EKP LASKI OHJAUSKORKOA

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.115

6.3.2025

Tähän voisi kiteyttää tilanteen:

”Tällä hetkellä maisemaa varjostaa suurempi epävarmuus kuin koskaan”, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi.

Onko koronlaskut ohi ja epävarmuus nostaa korkoja ja osakkeiden kurssit mm. Yhdysvalloissa laskivat, Saksan obligaatiokorot nousivat?? 

Suomen 10 vuoden obligaatiokorot pomppasivat 2,8% >> 3,2%.

******************

EKP laski korkoja torstaina 6.3.2025 0,25 prosenttiyksikköä. Uusi korko on 2,50 % ( 2,75 %).

Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.

Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Vuoden 2025 inflaatiota on tarkistettu ylöspäin energian hintojen voimakkaamman nousun vuoksi. 

KEHITYS EUROBOR

Rahoitusmarkkinoilla veikataan, että vuoden euribor olisi puolen vuoden päästä 2,1 prosenttia. Vuoden päästä korko olisi tiistaiaamun hinnoittelun perusteella käytännössä samalla tasolla.

Kolmen kuukauden euriborin markkinat ennakoivat laskevan syyskuuhun mennessä tasan kahteen prosenttiin ja vuoden päästä jopa vähän sen alle.

ENNUSTE NORDEALTA. 

Trendianalyysi:

1. Alkutrendi (nousu):
• Alussa korot nousevat (2,448 → 2,612), mikä viittaa nousutrendiin.

2. Keskivaiheen trendi (lasku):

• Korot laskevat (2,612 → 2,350), mikä viittaa laskutrendiin.

3. Lopputrendi (epävakaa):

• Viimeisimmät arvot (2,350 → 2,392) viittaavat hieman nousevaan trendiin, mutta korot ovat pysyneet suhteellisen alhaisina.

Arvio arvosta 60 päivän kuluttua:

Jos trendi jatkuu samanlaisena, Euribor 12 kk -korko voisi olla noin 2,40–2,50 %.

KEHITYS OBLIGAATIOT

Trendianalyysi:

1. Alkutrendi (nousu):
• Alussa korot nousevat (2,78 → 3,06), mikä viittaa nousutrendiin.

2. Keskivaiheen trendi (lasku):

• Korot laskevat (3,06 → 2,75), mikä viittaa laskutrendiin.

3. Lopputrendi (epävakaa):

• Viimeisimmät arvot (2,75 → 3,03) viittaavat epävakaaseen kehitykseen, jossa korot ovat nousseet jälleen.

Arvio arvosta 60 päivän kuluttua:

• Jos trendi jatkuu samanlaisena, 10 vuoden obligaatioiden korko voisi olla noin 3,00–3,20 % . 

VAALIT YLEN KYSELY

VAALIT

YLEN KYSELY

6.3.2025

Kirjoitus numero 1.114

6.3.2025

Yle julkisti kyselyn. En käy sanoittamaan kuvia, koska olen puolueista riippumaton kirjoittelija. Itse kukin saa sanoittaa kuvat. Mielenkiintoinen

tilanne syntymässä hv-alueilla. Hallitus hallitsee budjettia - Demarit ja Keskusta saavat suuren kannatuksen?

Jonkin verran YLE:n uutisissa kommenttipohjana oli eduskuntavaalit ja niiden tulos. Eduskuntavaalin ja näiden vaalien vertaaminen on kuin vertailisi omenia ja appelsiinejä keskenään.

• SDP pitää ykköspaikkaa sekä alue- että kuntavaaleissa, mutta sekä SDP että Kokoomus on laskenut viime mittauksesta. Puolueiden ero on virhemarginaalissa.

• 
  
• Keskusta on ainoa iso kuntapuolue, joka kasvatti kannatustaan sekä kuntavaaleissa, että aluevaaleissa verrattuna edelliseen kyselyyn.
• Perussuomalaisten kannatus on laskenut, ja pienemmät puolueet ovat saaneet lisää tukea.
• Kuntavaalit ja aluevaalit pidetään 13. huhtikuuta. Ehdokaslistat vahvistetaan ensi viikolla.

ALLA OLEVISSA KUVISSA AIVAN PIENIMMÄT PUOLUEET JÄTETTY POIS, KOSKA GRAFIIKKA ON NÄIN SELVEMPI

SOTAPÄÄLLIKKÖ KEISARI SUNZI

SOTAPÄÄLLIKKÖ

KEISARI SUNZI

Kirjoitus numero 1.113

4.3.2025

Syntyi 544 EAA

Kuoli  470 EAA

Syntymästä 2.569 vuotta

”Kun olet voimissasi, hämää kyvyttömyydellä; kun olet valmistautunut, teeskentele valmistautumatonta”

Lainaus sodankäynnistä.

