SUOMEN Q3 BKT PIENENI 0,3 % VRT. Q2

SUOMEN Q3 BKT 

PIENENI 0,3 %

VRT. Q2

Kirjoitus numero 1.356

28.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pieneni 2025 heinä-syyskuussa 0,3 % edellisestä vuosineljänneksestä. 

Työpäiväkorjattu bkt pieneni 0,6 % vuoden 2024 kolmannen neljänneksen tasolta. 

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bkt kasvoi 2025 heinä-syyskuussa 0,3 % edellisestä neljänneksestä.

Vuosi 2024 oli taloudessa tasaisen heikko, ja vuonna 2025 talouden kehitys on edelleen jatkanut loivaa laskua ilman merkkejä elpymisestä. Tilanne on huolestuttava!?

Keskeisiä poimintoja

• Viennin volyymi kasvoi 2025 heinä-syyskuussa 2,0 % edellisestä vuosineljänneksestä. Tuonnin volyymi kasvoi 2,1 %.
• Yksityinen kulutus kasvoi 0,2 % vuoden 2025 heinä-syyskuussa huhti-kesäkuun tasolta.
• Julkiset kulutusmenot vähenivät 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 0,2 % edellisen neljänneksen tasolta.
• Yksityiset investoinnit kasvoivat 2025 kolmannella vuosineljänneksellä 0,6 % edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit vähenivät 4,0 %.

KULUTTAJIEN LUOTTAMUS MARRASKUU

KULUTTAJIEN

LUOTTAMUS 

MARRASKUU

Kirjoitus numero 1.355

27.10.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli marraskuussa -6,5, kun se oli lokakuussa -7,6 ja syyskuussa -6,6. 

Kuluttajien luottamus on ollut heikkoa ja sen vaihtelu vähäistä jo pitkään. Vuotta aiemmin marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon -7,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,8.

Keskeisiä poimintoja

• Marraskuussa 2025 odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua paranivat sekä lokakuuhun että vuodentakaisiin verrattuna ja olivat jo valoisalla tasolla.

• Arviot oman talouden nykytilasta pysyivät edelleen hyvin heikkoina. Lisäksi odotukset Suomen taloudesta vuoden päästä jatkuivat vaisuina.

• Ajankohtaa pidettiin yhä hyvin epäotollisena kestotavaroiden hankinnalle ja lainanotolle. Rahankäyttöaikeita oli niukasti. Suunnitelmat ostaa asunto pysyivät vähäisinä.

• Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä, ja työttömyyden uhka koettiin omalla kohdalla hyvin suureksi.

• Naisten luottamus talouteen oli edelleen paljon heikompaa kuin miesten.

Työttömyys ja lomautus

Marraskuussa työlliset kuluttajat kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan edelleen hyvin suureksi.

Inflaatioarvio

Marraskuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua olivat lähes ennallaan ja melko korkeat vaikka todellisuudessa inflaatio on -0,2 %

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo pitkään, marraskuussa ajankohtaa pidettiin hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. 

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Marraskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle.

MÄÄRITELMÄ:

Saldoluku =%optimisteja −%pessimisteja

Jos optimisteja on enemmän, saldoluku on positiivinen.

Jos pessimistit ovat enemmistönä, saldoluku on negatiivinen.

Jos ne ovat yhtä suuret, saldoluku on 0.

Lähde: Tilastokeskus

SUOMI ALIJÄÄMÄMENETTELYYN

SUOMI

ALIJÄÄMÄ-

MENETTELYYN

Kirjoitus numero 1.354

25.11.2025 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Mitä EU:n alijäämämenettely tarkoittaa – ja mitkä maat ovat siinä nyt?

Euroopan unioni valvoo jäsenmaidensa julkista taloutta niin sanotun liiallisen alijäämän menettelyn (Excessive Deficit Procedure, EDP) kautta. Menettely käynnistetään, jos maa rikkoo kahta keskeistä taloussääntöä:

1. Alijäämä yli 3 % BKT:stä, tai
2. Julkinen velka yli 60 % BKT:stä, eikä velkasuhde laske riittävän nopeasti.

Komission mukaan Suomi rikkoo molempia sääntöjä.

