SUOMEN BKT-ENNUSTEET

SUOMEN

BKT-ENNUSTEET

Kirjoitus numero 1.341

11.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Suomen talouden kasvuennusteet vuosille 2026–2027 pysyvät varsin maltillisina, noin 1,5 prosentin tasolla.

2025: Talouskasvu oli hyvin hidasta, keskimäärin vain 0,6 %.

2026: Ennusteiden mukaan kasvu nousee vakaalle 1,4 % tasolle.

2027: Kasvu säilyy lähes samana, hieman korkeampana (1,5 %), mikä viittaa vakaaseen mutta maltilliseen kehitykseen.

Eri instituutiot – IMF, VM, Suomen Pankki, Labore ja EK – arvioivat kasvun jatkuvan vakaana ilman suuria heilahteluja.

Tämä viittaa siihen, että Suomen talous on siirtymässä hitaasta toipumisesta kohti vakaata, mutta rakenteellisesti hidasta kasvuvaihetta.

Suurimmat erot näkyvät vuoden 2027 arvioissa, joissa VM ja SP ennakoivat vahvempaa kehitystä kuin EK.

Lähde:HS

BKT-KASVU-%

KOROT

VIIKKO 45

Kirjoitus numero 1.340

8.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. 

KORKOJEN VIIKON MUUTOS:

*****************************

Euribor 3 kk     2,009  (2,040)

Euribor 12 kk   2,212  (2,196)

Valtionlainat 10 vuotta:

Suomi              3,034  (2,996)

U.S.                  4,097  (4,079)

Saksa               2,668  (2,637)

Ranska            3,460  (3,421)

Italia                3,430  (3,384)

U.K.                 4,468  (4,408)

Ruotsi              2,617  (2,550)

EURIBOR

Euriborien erisuuntaiset liikkeet kertovat markkinoiden hienovaraisesta suunnanmuutoksesta. Lyhyellä aikavälillä rahamarkkinat uskovat korkohuipun olevan takana, mutta pidemmällä tähtäimellä odotukset EKP:n koronlaskuista ovat siirtyneet kauemmas tulevaisuuteen. Tämä heijastaa epävarmuutta inflaation ja talouskasvun kestosta.

Euriborin pitempi kehitys näkyy alla olevasta grafiikasta 1.8.2024 - 7.11.2025 sekä "lähikuva" 2.6.2025 - 7.11.2025, joka kertoo selvemmin muutoksista kesästä lähtien.

EKP:N NÄKEMYS 30.10.2025

– "Kotitaloudet säästävät edelleen poikkeuksellisen suuren osan tuloistaan, mikä antaa heille enemmän liikkumavaraa kulutuksen lisäämiseen. X)

Merkittävä julkinen panostus infrastruktuuriin ja puolustukseen sekä aiemmat koronlaskumme tukevat investointeja. 

Sen sijaan globaali ympäristö jatkaa rasitteena", sanoi EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde tiedotustilaisuudessa.

X) Positiivista retoriikkaa: kääntäen, kun ihmiset ei kuluta niin BKT ei kasva./KH

KERTAUS: KESKEISIÄ POINTTEJA

* EKP:n neuvosto päätti 30.10.2025 pitää ohjauskoron ennallaan ja se on 2 % (2,0 %)

* EKP:n rahapolitiikan ydin on inflaation pitäminen kahden prosentin tasolla keskipitkällä aikavälillä ml. inflaatio, talouskasvu, työllisyys, palkkakehitys, geopoliittiset riskit.

* Reilussa vuodessa 12 kk euribor on pudonnut 3,45 prosentista 2,2 % tasolle. Taustalla ovat EKP:n koronlaskut, inflaation hidastuminen ja heikko talouskasvu.

* Kesäkuun alussa 12 kk euribor kehitys tasaantui 2,1 % tasolle (matalin 2,024 % 9.5.2025) ja on nyt 2,2 % tasoa.

* Markkinakorko ylitti ohjauskoron, markkinat vs. EKP. Markkinat hinnoittelevat mm, epävarnuutta jne.

* 12 kk euribor-korko ylitti 3 kk koron > paluu normaalitilanteeseen.

VALTIONLAINOJEN KOROT

Lokakuussa valtionlainojen korot laskivat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, kun markkinat hinnoittelivat keskuspankkien koronlaskujen lähestyvän ensi vuonna. Inflaatio hidastui ja talouskasvun merkit heikkenivät. 

Marraskuun alussa lasku kuitenkin tasaantui ja kääntyi lievään nousuun, kun uudet talousluvut ja yritystulokset viittasivat odotettua vahvempaan talousaktiviteettiin ja sitkeämpään inflaatiopaineeseen.

Seuranta on alkanut eri aikaan, mutta nyt kehitys antaa suuntaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.  Ruotsikin pääsi mukaan! Viitetiedoksi otin mukaa euribor 12 kk koron.

Valtionlainojen korkotasoon vaikuttavat tekijät, monta on muuttujaa:

• Keskuspankkien rahapolitiikka
• Inflaatio
• Talouskasvun näkymät
• Julkinen velka ja alijäämä
• Geopoliittinen epävarmuus
• Sijoittajien riskinottohalukkuus
• Keskuspankin tase ja velkakirjaostot

TEKOÄLYKUPLA TULOSSA?

