perjantai 14. helmikuuta 2025

METSÄ JA HIILINIELU

METSÄ JA

HIILINIELU

Kirjoitus numero 1.096

14.2.2025


Kuten muistamme, niin Suomi oli yhtä hiilinielua muutama vuosi sitten. Nyt asia on päälaellaan - Suomi on päästölähde. Yritin selvittää kahdesta lähteestä. Se tekee asiasta omituisen, että Ruotsin metsät on hiilinielu - ota tästä selvä.


Paperin kulutustottumukset ovat muuttuneet.

Mainoksia ja lehtiä ei enää paineta paperille kuten ennen. Sen sijaan havusellulle ja kartongille on kysyntää. Tavaraa tuotetaan paljon ja ostetaan verkkokaupassa, mikä lisää tarvetta kartongille.


Suomen metsäteollisuus vastaa tähän kysyntään.


Sellutonniin tai kartonkitonniin tarvitaan metsästä enemmän puuta kuin paperitonniin. Metsäteollisuus joutuu käyttämään näin nykytuotteisiin enemmän puuta.


Samalla kaadetusta puusta yhä isompi osuus poltetaan energiaksi.


Tällä on seurauksensa. Suomen metsien hiilinielu on kadonnut ja metsät muuttuivat ensimmäistä kertaa ilmastopäästöjen lähteeksi, kuten Luonnonvarakeskus kertoo. 


Kuinka tässä näin kävi?


Tilanne nyt:


1. Metsät kasvavat enemmän kuin ennen

Metsäteollisuus itse korostaa, että puuta on Suomessa enemmän kuin koskaan.


2. Tuonti Venäjältä väheni

Puun tuonti Venäjältä oli suurimmillaan vuonna 2005.


2008 Venäjä korotti puun vientitulleja, ja tämän jälkeen puun tuonti Venäjältä pieneni noin kolmasosaan. Nyt puuta ei enää tuoda Venäjän rosvomaisen hyökkäyssodan takia.


3. Metsiä saa hakata nuorempina

Uusittu metsälaki tuli voimaan vuonna 2014. Aikaisemmassa metsälaissa oli päätehakkuille läpimitta- ja ikärajat. Vuonna 2014 nämä rajoitteet poistuivat.


4. Metsiä päätyy lämpökattilaan

Puuta käytetään Suomessa yhä enemmän lämmittämiseen. Puun osuus energiankulutuksesta on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta.


5. Metsäyhtiöt käyttävät puuta eri tavalla kuin ennen

Suomen metsäteollisuus tekee toisenlaisia tuotteita kuin ennen. Ennen tehtiin paljon painopaperia, nyt yhä enemmän sellua ja kartonkia. Selluun puuta tarvitaan enemmän.


Metsä siis kasvaa enemmän, mutta puun käyttö on muuttunut.


LÄHDE:Tietolähteenä on käytetty erilaisia tilastoja sekä Itä-Suomen yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell haastattelua/Helsingin Sanomat 18.1.2025


LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS


Metsät päästölähde vuodesta 2021 lähtien

Metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi, koska:


  • Puuston kokonaisbiomassan (lehdet, oksat, runko, juuristo) kasvu on pienentynyt.
  • Hakkuut ovat kasvaneet. 
    • Puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan, 2010-luvun alussa vain reilut 70 prosenttia. 
  • Maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. 
    • Ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.

lauantai 8. helmikuuta 2025

KORKOKEHITYS VIIKKO 6

KORKOKEHITYS

VIIKKO 6


Kirjoitus numero 1.095

8.2.2025


EURIBOR-KOROT


Vuonna 2024 Euribor-korot kääntyivät laskuun.  Kesällä 12 kuukauden Euribor oli 3,6%, mutta vuoden loppuun mennessä se laski ja oli 2,5 %. 


12 kuukauden Euribor-viitekoroissa nähtiin tiistaina 4.2. iso liike. Korko painui 2,4 prosenttiin ja 7.2. korko oli 2,4 prosenttia. 


Korkomarkkinoilla hinnoitellaan nyt Euroopan keskuspankin tekevän enemmän koronlaskuja kuin vielä viime viikon hinnoittelussa odotettiin.


Tämä kuvaa tilannetta - siis VIIME viikolla. 


Nyt tulkitaan, että mahdollinen kauppasota heikentäisi euroalueen talouskasvua ja sitä kautta pakottaisi EKP:n tekemään enemmän koronlaskuja kuin aiemmin ennakoitiin. Tämä laskee euribor-korkojen tasoa.


OP:n ennuste on, että EKP laskee ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä maaliskuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa ja olisi näin ollen kesäkuussa tasan kaksi prosenttia.



10 VUODEN OBLIGAATIO-KOROT


Obligaatioiden eli valtion velkakirjojen korkotrendi on lievästi laskeva kuten kuvasta näkyy.  On kuitenkin huomattava, että aluksi tammikuussa korot kääntyivät nousuun ja oli 3,1% mutta aloittivat laskun ja 7.2. korko oli 2,8 %.