Mitkä maat ovat nyt alijäämämenettelyssä?

Viimeisimmän tilanteen mukaan seuraavat EU-maat ovat EDP-menettelyn piirissä:

• Belgia, Ranska, Italia, Itävalta, Malta, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja kohta Suomi

TYÖLLISYYSTILANNE SUOMESSA: LOKAKUU

TYÖLLISYYSTILANNE

SUOMESSA:

LOKAKUU

Kirjoitus numero 1.353

25.11.2025 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kävin läpi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja nostin muutamia asioita esille ja tietysti tein grafiikat -  jotta asia näkyy pitemmällä aikajanalla 2010-10/2025.

ISO KUVA

Keskeisiä poimintoja

• Lokakuussa 2025 työllisiä oli 2 611 000 ja työttömiä 276 000.
• Työllisiä miehiä oli lähes saman verran ja työllisiä naisia 24 000 enemmän kuin vuoden 2024 lokakuussa.
• Työttömiä miehiä oli 12 000 enemmän ja työttömiä naisia 37 000 enemmän kuin vuosi sitten.
• 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli lokakuussa 76,0 %.
• 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli lokakuussa 10,3 %.

KUVAT KERTOVAT TILANTEEN

KOROT VIIKKO 47

KOROT

VIIKKO 47

Kirjoitus numero 1.352

21.11.2025

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. Se, mitä korkotilannetta tuon tässä esille, voi muuttua hetkessä.

KORKOJEN VIIKKOMUUTOS:

	NYT	ED.VKO	MUUTOS
U.S. 10 v.	4,063	4,150	−0,087
Ruotsi 10 v.	2,652	2,706	−0,054
U.K. 10 v.	4,546	4,577	−0,031
Euribor 3 kk	2,047	2,069	−0,022
Saksa 10 v.	2,698	2,717	−0,019
Euribor 12 kk	2,220	2,235	−0,015
Suomi 10 v.	3,053	3,066	−0,013
Italia 10 v.	3,464	3,465	−0,001
Ranska 10 v	3,475	3,344	0,131

EURIBOR

Euribor 12 kk on noussut tasaisesti kesäkuusta marraskuuhun 2025. EKP:n ohjauskorko on 2,00 %, markkinakorko on kivunnut yli 2,20 prosenttiin. Erotus ohjauskorkoon nähden on kasvanut kesän 0,04 prosenttiyksiköstä syksyn yli 0,22 prosenttiin.

Tämä kertoo, että EMMI-pankit (European Money Markets Institute)  EKP:n rahapolitiikan pysyvän kireänä. Markkinoiden mukaan nopeaa koronlaskusykliä ei ole odotettavissa, vaan korot voivat pysyä vuoden aikajänteellä lähempänä nykyisiä tasoja.

Euriborin pitempi kehitys näkyy alla olevasta grafiikasta 1.8.2024 - 21.11.2025 sekä "lähikuva" 2.6.2025 - 21.11.2025, joka kertoo selvemmin muutoksista kesästä lähtien.

VALTIONLAINOJEN KOROT

Ajanjaksolla 13.10.–20.11.2025 pitkät korot olivat globaalisti lievässä nousussa, mutta liike oli hallittua. Euroalueen ydinmaat (Saksa, Ranska) jatkoivat vakaata ja hidasta nousua, kun taas reuna-alueiden, kuten Italian ja Ruotsin, korot liikkuivat hieman enemmän, mutta ilman markkinahermoilua. 

Yhdysvallat ja Iso-Britannia pitivät edelleen korkotasona selkeää eroa Eurooppaan verrattuna. Suomen 10 vuoden korko seurasi tyypillisesti euroalueen yleistrendiä ja asettui koko jakson ajan vakaalle, noin 3 prosentin tasolle

Lainojen seuranta on alkanut eri aikaan, mutta nyt kehitys antaa suuntaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa - samassa kuvassa.  Ruotsikin pääsi mukaan!