KOROT VIIKKO 33

KOROT

VIIKKO 33

Kirjoitus numero 1.264

16.8.2025

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. Se ohjaa rahavirtoja, investointeja ja jopa ihmisten käyttäytymistä. 

Tämän vuoksi raportoin korkokehityksestä blogissani viikoittain.

TILANNE 15.8.2025

Eurooppa lomailee ja kaikki seuraavat Trumpin ja Putinin kokouksen kulkua.

MITÄ ON TAPAHTUNUT VIIKOSSA?

Euribor 3 kk 2,026     (2,019)

Euribor 12 kk 2,092   (2,121)

Valtionlainat 10 vuotta:

Suomi              3,13 (3,03)

Yhdysvallat    4,32 (4,28)

Saksa               2,78 (2,69)

Ed. viikko suluissa

MITÄ ON TAPAHTUNUT VUODESSA?

Alla graafinen esitys 1.8.2024 -8.8.2025: Pari huomiota: 

* EKP:n rahapolitiikan ydin on inflaation pitäminen kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä.

* 1.8.2024 12 kk euribor oli 3,349 %, nyt olemme tasolla 2,1 %. 

* Markkinakorko ylitti ohjauskoron, markkinat vs. EKP?

* 12 kk euribor-korko ylitti 3 kk koron > paluu normaalitilanteeseen. 

* Suomen valtionlainojen lievä korkojen nousu > se osuu kaikkien rahapussiin, jos kehitys jatkuu.

VALTIONLAINAT

ENNUSTE: KERÄSIN DATAN JA SYÖTIN NE: ChatGPT

Kuva: ChatGPT

Lievää nousua, jota ei vielä kannata avata muutoksen vähäisyyden vuoksi. Tärkeintä on seurata muutosta. 

EURIBOR 12 KK VS. OHJAUSKORKO, NYT 2,0 %

KERÄSIN DATAN JA SYÖTIN NE: ChatGPT

Kuva: ChatGPT

Jos ero EKP:n ohjauskoron ja Euriborin välillä on positiivinen, siitä voi päätellä, että markkinat hinnoittelevat korkojen nousevan tulevaisuudessa. Mitä suurempi ja pitkäkestoisempi ero, sitä vahvempi signaali. Pieni ero voi kuitenkin olla vain markkinariskilisän tai teknisen hinnoittelun tulos.

SEURATAAN TILANNETTA

INFLAATIO NYT JA HISTORIAA

INFLAATIO NYT

JA HISTORIAA

Kirjoitus numero 1.263

14.8.2025

Lisäsin inflaatiopostaukseen historian ja se on joka kuukausi mukana virkistämässä omaa ja lukijoiden muistia.

INFLAATIO NYT

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli 0,2 % heinäkuussa 2025. kesäkuussa inflaatio oli 0,2 %. 

Keskeisiä poimintoja

• Heinäkuussa 2025 inflaatiota nosti eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen nousu: yleinen sairaalamaksu, kahvi ja matkaviestintäpalvelut.
• Inflaation nousua hillitsi eniten seuraavien hyödykkeiden kuluttajahintojen lasku: asuntolainojen keskikorko, kulutusluottojen korot ja sähkö.
• Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 0,3 %. Pohjainflaation laskennassa otetaan huomioon kaikki kuluttajatuotteet ja -palvelut, lukuun ottamatta elintarvikkeita sekä energiaa, jotka sisältävät muita hyödykkeitä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

Euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2025 ennakkotietojen mukaan 2,0 %

INFLAATION HISTORIA

Joulukuussa 2022 inflaatio Suomessa oli 9,1 %. Muistatko syyt? Alla muutama. Inflaatio on ollut lyhyita aikoja negatiivinen johtuen heikosta globaaalista talouskehityksestä ja pankkikriiseistä.

Keskeisiä syitä korkeisiin lukemiin:

1. Energian hinnan raju nousu
• Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti öljyn, maakaasun ja sähkön hinnat voimakkaasti.

2. Elintarvikkeiden kallistuminen

• Sota katkaisi osin viljan, öljykasvien ja lannoitteiden toimitukset Ukrainasta ja Venäjältä.
• Lannoitteiden hinnat nousivat

3. Pandemian aiheuttamat toimitus-ketjuongelmat

• Raaka-aineiden ja komponenttien (mm. puolijohteiden) niukkuus jatkui 2022.

4. Kysynnän elpyminen

• Koronarajoitusten purku ja patoutunut kulutus nostivat kysyntää nopeammin kuin tuotanto ehti vastata.

5. Valuuttakurssit

• Euron heikentyminen dollariin nähden 2022

6. Palkkapaineet ja kotimaiset kustannustekijät

• Monissa maissa työnantajat nostivat palkkoja energian ja ruoan kallistumisen kompensoimiseksi.

