KOROT VIIKKO 3

KOROT

VIIKKO 3

Kirjoitus numero 1.394

16.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Tässä korkoraportti. Tulossa lähipäivinä: HESARIN KANNATUSKYSELY

konkurssitilanne, inflaatio, kuluttajahintaindeksi jne. 

EURIBOR-KOROT 

Kuvassa ovat mukana euriborit 3 ja 12 kk 1.8.2024 lähtien, vuosi 2025, Q4, euribor 12 kk/10 päivän liukuva keskiarvo ja ohjauskorko.

Euribor 12 kuukauden korko liikkui loka–joulukuussa 2025 selvästi nousevassa trendissä, vaikka jaksoon sisältyi myös lyhyitä korjausliikkeitä. 

Lokakuun alussa korko oli noin 2,20 %, ja marraskuun aikana nousupaine vahvistui, mikä heijasti markkinoiden varovaisempaa suhtautumista rahapolitiikan kevenemisen aikatauluun.

Joulukuussa korko nousi hetkellisesti jakson huipputasolle noin 2,31–2,32 %, minkä jälkeen vuoden vaihteen tienoilla nähtiin maltillinen lasku ja tasaantuminen. Tammikuun alussa 2026 korkotaso asettui noin 2,26 %:n tuntumaan.

Odotellaan EKP-kokousta 5.2.2026. Eron liukuva 10 päivää kertoo tilanteen olevan lievästi laskusuunnassa.

10 VUODEN VALTIONLAINOJEN KOROT

Valtionlainojen jälkimarkkinakorot alkuvuonna 2026 – yhteenveto:

Mukana ovat Suomi, Ruotsi, USA, Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka. 

Vuoden 2026 alku on valtionlainojen jälkimarkkinoilla ollut rauhallisempi kuin vuodenvaihteen ensimmäiset päivät antoivat ymmärtää. 

Tammikuun alussa nähty korkojen nousu jäi lyhytaikaiseksi, ja useimmissa Euroopan maissa tuottovaatimukset kääntyivät nopeasti loivaan laskuun. Erityisesti Saksan ja Ranskan korot painuivat alaspäin, mikä kertoo sijoittajien varovaisuudesta ja turvasatamien kysynnästä. Myös Suomen ja Kreikan korot laskivat tasaisesti, ilman merkkejä markkinoiden hermostumisesta.

KOTITALOUKSIEN VELAT JA TALLETUKSET

KOTITALOUKSIEN

VELAT JA TALLETUKSET

Kirjoitus numero 1.393

14.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI) 

On hyvä muistaa kun käy läpi näitä numeroita, että vuoden 2026 talousarviossa valtion menot ovat 90,3 miljardia euroa. 

LAINAT

Kotitalouksien lainojen kokonaismäärä oli 141,2 mrd.euroa.

Asuntolainakanta oli marraskuun 2025 lopussa 105,9 mrd. euroa, kulutusluotot 17,5 mrd., muut lainat 17,7 mrd, josta opintolainat 6,6 mrd. euroa.

TALLETUKSET

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli marraskuun 2025 lopussa 115,5 mrd.

LÄHDE: SUOMEN PANKKI

VALTIONVARAIMINISTERIÖN/ VM:N TULOSENNUSTEIDEN VERTAILU

VALTION-

VARAIMINISTERIÖN/ VM:N

TULOSENNUSTEIDEN

VERTAILU

12.1.2026

Kirjoitus numero 1.392

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Sopiva homma pakkaspäivälle:

Keräsin VM:n neljän ennusteen Exceleistä keskeiset luvut ja tarkastelin niiden muutosta. 

Vuodet 2024 - 2027

Tämä on hyvä esimerkki siitä miten nopeasti Suomen talouden alamäki kiihtyy. 

Tämä ei ole politiikkaa vaan VN:n kylmät luvut kertovat tilanteen.

Laitan tähän vain kaksi kuvaa. Niistä selviää koko surkeus.

RAHOITUSALIJÄÄMÄ %/BKT

Vuodelle 2025 laaditut rahoitusalijäämäennusteet kuvaavat samoja kvartaaleja, mutta kertovat hyvin erilaisesta julkisen talouden tilanteesta. 

JULKINEN VELKA SUHTEESSA BKT:HEN

Vuodelle 2025 laaditut julkisen velan ennusteet kuvaavat samoja kvartaaleja, mutta kertovat hyvin erilaisesta velkakehityksestä.

 

ÖLJYN HINTA

ÖLJYN HINTA

Kirjoitus numero 1.391

12.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Öljymarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä ylitarjonta ja hinnat ovat laskupaineessa, koska tuotanto kasvaa nopeasti, investoinnit ovat vähäisiä ja kysynnän kasvu on hidasta. 

Geopoliittiset riskit voivat kuitenkin aiheuttaa lyhytaikaisia hinnanvaihteluita.

ALLA HINTATASON VERTAILU

5 VUODEN JAKSOLLA

Hintaennusteet vuoden 2026 ajalle ennustavat yleensä lieviä laskuja tai matalaa tasoa, riippuen siitä miten ylijäämä ja geopoliittiset tapahtumat kehittyvät. 

