SUOMEN JULKISET MENOT

SUOMEN JULKISET

MENOT

Kirjoitus numero 1.206

13.6.2025

Julkisuudessa on viime päivinä esiintynyt julkisten menojen hintalappu ja se on noin 150 miljardia euroa.

Kaivelin lukuja ja ChatGPT oli aivan kuutamolla - 35 miljardia euroa oli kateissa.  Sitten löysin Veronmaksajain Keskusliiton tekemän yhteenvedon, joka perustuu Tilastokeskuksen lukuihin. Niillä mennään. Kuvakaappaukset ja tekstilainaus Veronmaksajain kotisivulta.

Julkisten menojen tilastot kuvaavat rahasummia, jotka käytetään julkisyhteisöjen eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velvoitteisiin. Julkisyhteisöjen kokonaismenoja ovat mm. palkkakustannukset, tavaroiden ja palveluiden ostot, investoinnit, tulonsiirrot sekä julkisen velan korkomenot.

Julkisten kokonaismenojen suhde bruttokansantuotteeseen on yksi tapa kuvata julkisen sektorin laajuutta. Vuonna 2021 julkiset menot olivat Suomessa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 

1970-luvun 40 prosentin tasosta suhde nousi peräti 64 prosenttiin 90-luvun laman aikana, minkä jälkeen suhdeluku palautui alle 50 prosenttiin 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut eurokriisi käänsivät suhteen uudelleen nousuun. 2010-luvun loppupuolella trendi kääntyi laskuun, mutta koronakriisi nosti menoastetta vuonna 2020 reippaasti.

Kokonaismenojen rinnalla on hyödyllistä tarkastella kokonaistuloja. Valtaosa tuloista koostuu veroista ja sosiaaliturvamaksuista, mutta julkisyhteisöt saavat myös mm. myynti- ja maksutuloja sekä osinkoja. 

Tulojen ja menojen erotus kertoo, onko julkinen talous tiettynä vuotena yli- vai alijäämäinen. Vuodesta 2009 alkaen julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot, eli Suomen julkinen talous on ollut pitkään alijäämäinen 2000-luvun alun ylijäämäkauden jälkeen.

SUOMEN TALOUSARVIO 2025 VS. NATON UUSI PUOLUSTUSRAAMI

SUOMEN

TALOUSARVIO 2025 VS.

NATON UUSI

PUOLUSTUSRAAMI

Kirjoitus numero 1.205

10.6.2025

Jotta pystyt hahmottamaan uuden puolustusraamin kokoa verrattuna valtion vuoden 2025 talousarvioon, kaivoin pääluokkien luvut.

Kuvassa puolustusmenot olisivat 6,5 miljardia euroa vuonna 2025.

Jos nyt olisi 5 prosentin määrä  käytössä niin välittömät puolustusmenot olisi noin 10 miljardia ja vielä infra 3-4 miljardia päälle.

Tällöin puolustusmenot nousisivat sosiaali- ja terveysmenojen tasolle.

Muutos on merkittävä, mutta tarpeellinen. 

Alijäämä katettaisiin talouskasvulla tai velalla jos ja kun Suomessa ei pystytä vaalikausien yli jatkuvaan julkisen sektorin kehittämiseen.

Nyt siis talouskasvu on saatava käyntiin - tästäkin syystä!

Kuitenkin tässä tapauksessa "velka on veli otettaessa" kun Venäjä - vihamielinen naapuri - valmistelee jo hyökkäystä Nato-maihin lähivuosina.

MIKÄ ON SUOMEN DROONITILANNE?

MIKÄ ON

SUOMEN

DROONITILANNE?

Kirjoitus numero 1.204

8.6.2025

Suomi on varautumisen suurmaa. Sitä on kuultu viime vuosina riittävästi. Onko näin?

Armeijan suorituskykyä kehutaan julkisesti kun olisi viisaampaa olla hiljaa tai antaa tilanteesta huonompi kuva. Tähän neuvoi kiinalaiset sotapäälliköt mm. Sunzi jo yli 2.000 vuotta sitten.

Sähköverkko, televerkko, vesiverkko ja kaikki kaupunki-ifra on ollut julkisesti dokumentu. Jopa Hornettien varalaskupaikat ja räjähdysainevarikot on julkisesti tiedossa. Lapuan ja Vihtavuoren räjähdysainetehtaat ovat droonien tähystyksessä.

 On selvä, että kohteet on maalitettu jo aikaa sitten - jo silloin kun osa valtiojohtoa eli utopistisessa rauhanuskossa.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ

Nyt eduskunnan puolustusvaliokunta antoi harvinaisen tiukan viestin Puolustusvoimille mietinnössään puolustusselonteosta.

Valiokunta korostaa, että Suomen

puolustusvoimien on panostettava droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja mietinnössään.

Puolustusvoimien reagointi droonisotaan on näyttänyt ainakin julkisuuteen jopa ylimielisen kevyeltä, vaikka todellisuus Ukrainassa on karu.

Yli 70 prosenttia, joissain taisteluissa jopa 80 prosenttia, kaikista miestappioista syntyy drooneilla. Nyt etulinjoilla ei enää taistella juurikaan rynnäkkökiväärein tai taistelupanssarivaunuin, vaan kiinalaisilla muutaman kymmenen euron arvoisilla etäältä ohjatuilla koptereilla.

Nukkuuko puolustusvoimat? Herättäjänä yrittää toimia kokoomuksen Heikki Autton johtama puolustusvaliokunta. 

