MIKSI KUNTAPÄÄTTÄJÄT JA KANSANEDUSTAJAT OVAT HILJAA

MIKSI KUNTAPÄÄTTÄJÄT JA

KANSANEDUSTAJAT OVAT

HILJAA

Kirjoitus numero 1.301

23.9.2025 

KIRJOITUKSENI: Keskisuomalainen 23.9.2025

Mielipide | Miksi kuntapäättäjät ja kansanedustajat ovat hiljaa?

Kari Halttunen

Tänään 5:10

https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/8864395

Suomen historian suurin hallinnon ja toiminnan muutos. Niin julistettiin, kun hyvinvointialueet muodostettiin. Tulokset ovat tiedossa.

Keski-Suomessa täytyy muistella menneitä. Alueemme sai huonot peruslähtökohdat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ansiosta. Sairaanhoitopiirimme tuli kuuluisaksi erilaisten yllätysten järjestämisessä. Talous, ICT, budjetinhallinta ja toimintaprosessit olivat jatkuvasti ongelmissa – kukin vuorollaan.

Tämän huomenlahjan ja epäonnistuneen muutosprojektin takia on mahdollista, että Keski-Suomen yli 270 000 asukkaan hyvinvointialue pilkotaan ja liitetään naapureihin. Ajatus on operatiivisesti ja hallinnollisesti älytön. Tätäkö keskisuomalaiset odottavat hattu kourassa?

Suuri kysymysmerkki asian ympärillä on se, että Keski-Suomen kuntapäättäjät ovat hiljaa. Onko tosiaan näin, että kuntien johtoa ei kiinnosta miten asukkaiden sosiaali- ja terveyshuolto toimii? Alueemme kansanedustajat ovat perinteisesti myös hiljaa – tosin puolueiden ytimen ulkopuolelta on hankala lausua mitään.

Mielestäni hyvinvointialueemme pilkkominen ei ole siis järkevä ratkaisu. Tulot ja menot on saatava balanssiin, mutta alijäämä, jota on mahdoton kattaa, tulee ”betonoida” oman hyvinvointialueemme taseeseen. 

Se olisi muistutus siitä, miten julkista taloutta ei pidä hoitaa ja mitä poliitikkojen, johdon ja hallinnon osaamisvaje saa aikaan.

VALTION TALOUSARVIOESITYS

VALTION

TALOUSARVIOESITYS

2026

Kirjoitus numero 1.300

22.9.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Käyn lähipäivinä ns. "keltaisen budjettikirjan" luvut läpi. Onko VM:llä ja hallituksella vähän eri painotukset teksteissä?

Minä en käy arvioimaan laajasti maamme taloustilannetta, mutta jos kansantuote ei kasva niin nykyisellä yhteiskunnan kulurakenteella se johtaa alijäämään ja velkaantumiseen. Näin on käynyt.

Tuotan luvut lukijoilleni; te voitte sanoittaa syyt ja seuraukset omista näkökulmistanne.

LÄHDE: PÄIVITYS 23.9.2025 HALLITUS

******************************************

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2026 talousarvioksi sekä siihen liittyviksi lakiesityksiksi.

Vuoden 2026 talousarviossa valtion menot ovat 90,3 miljardia euroa. Tämä on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vuoden 2026 talousarvion tulot ovat 81,6 miljardia euroa. Talousarvio on siis 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. 

Alijäämää pienentää kertaluonteisesti noin 2,3 miljardilla eurolla Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin rahaston lakkautuksen yhteydessä. Tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Ilman tuloutusta budjettitalouden alijäämä olisi 11,0 miljardia euroa, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.

***************************************

LÄHDE: PÄIVITYS 22.9.2025 VALTIONVARAIMINISTERIÖ

Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia vuositasolla ja talouden toipuminen jatkuu. 

Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tuloveronalennukset lisäävät kulutusta. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat kasvattavat investointeja. 

Talouden kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. BKT kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2025, ja 1,4 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia 2027. Työllisyys kasvaa vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa. 

BKT:N KASVU-%

BRUTTOKANSANTUOTE:

TYOTTÖMYYS- JA TYÖLLISYYS-%

Heikko lähtötilanne ja talouden hidas kasvu painavat julkista taloutta tänä vuonna. 

Lähivuosien ennakoitu talouskasvu sekä hallituksen sopeutustoimet pienentävät alijäämää vain maltillisesti, kun menoja lisäävät kasvavat puolustusinvestoinnit, hoiva- ja hoitomenot sekä velanhoitokustannukset. 

VALTION RAHOITUSJÄÄMÄ JA % BKT:STA

Velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027, minkä jälkeen se kääntyy uudelleen kasvuun ja ylittää 90 prosenttia vuonna 2029

JULKISEN TALOUDEN VELKA:

JULKISYHTEISÖJEN VELKA

JULKISYHTEISÖJEN 

VELKA

Kirjoitus numero 1.299

20.9.2025

Valmistaudun sateisena sunnuntaiaamuna ensi viikon valtion syksyn 1. budjettiversioon ja kaivelin velkatietoja. Synkkä on ilma, mutta niin on myös Suomen taloustilanne.

