KORKOJEN KEHITYS VUODEN ALUSTA

KORKOJEN

KEHITYS

VUODEN ALUSTA

Kirjoitus numero 1.409

7.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

"Korko ei ole vain tekninen luku – se on talouden sydämen syke ja kuumemittari.  Käytän päivittäin hetken aikaa"kuumeen mittaamiseen".

EURIBOR-KOROT 

Ohjauskorko pysyi 5.2.2026 EKP-kokouksessa ennallaan eli on edelleen 2,0 %.

Kuvassa ovat mukana euriborit 12 ja 3 kk: Kehitys vuoden alusta sekä 1.8.2024 lähtien.

EURIBORIN KEHITYS:

Tarkastelujaksolla 31.12.2025–6.2.2026 12 kuukauden euribor liikkui kokonaisuutena lievästi laskevassa ja rauhallisessa (poikkeus 22.1. 2,216%) sivuttaistrendissä verrattuna lähtötasoon 31.12.2025 (2,243 %). 6.2.2026 12 KK 2,227% ja 3 KK 1,999%. Huomaa 3 kk EB lasku viime päivinä.

Jakson alussa korko nousi hetkellisesti tammikuun alussa, mutta kääntyi sen jälkeen asteittaiseen laskuun, mikä viittaa markkinoiden maltillistuneisiin korko-odotuksiin ja odotuksiin rahapolitiikan kevenemisestä vuoden aikana. 

Jakson loppuun tultaessa korkotaso jäi hieman alle vuoden vaihteen tason, eikä liike ollut voimakasta, mikä kertoo lyhyen pään korkomarkkinoiden vakaudesta.

Kauden korkein: 2,261 %
Kauden alin: 2,216 %

"KH-LAINASALKKU" 10 VUODEN VALTIONLAINOJEN JÄLKIMARKKINOIDEN KORKO- JA HINTAINDEKSIT 31.12.2025 = 100 KORKOTIEDOT:INVESTING.COM

Jotta eri maiden korkokehitys olisi vertailukelpoinen, niin muodostin lainoista "salkun" indeksoimalla korot - myös samaan kuvaan. Tämä salkku "elää omaa elämäänsä" ja vertaa tilannetta vuoden vaihteeseen verrattuna.

Mukana ovat Suomi, U.S., Saksa, Ranska, UK, Italia, Kreikka.  Ne muodostavat ”riskimittarin".

Indeksien vaihteluvälistä johtuen mihinkään suuren analyysiin ei ole aineksia - vain toteamus suunnasta.

• Nyt: tyypillinen vaihteluväli  on 4–5 indeksipistettä
• Pankki- ja eurokriisit: vaihteluväli voi olla moninkertainen, joten jos "kuumemittari" värähtää niin sen huomaa heti.

Valtioiden pitkäaikaisten lainojen korkokehitys määräytyy maiden inflaatio-odotusten, talouden kehityksen, rahapolitiikan ja julkisen talouden luottokelpoisuuden perusteella. Nyt on kohtuullisen sama tilanne verrattuna 31.12.2025.

10 VUODEN VALTIONLAINOJEN KORKOINDEKSIT

Alkuvuonna 2026 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinakorot eriytyivät selvästi maiden välillä. U.S. ja U.K. nousivat esiin korkojen nousijoina loppuun mennessä. 

Vastapainoksi Ranska ja Kreikka kuuluivat selkeimpiin laskijoihin, joskin Kreikan kehitys oli samalla muita maita ailahtelevampaa ( huom 5.2.  hyppäys)

Suomi ja Saksa sijoittuivat kehityksessä keskivaiheille Italian ohella.

10 VUODEN VALTIONLAINOJEN  HINTAINDEKSIT:

Alkuvuonna 2026 10 vuoden valtionlainojen jälkimarkkinahinnat eriytyivät selvästi maiden välillä. 

Ranska ja Kreikka  ovat koko jakson vahvimmat nousijat. Ranskan hintaindeksi oli 103,31 ja Kreikan 100,61( huom 5.2.  lasku) vielä 6.2.2026, huippujen käytyä tammikuun lopulla selvästi korkeammalla. 

Suomi, Saksa ja Italia kehittyivät vakaasti ja pysyivät lähtötason yläpuolella. 

Sen sijaan Yhdysvallat (99,31) ja Yhdistynyt kuningaskunta (99,14) jäivät alle 100:n. 

EKP-OHJAUSKORKO ENNALLAAN

EKP-OHJAUSKORKO

ENNALLAAN

Kirjoitus numero 1.408

5.2.2026 

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

TÄMÄN VIIKON KORKORAPORTTTI

LUETTAVISSA LAUANTAINA KELLO 15

OHJAUSKORON KEHITYS

Negatiivisista koroista siirryttiin vuosina 2022–2023 nopeaan kiristykseen, joka nosti ohjauskoron 4,0 prosenttiin. 

