KANNATUSKYSELY:

Kirjoitus numero 923

9.5.2024

Viime kannatusmittauksessa kärkipaikan Kokoomukselta ottanut SDP pitää ykköspaikkaa 24,4 prosentin kannatuksella. Nousua on 2,7 prosenttiyksikköä.

Toista paikkaa pitää pääministeripuolue kokoomus, jonka kannatus on 21,3 prosenttia. Sen suosio on noussut edellisestä mittauksesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Kolmantena on Perussuomalaiset 15,6 prosentin kannatuksella. Kannatuksesta on sulanut miltei kaksi prosenttiyksikköä.

KUVAT KERTOVAT OLENNAISEN. PUOLUEPOLITIIKKAAN EN SEKAANNU.

SUURUUSJÄRJESTYS:

KUVA: EDUSKUNTAVAALIT SEKÄ 12 KPL KYSELYJÄ JA NIIDEN TRENDIKUVAAJAT

EUROPARLAMENTTI-VAALIT 2019 MIKÄ OLI TULOS? KATSO TÄSTÄ!

EUROPARLAMENTTI-

VAALIT 2019

MIKÄ OLI TULOS?

Kirjoitus numero 922

8.5.2024

Kuka muistaa viime vaalien tulokset? 

Jos ei tunne historiaa niin on vaikea ennustaa tulevaa.

Näin on vaalien kanssa.

Kävin luvut läpi ja kokosin historiatiedot kuvina - niistä selviää nopeasti tulos.

LÄHDE OIKEUSMINISTERIÖN TIETO- JA TULOSPALVELU.  

EUROPARLAMENTINVAALIT LÄHESTYY: TIETOJA EUROOPASTA:

EUROPARLAMENTINVAALIT LÄHESTYY

TIETOJA

EUROOPASTA:

Kirjoitus numero 921

7.5.2024

Vaalit lähestyy - 9.6.2024.  Kokosin Euroopan maista pari tunnuslukua, jotta selviää missä suuruuskategoriassa  Suomi on.

VEROASTE JA SEN KEHITYS

VEROASTE JA SEN

KEHITYS

Kirjoitus numero 920

4.5.2024

Veroasteesta keskustellaan parasta aikaa. Tuntuu siltä, että välillä tunteet on pinnassa.

Kokonaisveroaste on yleisimmin käytetty verotuksen kokonaistason mittari eri maissa. Tässä lukuja - ilman arvolatausta.

Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin (valtio, paikallishallinto, sosiaaliturvarahastot) keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen. Suomessa veroaste lasketaan Tilastokeskuksessa. 

Kansainvälistä vertailutietoa veroasteesta tuottavat muun muassa OECD ja Eurostat.

Veroaste Suomessa sekä EU15- ja OECD-maissa 1980-2025*

VALTIOVARAIN- MINISTERIÖN KATSAUS 25.4.2024

VALTIOVARAIN-

MINISTERIÖN

KATSAUS 25.4.2024

Kirjoitus numero 919.

4.5.2024

LÄHDE: VM

"Suomen talous nousee taantumasta, mutta julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Velkasuhteen kasvu jatkuu mutta hidastuu, arvioi valtiovarainministeriö 25. huhtikuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Kuva viime vuosien talouskehityksestä Suomessa on selvästi synkentynyt uusimpien tilastojen valossa. Taantuma on ollut pidempi ja syvempi kuin aiemmin arvioitiin. 

Taloustilanne alkaa kuitenkin kohentua kuluvan vuoden aikana, vaikka vuositasolla Suomen talous ei tänä vuonna kasvakaan. Vuonna 2025 Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,6 prosenttia ja vuonna 2026 1,5 prosenttia."

KESKEISET POINTIT KOOTTUNA VM:N TIEDOTTEESTA:

1. Kotimainen kysyntä vahvistuu, kun inflaatio hidastuu, korot laskevat ja kotitalouksien tulot kasvavat. 

2. Maailmankaupan toipuminen lisää Suomen vientiä

Maailmantalouden näkymät ovat kohentuneet. Erityisesti maailmankaupan odotetaan piristyvän heikon viime vuoden jälkeen.

3. Yksityinen kulutus kasvaa ja hintojen nousu hidastuu

4. Myös investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025, kun korot laskevat, rakennusala alkaa toipua ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit lisääntyvät.

5. Hallituksen toimet ja maahanmuutto lisäävät työllisyyttä

6. Työllisyys laskee vuonna 2024, mutta kasvaa vuodesta 2025 lähtien kysynnän kasvun ja työllisyystoimien seurauksena. 

KUVISTA SELVIÄÄ LISÄÄ TALOUDEN KUVAA LUVUT: VM

TALOUSKATSAUS SUOMEN PANKKI JA BKT-ENNUSTEITA

TALOUSKATSAUS

SUOMEN PANKKI JA

BKT-ENNUSTEITA

Kirjoitus numero 918

4.5.2024

Suomen talous edelleen tukevasti taantumassa.

Lähde: Suomen Pankki 19.4.2024, grafiikka KH

KESKEISET POINTIT KOOTTUNA SP:N TIEDOTTEESTA:

1. BKT supistui selvästi viime vuoden neljännellä neljänneksellä, ja talouskehitys on ollut vaimeaa myös alkuvuonna 2024. 