Lähde: SUNZI SODANKÄYNNIN TAITO Matti Nojonen Gaudeamus, sivu 65.

Demokratiassa on hyvä, että voidaan vapaasti esittää mielipiteitä, mutta aina niiden esilletuojat eivät omaa riittävää harkintaa ja ymmärrystä.

Tuntuu, että puolustusasioista - jopa entiset kenraaalit - antavat lausuntoja mediassa saadakseen julkisuutta. 

VENÄJÄN OSUUS MAAILMAN-TALOUDESSA

MAAILMAN TALOUS -

VENÄJÄN OSUUS

Kirjoitus numero 1.112

3.3.2025

Kaivoin keskeisiä lukuja. Maailma, Yhdysvallat, 

EU-maat, Suomi ja....Venäjä.

Venäjän osuus maailman bruttokansantuotteesta on pari prosenttia. Tällä pyöritetään sotataloutta?

Kyllä sitä tukea on tultava melkoisesti: Kiina, Intia, ns. kehittyvät maat jne. ??

TÄSSÄ LUKUJA IMF JA EU

1, KANNATUSKYSELY VAALIT 13.4.2025

VAALIT

13.4.2025

Kirjoitus numero 1.111

2.3.2025

Tänään 2.3. 2025 on vaaleihin vain 42 päivää.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. 

KUNTA- JA ALUEVAALIT

YLE-ENNUSTE 6.2.2025

Tämä on ensimmäinen kysely

YLE ja HS tekevät varmasti useita kyselyjä.

Vaalikuume alkaa nousta puolueissa.

KORKOKEHITYS VIIKKO 9

KORKOKEHITYS

VIIKKO 9

Kirjoitus numero 1.110

1.3.2025

Koska EKP:n kokous on torstaina 6.3.2025 klo 16 niin teen sen jälkeen laajemman katsauksen.

Nyt grafiikka saa sanoittaa tilanteen. Korot - trendinä - ovat laskussa. 

Markkinat odottavat EKP:n lausuntoa mm. taloudesta ja inflaatiosta.

Kauppasodan vaikutuksien ennakointi? Siinäpä kysymys.

Alla grafiikka:

KÄÄNTYNYT KORKOKÄYRÄ

Joulukuussa 2023 tapahtunut tilanne, jossa 12 kuukauden Euribor laski alle 3 kuukauden Euriborin, on epätavallinen, koska yleensä pidemmän aikavälin korot ovat korkeammat kuin lyhyemmät korot. Tämä ilmiö tunnetaan korkokäyrän kääntymisenä (inverted yield curve), ja siihen on useita mahdollisia syitä:

1. Markkinoiden odotukset korkojen laskusta

2. Rahapolitiikan kiristyksen loppuminen

3. Pidemmän aikavälin riskit

Nyt korot lähestyvät toisiaan.

VELKAJARRU MIKÄ SE ON?

VELKAJARRU

MIKÄ SE ON?

Kirjoitus numero 1.109

1.3.2025

Suomessakin voi alkaa keskustelu tänä keväänä. Ennakoin tilannetta ja selvitin Saksan mallin.

Siellä se on ollut - joidenkin mielestä - esimerkiksi investointien jarru.  Saksan infra mm. tiet, televerkko, energiainfra ovat heikossa kunnossa. 

Saksan velkajarru (Schuldenbremse) on maan perustuslaissa (Grundgesetz) oleva mekanismi, joka rajoittaa valtion ja osavaltioiden (Bundesländer) velkaantumista. Se otettiin käyttöön vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen, ja sen tarkoituksena on estää liiallinen velkaantuminen ja varmistaa julkisen talouden kestävyys. Sveitsissä se otettiin käyttöön vuonna 2001.

Velkajarrun pääperiaatteet

1. Liittovaltion rajoitus: Saksan liittovaltion (Bund) budjettialijäämä ei saa ylittää 0,35 % bruttokansantuotteesta (BKT) normaalioloissa.
2. Osavaltioiden (Länder) rajoitus: Osavaltiot eivät saa ottaa uutta velkaa lainkaan normaaliolosuhteissa vuodesta 2020 lähtien.
3. Poikkeustilanteet: Velkajarrua voidaan tilapäisesti ohittaa esimerkiksi talouskriisin tai luonnonkatastrofin vuoksi, mutta poikkeaman täytyy olla perusteltu ja takaisinmaksusuunnitelma on laadittava.

Viime vuosina velkajarru on ollut poliittisen keskustelun keskiössä, ja esimerkiksi koronapandemian sekä Ukrainan sodan vuoksi sitä on väliaikaisesti sivuutettu. Monet talousasiantuntijat ja poliitikot vaativat sen lieventämistä tai uudistamista, jotta Saksa voisi investoida enemmän esimerkiksi energiainfrastruktuuriin ja digitalisaatioon.