Vuodesta 2024 alkaen suunta on kääntynyt maltilliseen laskuun, ja ohjauskorko on vakiintunut 2,0 prosenttiin vuonna 2025. 

Rahapoliittisia päätöksiä

5.2.2026

Lähde:EKP

EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. 

Talletuskorko on edelleen 2,00 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,15 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,40 %. 

EKP:n neuvoston päivitetyn arvion mukaan inflaatio vakautunee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen. Talous on pitänyt yhä pintansa haastavassa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä. 

Vähäinen työttömyys, yksityisen sektorin vankat taseet, julkisten puolustus- ja infrastruktuurimenojen asteittainen lisäys ja aiempien koronlaskujen suotuisat vaikutukset tukevat kasvua. Näkymät ovat kuitenkin yhä epävarmat varsinkin maailman kauppapolitiikan epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden jatkumisen vuoksi.

EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. 

EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä ja niihin liittyviä riskejä koskevaan arvioon, jossa on otettu huomioon taloutta ja rahoitusoloja koskevat tuoreimmat tiedot, pohjainflaation kehitys ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuus. 

EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

HYVINVOINTIALUEILLA SUURIN PALKANKOROTUS Q4

HYVINVOINTI-

ALUEILLA SUURIN PALKANKOROTUS

Q4

Kirjoitus numero 1.408

5.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2025 loka-joulukuussa 3,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. 

Myös reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 3,5 %, koska kuluttajahinnat olivat viimeisellä neljänneksellä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Palkansaajien nimellinen ansiotaso nousi eniten hyvinvointialuehallinnossa vuoden 2025 loka-joulukuussa.

Alla Tilastokeskuksen - mielenkiintoiset - ansiotasoindeksiluvut. 

HV-alueet  6,7%

Paikallishallinto 5,2 %

Julkisyhteisöt 4,5%

Yritykset ym. 3,1 %

ALLA TILASTO:

YLE: PUOLUEKANNATUSKYSELY HELMIKUU

YLE:

PUOLUEKANNATUS-

KYSELY HELMIKUU

Kirjoitus numero 1.407

5.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Kannatustilastoni kattaa nyt 53 puolue- kannatuskyselyä (YLE ja HS)12.10.2023 lähtien.

En kommentoi politiikkaa. Jokainen voi itse sanoittaa oman tarinansa. 

Suomen taloustilanne huomioiden on varsin mielenkiintoista miten eri puolueet aloittavat "taloustalkoot" vaalien lähestyessä. Sitä varmaan kaikki odottavat.

YLE-KYSELY:KANNATUS JA MUUTOS 

YLE-KYSELY: SUURET PUOLUEET

YLE-KYSELY PIENET PUOLUEET:

KAIKKI KYSELYT: HUOMAA YLEN JA HESARIN MITTAUSTEN ERILAISUUS

UUSIA BKT- ENNUSTEITA

UUSIA BKT-

ENNUSTEITA

Kirjoitus numero 1.406

26.1.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Keräilen mediasta muistiin talousasioita. Nyt kaikki kynnelle kykenevät ennustavat BKT:n kehitystä.

Uusien ennusteiden  perusteella talouskasvua jouduttaa tänä vuonna kotitalouksien kulutuksen lisääntyminen sekä investointien ja ulkomaankaupan kasvu.

Ennustajien mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2026 maltillisesti. Ennusteiden pienin kasvu on 1,0 %, suurin 1,5 %ja ennusteiden keskiarvo asettuu 1,3 prosenttiin, mikä kertoo varsin vahvasta yksimielisyydestä vaimeasta mutta positiivisesta kasvusta.

 Vuodelle 2027 kasvuodotukset vahvistuvat selvästi: ennusteiden pienin kasvu on 1,5 %, suurin 2,0 % ja keskiarvo noin 1,7 %. Kokonaisuutena vuosi 2026 näyttäytyy välivuotena, kun taas vuosi 2027 nähdään laajasti talouden elpymisen ja kasvun vahvistumisen vuotena korkojen laskun, investointien piristymisen ja viennin tukemana.

SUOMEN BKT KASVOI Q4

SUOMEN BKT

KASVOI Q4

Kirjoitus numero 1.405

1.2.2026

(PARAS LUKUKOKEMUS TABLETTI, PC, LÄPPÄRI GRAAFIEN TAKIA. KÄNNYKÄLLÄKIN SELVIÄÄ, KUVAT KANNATTAA KLIKATA AUKI)

Suomen taloudessa käänne parempaan.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen 30.1.2026 mukaan talous kasvoi vuoden lopussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Muutos bruttokansantuotteessa on alustavien tietojen perusteella kohtalaisen suuri. 

Tietoihin lienee syytä suhtautua varauksella, sillä ne voivat muuttua kohtalaisen paljon tietojen tarkentuessa.

Heinä–syyskuussa bruttokansantuote nimittäin supistui 0,3 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.