TEKOÄLYKUPLA

TULOSSA?

8.11.2025

Kirjoitus numero 1.339

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tuhat miljardia dollaria – Tesla kaavailee Elon Muskille jättibonusta, jonka ehdoissa vilisevät esimerkiksi humanoidi­robotit. Musk on esittänyt uhkauksia bonusten hyväksymiseksi.

Onko maailma tulossa hulluksi? Tämän uutisen innostamana kirjoitin seuraavan jutun. Olen itse aikanaan nähnyt arvonmäärityksiä, jossa yrityksen liikevaihto oli nolla, kassavirta pakkasella ja arvo täysin älytön.

Tekoälykupla ei välttämättä puhkea, mutta riskit kasvavat sitä mukaa, kun innostus ylittää taloudellisen todellisuuden. Historia on opettanut, että jokaisella suurella innovaatiolla on hintansa – ja usein se maksetaan, kun odotukset ja todellisuus viimein kohtaavat.

Tekoälyyn virtaavat valtavat investoinnit ja datakeskuksia rakennetaan ympäri maailmaa. Sijoittajat uskovat, että tekoäly mullistaa kaiken – mutta tuottojen kasvu ei ehkä pysy odotusten tahdissa. 

Onko edessä uusi teknokupla vai todellinen tuottavuusloikka? Historia opettaa, että innostus ja todellisuus eivät aina kohtaa samaan aikaan.

SUOMEN BKT Q3 MIINUKSELLA ?

SUOMEN BKT Q3

MIINUKSELLA ?

7.11.2025

Kirjoitus numero 1.338

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Bruttokansantuotteen ennakoidaan pienentyneen vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä. Tämä on kova uutinen. Mediassa tietoa ei vielä ole ollut.

Tilastokeskuksen mukaan syyskuun 2025 työpäiväkorjattu tuotanto laski 0,2 % edellisvuoden syyskuusta. 

Syyskuun kausitasoitettu tuotanto laski 0,4 % edelliskuukaudesta. 

Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen työpäiväkorjattuna 1,6 % vuodentakaisesta. 

Tehtyjen työtuntien määrän ennakoidaan vähentyneen 2,4 % vastaavasta vuodentakaisesta neljänneksestä.

Tarkentuneet tiedot julkaistaan 28.11.2025.

ENNUSTEITA SYYSKUULTA

YLE-PUOLUEKANNATUKYSELY

YLE-PUOLUEKANNATUS-

KYSELY

6.11.2025

Kirjoitus numero 1.337

6.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Nyt näyttää siltä, että syksy politiikan saralla voi olla kuuma ja mielenkiintoinen. Nopeatkin liikkeet ovat mahdollisia. 

Kannatustilastoni kattaa nyt 47 kyselyä (YLE JA HESARI) 12.10.2023 lähtien. Kuvissa on joko YLE tai HS, koska yhtiöt käyttävät eri tutkimuslaitosta. Näin luvut ovat vertailukelpoisia. 

Alimpana kaikki mittaukset samoissa kuvissa.

Mikä on siis "tunnelma" potentiaalisten äänestäjien piirissä?

Politiikassa tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Kuitenkin vanhat kyselyt ja reaalimaailman tapahtumat yhdessä antavat pohjaa - ainakin keskustelun pohjaksi.

Koska en ole poliittinen toimija, niin tuotan luvut ja graafit sitä varten, että blogini seuraajat luovat ja sanoittavat niille tapahtumat ja viitekehykset oman näkemyksensä mukaisesti.

Mikä vaikutti mihin - siinä vasta kysymys!

PUOLUEIDEN KANNATUS JA MUUTOS VRT. EDELLINEN KYSELY

PUOLUEIDEN KANNATUS 12.10.2023 LÄHTIEN, LUE VASEMMALTA OIKEALLE

KAIKKI KYSELYT 12.10.2023 LÄHTIEN, LUE VASEMMALTA OIKEALLE

Sik-sak kannatusluvuissa johtuu eri tutkimuslaitoksista. Sitä voi kysyä miksi?

PALKKASUMMAN KEHITYS

PALKKASUMMAN

KEHITYS

6.10.2025

Kirjoitus numero 1.336 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI) 

Palkkasumma kasvoi julkisella sektorilla eniten syyskuussa 2025 vuodentakaisesta.  Ei ihme, että Suomen talous sakkaa. Tulipahan kaivettua tämäkin luku.

Tilastokeskuksen mukaan koko talouden työpäiväkorjattu palkkasumma oli vuoden 2025 syyskuussa 1,6 % suurempi kuin 2024 syyskuussa. Koko talouden kausitasoitettu palkkasumma kasvoi syyskuussa 0,6 % edellisestä kuukaudesta.

Yksityisellä sektorilla työpäiväkorjattu palkkasumma oli syyskuussa 1,3 % suurempi edellisvuoteen verrattuna. 

Julkisen sektorin työpäiväkorjattu palkkasumma oli 1,7 % suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. 

Yksityisellä sektorilla kausitasoitettu palkkasumma kasvoi 0,7 % edellisestä kuukaudesta ja julkisella sektorilla oli kasvua 0,1 % syyskuussa edellisestä kuukaudesta.