KOROT VIIKKO 40

KOROT

VIIKKO 40

Kirjoitus numero 1.309

4.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. 

KORKOJEN VIIKON MUUTOS:

*****************************

Euribor 3 kk     2,020   (2,000)

Euribor 12 kk   2,224 (2,179)

Valtionlainat 10 vuotta:

Suomi              3,08 (3,14)

U.S.                  4,11 (4,18)

Saksa               2,70 (2,74)

Ranska            3,51 (3,57)

Italia                3,54 (3,61)

U.K.                 4,70 (4,75)

EURIBOR

*********

Kuten tiedämme, niin ohjauskorko on 2,00%

ja euribor 12 kk markkinakorko on nyt  2,224 %.

Erotus EKP:n ohjauskoron ja euribor 12 kk -korkojen välillä toimii ikkunana markkinoiden odotuksiin kuten kuvasta näkyy 1.8.2024 lähtien.

Pelkistetty seuranta, mutta kertoo onko markkinat odottamassa koron nostoa vai laskua.

Jos siis haluaa poiketa reaalimaailmasta ennusteen avulla, niin se onnistuu. Syötin luvut ChatGPT-5 :hen niin matemaattinen ennuste  lisää eroa ohjauskorkoon; näin  ero olisi n. + 0,3 - + 0,4 % välillä. Ks. kohta "pari huomiota". X).

Maailman tilanne riskeineen on hyvin tiedossa - toivokaamme, että tilanne säilyy ennallaan.

EURIBOR KORKOKEHITYS 1.8.2024-3.10.2025 

Pari huomiota:

* Ohjauskorko pysyi ennallaan eli on 2,00%, (2,00%)

* Pääjohtaja Christine Lagarde vihjasi kuitenkin lehdistötilaisuudessa, että koronleikkauksia ei olisi enää tulossa.

* ”Inflaation hidastumisvaihe on ohi”, Lagarde sanoi.

X)* EKP:n rahapolitiikan ydin on inflaation pitäminen kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä ml. inflaatio, talouskasvu, työllisyys, palkkakehitys, geopoliittiset riskit.

* Vuodessa 12 kk euribor on pudonnut 3,45 prosentista 2,2 % tasolle. Taustalla ovat EKP:n koronlaskut, inflaation hidastuminen ja heikko talouskasvu.

* Kesäkuun alussa 12 kk euribor kehitys tasaantui 2,1 % tasolle ja on nyt 2,2 % tasoa.

* Markkinakorko ylitti ohjauskoron, markkinat vs. EKP. Markkinat hinnoittelevat mm, epävarnuutta jne.

* 12 kk euribor-korko ylitti 3 kk koron > paluu normaalitilanteeseen.

VALTIONLAINAT 10 VUOTTA

**************************** 

Ranskan ja Englannin  poliittinen tilanne on sekava. Italia on ollut tiedossa pitkään.

Otan em. maiden 10 vuoden lainat nyt seurantaan 4.9.2025 lähtien. Katsotaan miten korot kehittyvät. 

Kuvasta näet eri maiden korkotason:

Esimerkiksi Britanniassa inflaatio-odotukset ja julkisen talouden riskit ovat korkeammat.

Saksan velkakirjat toimivat euroalueen “turvasatamana”, jossa matala korko kuvastaa luottamusta vakauteen.

En kerää historiaa em. maiden osalta, vaan dataa tästä eteenpäin kuten graafeista ilmenee.

GRAFIIKASSA TOTEUTUMA JA 90 PÄIVÄN GRAAFINEN ENNUSTE ChatGPT-5

ChatGPT-5 grafiikan matematiikka viittaa siihen, että korkotaso pysyy seuraavien 90 päivän aikana varsin vakaana – Yhdysvalloissa  4,2 % tienoilla, Saksassa noin 2,7 %. Suomessa  korko on lievässä nousussa 3,2 % tuntumaan. 

Tiedoksi: Suomen valtion korkomenot vuonna 2026 on 3,2 miljardia euroa! Korot lisääntyy: velkasalkku konvertoituu korkeammalle korolle   

ja velkaa otetaan 5 - 10 miljardia lisää vuosittain.

Vaikutus satoja miljoonia euroja per vuosi.

Maailman tilanne riskeineen on hyvin tiedossa - toivokaamme, että tilanne säilyy ennallaan.

VALTION JA JULKISYHTEISÖJEN VELKA Q1 2000- Q2 2025

VALTION JA JULKISYHTEISÖJEN 

VELKA

Q1 2000 - Q2 2025

Kirjoitus numero 1.308

3.10.2025

 (PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Onko Suomi "korviaan myöten veloissa"? Kyllä.

Minua kiinnosti miten tilanne on kehittynyt aikajanalla ja miten se mahdollisesti kehittyy edelleen.

Keräsin blogiin luettavaksi valtionvelan/ julkisyhteisöjen velkamäärän kehityksen kvartaaleittain Q1 2000 - Q2 2025 sekä lisäyksen per Q. Lähde: Tilastokeskus

25 vuotta velanottoa!  Siinä on eduskunnassa ollut vallassa monenlaista hallitusta ja kansanedustajaa. En käy viisastelemaan asiassa tai etsimään syyllisiä, se ei auta.