Tämänhetkinen tilanne on siis vahvasti ostajan markkina, mikä näkyy hiljalleen myös polttoaineiden hinnoissa huoltoasemilla, vaikka verotus ja jalostuskustannukset pitävätkin ne tietyn tason yläpuolella.

KOROT VIIKKO 2

KOROT

VIIKKO 2

Kirjoitus numero 1.390

10.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari.  Siksi aloin seurata sitä - tällä pelkistetyllä tavalla.

EURIBOR-KOROT 

Kuvassa ovat mukana euriborit 3 ja 12 kk 1.8.2024 lähtien, vuosi 2025, euribor 12 kk/10 päivän liukuva keskiarvo ja ohjauskorko.

Kehitys Q4 2025

Euribor 12 kuukauden korko liikkui loka–joulukuussa 2025 selvästi nousevassa trendissä, vaikka jaksoon sisältyi myös lyhyitä korjausliikkeitä. 

Lokakuun alussa korko oli noin 2,20 %, ja marraskuun aikana nousupaine vahvistui, mikä heijasti markkinoiden varovaisempaa suhtautumista rahapolitiikan kevenemisen aikatauluun.

Joulukuussa korko nousi hetkellisesti jakson huipputasolle noin 2,31–2,32 %, minkä jälkeen vuoden vaihteen tienoilla nähtiin maltillinen lasku ja tasaantuminen. Tammikuun alussa 2026 korkotaso asettui noin 2,25 %:n tuntumaan.

Odotellaan EKP-kokousta 5.2.2026. Eron liukuva 10 päivää kertoo tilanteen olevan lievästi laskusuunnassa.

VALTIONLAINAT 10 VUOTTA KORKOINDEKSIT

Mukana ovat Suomi, USA, Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka.

 

Seurasin korkoja, mutta vertailu oli hankalaa - lähes mahdotonta. Vertailtavuutta haen indeksoimalla lainat. Indeksi 100 = 1.1.2026. 

Menetelmä on riittävän yksinkertainen tehdä ja ymmärtää. Sijoitusammattilaisilla on omat monimutkaiset indeksit.

Oma korkoindeksi ei pyri mittaamaan sijoitustuottoa, vaan tekemään näkyväksi valittujen lainojen korkomarkkinoiden suhteellisen liikkeen. 

Tästä alkaen aineisto alkaa kertyä. 

SUOMEN INDEKSI VERRATTUNA MUIHIN ON MIELENKIINTOINEN. Nyt indeksi on 99,02.

Poikkileikkaus indekseistä 9.1.2026

Indeksien kehitys 1.1.2026 lähtien

Koska aineistoa on vähän niin tilanneanalyysi kannattaa tehdä parin viikon kuluttua. Indeksit ovat alle sata

Vuoden 2026 alussa korkoindeksejä tarkastellaan lähtötasoon 31.12.2025 suhteutettuna, jolloin lyhyen aikavälin muutokset kuvaavat ensisijaisesti markkinoiden hetkellistä uudelleenhinnoittelua eivätkä vielä pysyvää muutosta maiden riskiprofiileissa.

TAMMIKUUN KORKOKEHITYS

KOROT

TAMMIKUU

LAUANTAINA

30.1.2026

Kirjoitus numero 1.405

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari. 

Lauantaina n. klo 15 siis perinteinen raportti.

Käyn läpi tammikuun euriborkehityksen  ja valtioiden 10 vuoden lainojen jälkimarkkinoita.

Mukana ovat Suomi, USA, Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka. 

Indeksoin ensimmäistä kertaa em. maiden sekä korkokehitykset että hinnat.

KANSANTALOUDEN TUOTANTO VUOSINA 2022 - 11/2025

KANSANTALOUDEN TUOTANTO VUOSINA 2022 - 11/2025

8.1.2026

Kirjoitus numero 1.388

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Jälleen puhutaan paljon työttömyydestä. Asia on aiheellinen, mutta kansantalouden tuotannosta kuuluu vain heikkoja kommentteja.

Tässä tilastotietoa kansantalouden tuotannon kehittymisestä.

MIKÄ ON KEHITYS 2022 - 11/2025?

Tuotannon suhdannekuvaaja on osa kansantalouden tilinpitoa ja pyrkii ennakoimaan kansantalouden arvonlisäyksen kehitystä koko talouden sekä kolmen päätoimialan (alkutuotanto, jalostus ja palvelut) tasolla. 

Tiedot tuotetaan indikaattoreiden avulla ja ne julkaistaan kerran kuukaudessa.

Suomen kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun vuonna 2023 inflaation ja nopeiden koronnostojen seurauksena. 

Erityisesti rakentamisen romahdus, kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja viennin vaimea kysyntä painoivat tuotantoa. 

Trendisarja osoittaa, että kyse ei ollut lyhyestä notkahduksesta vaan pidemmästä matalan kasvun jaksosta, josta talous on toipunut vain osittain vuosina 2024–2025.

Kokonaisuutena ajanjakso 1/2022–11/2025 edustaa nollakasvun kautta, jossa talouden taso on pysynyt lähes muuttumattomana yli kolme vuotta

🔹 Ei kasvua, ei romahdusta – vaan pysähtynyt talous