BKT:N KEHITYS VUODET 1976-2025

BKT:N KEHITYS

VUODET 1976-2025

Kirjoitus numero 1.262

12.8.2025

Silloin kun VM esittää, että BKT:n kasvu on 1 % tai 1,5 % ja yleinen keskustelu lähtee siitä että taso on ”uusi normaali”, niin tuli mieleen että mikä on BKT-kasvu/muutos-% ollut pitemmällä aikavälillä.

Lähde: Tilastokeskus

Sijoitin grafiikkaan muutamia mielestäni keskeisiä asioita, jotka vaikuttivat BKT:n kehitykseen + ja -. Fontti on vähän pieni, mutta kun klikkaa ja nipistelee niin eiköhän teksti näy.

BKT-KASVU: 

1. Perusteollisuuden kasvubuumi + devalvaatiot ("pyhä kolmiyhteys"= puun hinta nousi, palkat nousi > devalvaatio, näin hoidettiin Suomen taloutta tasapainoon)

2. Venäjän kauppa 

3. Nokia-clusteri. 

4. Mitä sitten - siitä ei ole tietoa.

Kasvua ei ole ollut vuosiin.  Ks. kuva

Kevennys: Pitäisikö siis kasvun syyt olla aikajärjestyksessä: Suomen Pankki: devalvaatiot😎😎, Venäjän kauppa, Nokia. 

Kasvatettiinko julkisen sektorin rakenteellinen alijäämäpohja alkuun devalvoimalla - tuli mieleen?

Se tiedetään, että nykyinen n. 1 % kasvu ei riitä julkisen sektorin ylläpitoon, velkojen maksuun ja rahoitusalijäämän korjaamiseen. 

Keskeiset luvut:

• Minimi: −8,1 % (vuosi 2009, finanssikriisin vaikutus)
• Maksimi: +7,2 % (vuosi 1978)
• Keskimäärin: +2,03 % / vuosi
• Viimeisin arvo: (2025): +1,5 % ennuste
• Trendi: laskeva — pitkällä aikavälillä kasvuprosentit ovat pienentyneet.

Hyvät jaksot:

• 1976–1989: Suhteellisen tasaista ja korkeaa kasvua, useita yli 3–5 % vuosia, poikkeuksena 1979 öljykriisin lievä vaikutus.
• 1994–2007: Vahva nousukausi Nokian ja teknologiateollisuuden vetämänä, useita yli 4 % kasvuvuosia.

Huonot jaksot:

• 1990–1993: Syvä lama (pankkikriisi ja Neuvostoliiton romahdus), BKT supistui useana vuotena, pahimmillaan − 5,9 %.
• 2008–2015: Finanssikriisi ja eurokriisi, jyrkkä pudotus 2009 (−8,1 %) ja sen jälkeen hidasta toipumista.
• 2012–2015: Useita negatiivisia tai lähes nollakasvun vuosia.
• 2020: Koronapandemian vaikutus, BKT supistui −2,5 %.

. 

KOTITALOUKSIEN RAHATILANNE

KOTITALOUKSIEN

RAHATILANNE

Kirjoitus numero 1.261

11.8.2025

Kesäkuun lopussa kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin. 

Valtio/bruttokansantuote ”odottaa”, että kotitaloudet alkavat kuluttamaan. Suomalaiset seuraavat talouden kehittymistä.  Mm. globaali tullihässäkkä luo epävarmuutta ja onhan itärajan takana sellainen vihamielinen naapuri että tilanne on enemmän kuin epäselvä. 

Kesäkuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta 114,7 mrd. euroa oli kaikkien aikojen suurin. Se oli lähes 4 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. 

Talletusten korot ovat laskeneet. Kesäkuun 2025 lopussa määräaikaistalletusten kannan keskikorko oli 2,30 %, kun vuosi sitten se oli 3,17 %. Uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko on laskenut vastaavana aikana lähes 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 2,18 % kesäkuun 2025 lopussa. 

Lähde:Suomen Pankki

TULEVIA KIRJOITUKSIA

TULEVIA

KIRJOITUKSIA

11.8.2025

AURINKOISTA VIIKON ALKUA! 

Tulossa tällä viikolla:

Bruttokansantuotteen (BKT) kehitys 1976-2026: teen tällä viikolla lyhyen A4 - raportin keskeisistä muutoksista - mielenkiintoinen tutkia kasvulukuja.  

Korkokehitys lauantaina klo 15

Hesarin puoluekannatuskysely

Inflaatio: tilanne nyt sekä kehitys 2001 > tämä päivä, lyhyt historiakatsaus.

Työttömyysaste 2010 > nyt

Työllisyysaste 2010 > nyt

Jne. Jne.