On tärkeää huomata, että korkojen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten inflaatio, talouskasvu ja keskuspankkien rahapolitiikka. 


Siksi tarkkojen ennusteiden tekeminen loppuvuoden 2025 osalta on haastavaa etten sanoisi mahdotonta. 


Vrt. ”Deal-Donaldin” toiminta.



GRAFIIKKA:KARI HALTTUNEN

LÄHTEET:SUOMEN PANKKI, KAUPPALEHTI/OP


perjantai 7. helmikuuta 2025

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY YLE 7.2.2025

PUOLUEIDEN KANNATUSKYSELY

YLE 7.2.2025

Kirjoitus numero 1.094

7.2.2025


Kannatustilastoni kattaa nyt 30 kyselyä.


YLE ja HS tekevät kyselyt kerran kuukaudessa ja ne on koottu samaan tilastoon. Sieltä näet helposti pitemmän aikajänteen kehityksen. 


Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini  seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.


Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!


TRENDIVIIVAT "ANTAVAT SUUNTAA" - PUHDASTA MATEMATIIKKAA!






TAISTELUPARIT





torstai 6. helmikuuta 2025

KUNTA- JA ALUEVAALIT YLE KYSELY

KUNTA- JA ALUEVAALIT

YLE KYSELY 6.2.2025

Kirjoitus numero 1.093

6.2.2025


Tämä on ensimmäinen kysely.


YLE ja HS tekevät varmasti kevään aikaa useita kyselyjä. Keräsin edellisten vaalien tulokset vertailutiedoksi.


Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini  seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.


Mikä vaikuttaa ja mihin - siinä vasta kysymys!


Totean kuitenkin vertauksella: 400 metrin juoksulla alkukiihdystys voi näyttää hyvältä, mutta loppusuoralla saattaa maitohappo hyydyttää menon.


Miten kampanjoissa onnistutaan seuraavassa asiassa:


Mitkä puolueet ajoivat lain läpi eduskunnassa:


 * hyvinvointialueuudistuksen takana; onko se maitohappo,  jos sitä vastustaneet puolueet osaavat olla taitavia?


Aika näyttää mennäänkö vaaleihin kuitenkin valtion talouspolitiikka edellä?






tiistai 4. helmikuuta 2025

YHDYSVALTAIN VÄLIVAALIT

YHDYSVALTAIN

VÄLIVAALIT

Kirjoitus numero 1.091

4.2.2025


Yhdysvaltojen välivaalit (midterms) pidetään aina marraskuun ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina joka neljäs vuosi, eli kahden vuoden välein presidentinvaaleista.


Seuraavat välivaalit ovat 5. marraskuuta 2026.


Välivaaleissa valitaan:

  • Kaikki 435 edustajainhuoneen jäsenet (House of Representatives)
  • Noin kolmannes senaattoreista (Senate)
  • Useita osavaltioiden kuvernöörejä ja paikallisia virkamiehiä

Silloin mitataan taas välillisesti Trumpin puolueen kannatus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.


Ovatko demarit hereillä, kuka Harrisin jälkeen nousee johtoon - miten Trumpin tekemiset vaikuttaa republikaaneihin?

maanantai 3. helmikuuta 2025

INFLAATIOHISTORIA

INFLAATIO-

HISTORIA

Kirjoitus numero 1.090

3.2.2025

 

Inflaatiosta puhutaan mediassa päivittäin, onhan se EU-rahapolitiikan perusta.


Keräsin inflaatiohistoriaa eri lähteistä ja pelkät PÄÄSYYT, koska olisi ollut erittäin laaja kokonaisuus jos ne olisi avannut yksityiskohtaisesti. Kaikki kuitenkin muistamme keskeiset asiat hyvin.




Grafiikan luvut: Tilastokeskus.

Euroopan luvut on otettu kuvakaappauksella EU:n sivulta.


Kuva kertoo hyvin miten korkealle inflaatio nousi.


Se onkin tämän postauksen tarkoitus, kun muistetaan, että EU-inflaatiotavoite on 2 %. 


On huomattava, että Suomen inflaatio on ollut hieman Eu-tason alapuolella, mutta nytpä seuraan sitäkin kehitystä kuukausittain.




PÄÄSYYT inflaation kehitykseen 2020–2024

  1. COVID-19-pandemia
  1. Toimitusketjujen/logistiikka häiriöt
  1. Venäjän hyökkäyssota/Energiakriisi
  1. Rahapoliittinen elvytys
  1. Ruoan hintojen nousu
  1. Työmarkkinoiden kiristyminen

Kaiken kaikkiaan inflaation kehitys 2020–2024 on ollut poikkeuksellista, ja se on johtunut monien tekijöiden yhdistelmästä, mukaan lukien globaalit kriisit ja keskuspankkipolitiikka.


KLIKKAA KUVA SUUREMMAKSI: EU KEHITYS