Julkisesta velasta puhutaan paljon, mutta miten se on kasvanut Q 1 2000 lähtien. Selvitin sen itselleni ja lukijoilleni grafiikan muodossa.

Otin siis Tilastokeskuksen tiedot ja piirsin grafiikan ja ennusteen. 

Velka Q1 2025 oli 232 miljardia 83,6 % BKT:sta.

Ennuste alla  lähestyy 2030 luvulla 300 miljardia. Mm. VM on kauhuskenarioissa väläytelly tähän suuntaan.  Saman kauhukuvan näyttää ChatGPT5:

Parin vuoden päästä on vaalit. Mikä puolue ratkaisee ongelman? Miten BKT-kehittyy ?

Miten julkista sektoria saadaan saneerattua?

Korot on nyt 3 miljardia vuodessa. Yksi korko-% on yli miljardi lisää, näin sanotaan - mistä se raha otetaan jos maailman tilanne nostaa korot?

KOROT VIIKKO 38

KOROT

VIIKKO 38

Kirjoitus numero 1.298

19.9.2025

Julkaisen raportin pääosin tässä muodossa viikoittain lauantaina klo 15. 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. 

KORKOJEN VIIKON MUUTOS:

*****************************

Euribor 3 kk     2,016   (2,000)

Euribor 12 kk   2,154 (2,167)

Valtionlainat 10 vuotta:

Suomi              3,12 (3,08)

U.S.                  4,13 (4,07)

Saksa               2,75 (2,71)

Ranska            3,56 (3,50)

Italia                3,57 (3,55)

U.K.                 4,71 (4,67)

EURIBOR

*********

Kuten tiedämme, niin ohjauskorko on 2,0%

ja euribor 12 kk markkinakorko on nyt 2,154 %.

Erotus EKP:n ohjauskoron ja euribor 12 kk -korkojen välillä toimii ikkunana markkinoiden odotuksiin. Viime vuoden syksyn negatiivinen ero kertoi odotuksista nopeista koronlaskuista. 

Nyt taas positiivinen erotus heijastaa epäilyä siitä, että EKP pitää korot korkeammalla pidempään kuin vielä keväällä uskottiin.  Se heijastaa mm. odotuksia ja epävarmuutta: inflaatio, riskit jne.

Jos haluaa poiketa reaalimaailmasta ennusteiden avulla niin se onnistuu. Syötin luvut ChatGPT:hen ja matemaattinen ennuste lisää eroa ohjauskorkoon,  mutta vain vähän.

Maailman tilanne riskeineen on hyvin tiedossa - toivokaamme, että tilanne säilyy ennallaan.

EURIBOR KORKOKEHITYS 1.8.2024-19.9.2025 AIKANA

Pari huomiota:

* Ohjauskorko pysyi ennallaan eli on 2,00%, (2,00%)

* Pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi kuitenkin lehdistötilaisuudessa, että koronleikkauksia ei olisi enää tulossa.

* ”Inflaation hidastumisvaihe on ohi”, Lagarde sanoi.

* EKP:n rahapolitiikan ydin on inflaation pitäminen kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä ml. inflaatio, talouskasvu, työllisyys, palkkakehitys, geopoliittiset riskit.

* Vuodessa 12 kk euribor on pudonnut 3,45 prosentista  2,15 prosenttiin. Taustalla ovat EKP:n koronlaskut, inflaation hidastuminen ja heikko talouskasvu.

* Kesäkuun alussa 12 kk euribor kehitys tasaantui 2,1 % tasolle ja nyt syyskuussa lähestyy 2,2 % tasoa.

* Markkinakorko ylitti ohjauskoron, markkinat vs. EKP. Markkinat hinnoittelevat mm, epävarnuutta jne.

* 12 kk euribor-korko ylitti 3 kk koron > paluu normaalitilanteeseen.

 

VALTIONLAINAT 10 VUOTTA

**************************** 

Ranskan ja Englannin  poliittinen tilanne sekava. Italia on ollut tiedossa pitkään.

Nostan em. maiden 10 vuoden lainat nyt seurantaan 4.9.2025 lähtien. Katsotaan miten korot kehittyvät. 

En kerää historiaa em. maiden osalta, vaan dataa tästä eteenpäin kuten graafeista ilmenee.

ENNUSTE:

ChatGPT-ennuste viittaa siihen, että korkotaso pysyy seuraavien kuukausien aikana varsin vakaana – Yhdysvalloissa  4,0 % tienoilla, Saksassa noin 2,7 % ja Suomessa  3,0 % tuntumassa. 

Muut maat: ei vielä tarvittavaa dataa ennusteeseen.

Maailman tilanne riskeineen on hyvin tiedossa - toivokaamme, että tilanne säilyy ennallaan.