2. Sekä yritykset että kotitaloudet arvioivat suhdannetilanteen edelleen heikoksi, eikä näköpiirissä ole nopeaa täyskäännöstä parempaan.

3. Näkymät ovat edelleen erityisen synkät rakentamisessa. Talouden pohjakosketus olisi mahdollisesti jo käsillä.

4. Työmarkkinat ovat kehittyneet työllisten määrällä mitattuna vielä kohtalaisesti.

5. Kotitalouksien ostovoima alkoi parantua viime vuoden puolivälissä ja kotitaloudet ovat myös onnistuneet parantamaan rahoitusasemaansa.

6. Inflaatio hidastui maaliskuussa edelleen, ja hintojen nousuvauhtia pitää yllä lähinnä palveluiden kallistuminen.

EUROVAALIT: YLEN KYSELY SEKÄ VUODET 2009-2019

EUROVAALIT:

YLEN KYSELY SEKÄ

VUODET 2009-2019

Kirjoitus numero 917

2.5.2024

Kuvissa otsikon tiedot. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa kannatuskehityksestä.  Minä en esitä mitään poliittista agendaa vaan annan itse kunkin avata syyt muutoksiin omien näkemysten pohjalta.

EUROVAALIT: YLEN KYSELY

EUROVAALIT:

YLEN KYSELY

Kirjoitus numero 916 

2.5.2024

***********************************************

29.5. (ke) Ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla alkaa

4.6. (ti) Ennakkoäänestys kotimaassa päättyy
9.6. (su) Vaalipäivän äänestys kello 9.00–20.00
12.6. (ke) Tulosten vahvistaminen

***********************************************

Ehdokkaita yhteensä 15 (13 ed. vaalit ).

Kokoomus sai viime eurovaaleissa kolme meppiä. Taloustutkimuksen kyselyn perusteella se olisi kesäkuussa kasvattamassa paikkamääräänsä vielä neljännellä edustajalla.

SDP olisi saamassa kyselyn mukaan kolmannen lisäpaikan, eikä neljäskään paikka ole poissuljettu. 

Perussuomalaisille kolmas paikka ei näytä kyselyn valossa todennäköiseltä ja paikat olisi kaksi.

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto  saisivat kaksi paikka. RKP   olisi kyselyn mukaan menettämässä paikkansa europarlamentissa.

Grafiikka Kari Halttunen

LÄHDE:YLE

HYVINVOINTIALUEET: TOIMINTA JA TALOUS AHDINGOSSA

HYVINVOINTIALUEET:

TOIMINTA JA TALOUS AHDINGOSSA

Kirjoitus numero 915

1.5.2024

Kirjoituksessa 911/18.4.2024 on grafiikat koskien talouden kehitystä. Avaan tässä aihetta lisää.

Hyvinvointialueet ovat siis operatiivisesti sekä taloudellisesti ahdingossa, nyt se lopullisesti tiedetään.

Tulevina vuosina menoja kasvattaa ja rahoitusasemaa heikentää erityisesti henkilöstökustannusten nopea kasvu. Hyvinvointialueiden ansiotaso kasvaa nopeammin kuin yleinen ansiotaso ja tämä heikentää alueiden rahoitustasapainoa. Myös ostopalvelujen hinnankehitys on epäsuotuisa.

Kun tähän lisätään korkealla tasolla olevista investoinneista ja tappioista johtuva negatiivinen rahavirta, niin hyvinvointialueet velkaantuvat. Vuosien 2023-2027 toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan yli 6 miljardia euroa tappiolla. Velkaa on jopa 11 miljardia euroa.  Tiedot ilmenevät valtion talousarvioluvuista. Kysessä on siis ennuste, jos saneeraus ei onnistu.

Lisäksi tehoton 5-6 portainen hallinto, integroimaton ict sekä epäyhtenäiset prosessit aiheuttavat sen, että nopeita säästöjä ei liene odotettavissa. Ongelmia tuo mukanaan myös suuri kiinteistö- ja omaisuusmassa.

 

Monet hallitukset vuorollaan yrittivät uudistusta ja puhuttiin ”valuviasta”.  Alkuvaiheessa näille ennustajille, jotka olivat oikeassa,  naureskeltiin kun he puhuivat 7 miljardin euron alijäämästä.

Nyt olemme kuitenkin tosiasioiden edessä. Tilanne ei selviä sillä, että eri tahot kaivautuvat poteroihinsa, vaan nyt on tehtävä yli vaalikausien jatkuvaa yhteistyötä. Siitä lähes kaikki päättäjät ovat puhuneet. Nyt on tekojen aika.

Hyvinvointialueita on liikaa.  Nyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tehnyt valtiovarainministeriön toimeksiantona muistion, jossa se arvioi säästömahdollisuuksia karsimalla hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita. 

Muistiossa listataan säästökohteeksi myös Uudenmaan erillisratkaisun purkaminen eli Uudenmaan hyvinvointialueiden yhdistäminen.

Aikanaan selviää otetaanko STM:n esitys joskus hallitusohjelmaan?