Toivottavasti  puolustusvoimat on salassa kehittänyt kumppanimaitten kanssa valmiuksia droonisodankäyntiin.

Jonkinlainen itsesensuuri on onneksi meneillään kun aina niin ärhäkkä YLE ei ajankohtaisohjelmissa kysynyt asiasta puolustusvoimien edustajilta.  Hyvä niin.

KETAMIINIPÖLLYSSÄ TRUMPIN TUKENA

KETAMIINIPÖLLYSSÄ

TRUMPIN

TUKENA

Kirjoitus numero 1.203

6.6.2025

No ei ollut yllätys - nyt Trumpin ja Muskin tiet eroavat ja Teslan kurssi romahti. Voi olla, että myös auton imago on kärsinyt. 

Musk ei ole salannut sitä, että hän käyttää Ketamiinia lääkärin reseptillä ja huumeita.

Nyt leviää huhut nuorten tyttöjen hyväksikäytöstä - Musk levittää  X:ssä videota, joissa Trump on nuorten tyttöjen kanssa.

VALTION KORKOMENOT

VALTION

KORKOMENOT

Kirjoitus numero 1.202

6.6.2025

Moni muistaa ajat, kun osa kansanedustajista oli sitä mieltä, että velkaa voi ottaa kuinka paljon vaan ja nollakorot jatkuu ikuisesti. 

Näitä henkilöitä istuu nyt Suomen eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Voi olla, että he viisastelevat Suomen talousasioista edelleen. 

Alla budjettikirjan kylmät luvut:  3,5 miljardia euroa ja luku on kasvussa kun vanhat lainat konvertoituu uuteen korkotasoon.

SUOMEN PUOLUSTUSMENOT

SUOMEN

PUOLUSTUSMENOT

Kirjoitus numero 1.201

6.6.2025

Viime aikoina on kovasti puhuttu puolustusmenoista. Esillä on prosentit.  Minä pidän enemmän euroista ja kaivoin valtion budjettikirjasta ne esille.

NATO:n puolustusmenojen tavoite on ollut pitkään 2 % jäsenvaltioiden brutto-kansantuotteesta (BKT), mutta turvallisuus-tilanteen kiristyessä keskustellaan nyt uuden, 5 %:n tavoitteen asettamisesta. 

Tämä uusi tavoite jakautuisi 3,5 %:iin varsinaisiin sotilasmenoihin ja 1,5 %:iin infrastruktuuriin ja muihin puolustukseen liittyviin kuluihin.

Alla olevat - suuntaa antavat - uudet Suomen puolustusmenot miljardeja euroja. Laskin luvut vuoden 2025 talousarvion pohjalta.

On selvä, että Suomen kuralla olevaa taloutta ei pystytä saneeraamaan, jotta ilman velkaa selvitään, mutta sitä on otettava. EKP ja EU:N kriteerit kyllä päivittyvät alijäämän ja velkakaton suhteen.

LASKENNALLISET SUUNTAA-ANTAVAT PUOLUSTUSMENOT, MILJARDEJA EUROJA

EKP LASKI OHJAUSKORKOA

EKP LASKI

OHJAUSKORKOA

Kirjoitus numero 1.200

5.6.2025

EKP laski korkoja torstaina 5.6.2025 0,25 prosenttiyksikköä. Uusi korko on 2,00 % ( 2,25 %).

Miltä näyttää korkokehitys vuoden alusta ja sen pohjalta tehty ChatGPT-ennuste/KH:

Korkokatsaus:

Keskuspankin mukaan inflaatio on tällä hetkellä EKP:n neuvoston keskipitkän aikavälin tavoitteen eli kahden prosentin tuntumassa.

Eurojärjestelmän tuoreiden asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa kokonaisinflaatio on keskimäärin 2,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026 sekä 2,0 prosenttia vuonna 2027.

Asiantuntijat arvioivat bkt:n kasvavan keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2025 ja 1,1 prosenttia vuonna 2026 sekä 1,3 prosenttia vuonna 2027.

EKP odottaa kauppapolitiikkaan liittyvän epävarmuuden heikentävän vientiä ja yritysten investointeja etenkin lyhyellä aikavälillä, mutta valtioiden lisäinvestoinnit puolustukseen ja infrastruktuuriin tukevat kasvua enenevässä määrin keskipitkällä aikavälillä.

Lähteet: Suomen Pankki, Kauppalehti, HS, YLE

PUOLUEKANNATUS YLE-KYSELY

PUOLUEKANNATUS

YLE-KYSELY

5.6.2025

Kirjoitus numero 1.199

5.6.2025

Taloustutkimus haastatteli 2 401 ihmistä. Puoluekantansa kertoi 1 834 henkilöä (76,4 %).

Haastateltavilta kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

Haastattelut tehtiin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina ja nettipaneelissa 12.5.– 2.6.2025

Kannatustilastoni kattaa nyt 37 kyselyä (YLE JA HESARI)  ajalta 12.10.2023 - 5.6.2025. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailu-

kelpoisia.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä.

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

PUOLUEIDEN KANNATUS JA MUUTOS VRT. HS EDELLINEN KYSELY

YLE-KANNATUSKYSELYT 13.10.2023 LÄHTIEN. VIIMEISIN LUKU OIKEALLA.

YLEN JA HESARIN KYSELYT SAMASSA KUVASSA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ VAS>OIK.

Taloustutkimus = YLE,Tutkimusyhtiö Verian= HESARI