TILANNE Q 2 2025

Q 2 2025

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen bruttovelka oli vuoden 2025 toisella neljänneksellä 245,9 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 12,6 miljardia euroa. 

Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 88,3 % (EU 60 %,Tavoite 40 %). Suomen BKT oli siis 278,4 miljardia euroa.

KEHITYS Q1 2000 - Q2 2025

Näin velkamäärä kehittyi 25 vuoden aikana.

Lainamäärä suurimmat lisäykset: finanssikriisin vaikutukset 2008-2011, pandemia 2020-2022 sekä heikko talouskehitys 2020 luvulla, Ukrainan sota, Trumpin kauppapolitiikka, tehoton julkinen talous, puolustuksen tehostus jne.

VELKAMUUTOS KVARTAALEITTAIN

MIHIN VELKAANTUMINEN VOI JOHTAA?

 Johtopäätökset:

Ennusteen perusteella velka kasvaa noin 5–6 miljardia euroa per kvartaali nykykehityksen jatkuessa. Tämä merkitsee, että velkasuhde nousee entisestään, ellei 

t a l o u s k a s v u tai julkisen talouden sopeutustoimet muuta kehitystä. Valtion menot kasvavat johtuen julkisen sektorin valtavasta menopohjasta sekä mm. väestön ikärakenteesta, turvallisuustilanteesta ja heikosta infran tilanteesta.

Kokonaiskuva on selkeä: Suomen valtionvelka on siirtynyt uudelle, selvästi korkeammalle tasolle, ja nykytrendi vie kohti 300 miljardin euron rajaa jo vuoden 2027 aikana. ChatGPT-5 Holt-Winters ennuste Tilastokeskuksen lukujen pohjalta.

ALLA ENNUSTE:

YLE PUOLUEKANNATUSKYSELY 2.10.2025

YLE-PUOLUEKANNATUS-

KYSELY

2.10.2025

Kirjoitus numero 1.307

2.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Nyt näyttää siltä, että syksy politiikan saralla voi olla kuuma ja mielenkiintoinen. Nopeatkin liikkeet ovat mahdollisia. 

Kannatustilastoni kattaa nyt 45 kyselyä (YLE JA HESARI) 12.10.2023 lähtien. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailukelpoisia. 

Alimpana kaikki mittaukset samoissa kuvissa.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä?

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

PUOLUEIDEN KANNATUS JA MUUTOS VRT. EDELLINEN KYSELY

PUOLUEIDEN KANNATUS 12.10.2023 LÄHTIEN, LUE VASEMMALTA OIKEALLE

KAIKKI KYSELYT 12.10.2023 LÄHTIEN, LUE VASEMMALTA OIKEALLE

KULUTTAJIEN LUOTTAMUS SYYSKUU

KULUTTAJIEN

LUOTTAMUS 

SYYSKUU

Kirjoitus numero 1.306

1.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Juuri nyt on hyvä aloittaa kuluttajien luottamustietojen tarkempi läpikäynti kun media suoltaa negatiivista dataa päivä päivän jälkeen.  

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa -6,6, kun se oli elokuussa -7,6 ja heinäkuussa -6,4. 

Vuotta aiemmin syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,1. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,7. 

Tiedot perustuvat kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. syyskuuta 1 260 Suomessa asuvaa henkilöä. 

Oma ja Suomen talous

Syyskuussa kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä kohenivat hieman elokuuhun verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikolla tasolla. Näkemykset kuluttajan omasta taloudesta pysyivät lähes ennallaan ja varovaisina.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyivät syyskuussa pessimistisinä. Kuluttajista vain 15 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 56 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Syyskuussa ajankohtaa pidettiin hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Kuluttajista 30 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 43 % piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli syyskuussa kuitenkin hieman tavanomaista runsaammin. Kuluttajista 17 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Syyskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 15 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

TUNNUSLUKUJA VUODESTA 1995 LÄHTIEN

Minusta pitkät aikasarjat antavat kuvan tilanteesta.

Oma tilanne koetaan olevan hallinnassa tulevaisuudessa, mutta valtion taloustilanteeseen reagoidaan voimakkaasti. Onko syy makrotalouden hahmottamisen vaikeudesta vai siitä, että yleinen pessimismi valtaa alaa. B1 on nousussa samoin B2. B4 vastaa viimeaikojen keskustelua, joskin pahin olisi ohi, mutta tilanne jäi "odottamaan". A1 Kuluttajaluottamus nousussa.

MÄÄRITELMÄ:

Saldoluku =%optimisteja −%pessimisteja

Jos optimisteja on enemmän, saldoluku on positiivinen.

Jos pessimistit ovat enemmistönä, saldoluku on negatiivinen.

Jos ne ovat yhtä suuret, saldoluku on 0.

Lähde: Tilastokeskus